Tunteet selkäkivun syynä

Osteopaatti ja liikuntalääketieteen maisteri Jerry Ketola ja psykofyysinen fysioterapeutti Karita Palomäki ajattelevat selkäkivuista vähän vaihtoehtoisesti mutta kuitenkin järkeen käyvästi. Minä kiinnostuin heidän selityksistään.

Vanhat uskomukset selkäkivun syistä elävät sitkeästi. Syytetään muun muassa sukuvikaa, vääränlaista istumisasentoa, ryhtiä ja nostotekniikkaa. Suurin osa selkäkivuista johtuu kuitenkin lihasperäisistä jumeista, jotka taas johtuvat selän turhasta jännittämisestä.

Iso osa ihmisistä haluaisi löytää jonkin rakenteellisen syyn kivulle, koska sen kanssa eläminen olisi helpompaa. Kuitenkin vakavaa ja esimerkiksi leikkausta vaativaa kipua on joka kymmenennellä selkäkipuisella. 90 prosentilla se on hyvälaatuista toiminnallista kipua, joka ei ole vaarallista.

Heillä kivun taustalta löytyy lähes aina toisenlainen yhteinen tekijä: voimakas stressi, jonka on aiheuttanut jollakin tavalla kielteiseksi koettu elämäntilanne. 

Selkäkipu kulkee hyvin usein yhdessä kiireen, vihan, surun, pelon, masennuksen ja ahdistuksen kanssa. Kielteiseksi koetut tunteet kiihdyttävät keskushermostoa. Kun ihminen käy kierroksilla, keskivartalon ja selän lihakset jännittyvät.

Jotta selkäkipua voi hoitaa lääkkeettömästi, on tärkeä ymmärtää, miten kipu syntyy. Taustalla on usein fyysinen loukkaantuminen, esimerkiksi lihaskramppi puutarhatöissä.

Aivot tekevät tilanteesta oman tulkintansa. Siitä riippuu, kokeeko ihminen kipua ja kuinka voimakkaasti. Aivot pyrkivät tunnistamaan, onko tilanne tuttu vai ei. Sen jäkeen ne tulkitsevat, onko tilanne vaarallinen vai ei.

Mitä enemmän ihmisellä on stressiä ja muita kuormittavia tunteita, sitä helpommin aivot tulkitsevat tilanteen vaarallisena. Tämän seurauksena sympaattinen hermosto aktivoituu  ja ihminen saattaa mennä taistele tai pakene -tilaan. Pelko ja kivun tunne voimistuvat.

Selkäkipuisen ihmisen avainsana on turva. Turvassa oleva ja itsensä elämän kannattelemaksi kokeva ihminen tuntee vähemmän kipua kuin turvaton ihminen. Siksi turvan kokemuksia kannattaa pyrkiä lisäämään tietoisesti. 

Autonomisen hermoston tyynnyttyvän osan aktivoituminen antaa ihmiselle luonnostaan turvallisen olon. Siksi kannattaisi opetella erilaisia autonomisen hermoston aktivoivia keinoja. Niistä tärkein on syvä, rauhallinen hengitys.

Lähteet: Voi hyvin 2/2021, kuvat omat