Sosiologian professori Suvi Salmenniemi on tutkinut muun muassa itsehoitomenetelmiä. Hänen mielestä hyvinvoinnin tavoittelussa on menty niin pitkälle, että hän puhuu jo hyvinvointiin sairastumisesta.
Nyky-yhteiskunnassa tavoitellaan aiempaa määrätietoisemmin onnellisuutta ja hyvinvointia. Onnellisuudesta on tullut jopa valvoite ja eräänlainen työn muoto, joka voi vieraannuttaa ihmistä itsestään ja heikentää hyvinvointia.
Hyvinvointiin sairastuminen tarkoittaa sitä, että päätyy suorittamaan hyvinvointia. Siihen liittyy myös jatkuvaa itsensä tarkkailua ja hyvinvoinnin optimoinnin tavoite. Salmenniemi sanoo: "Voidaan kokea jäytävää tyytymättömyyttä itseen ja omaan elämään, koska ne eivät koskaan riitä tai täytä asetettuja tavoitteita."
Ihminen saattaa esimerkiksi meditoida säännöllisesti, vaikka se tuntuu pakolliselta velvoitteelta. Tai hän saattaa potea huonoa oma tuntoa, jos meditaatioharjoitus jää väliin. Tällaisessa tilanteessa hyvinvointiin tähtäävä toiminta voikin todellisuudessa aiheuttaa pahoinvointia.
Osa ihmisistä hakeutuu henkisen hyvinvoinnin palvelujen äärelle parantaakseen suorituskykyään. Mindfulnessin tai itsetuntemuksen kursseja saatetaan käyttää keinona saada itsestä vielä enemmän irti työelämässä: palautua kiireestä nopeammin, kehittää keskittymiskykyä ja pyrkiä olemaan entistä tehokkaampi. Pahimmillaan tästä tulee addiktio tai sen kaltainen tila.
Hyvinvoinnin tavoittelu tulee jatkuvaksi tarpeeksi. Eli et voi koskaan olla oikeasti tyytyväinen, vaan aina pitää jotenkin kehittää itseään ja aina olla vielä vähän parempi. Tämä voi uuvuttaa.
Salmenniemen mukaan on valloillaan kulttuuri, jossa ihannoidaan suorittamista, tehokkuutta ja menestystä.
Elää voi toisinkin. Salmenniemi on itse siitä esimerkki, "Kaiken tekemisenhän ei tarvitse johtaa johonkin. Se voi tuntua jopa radikaalilta ajattelulta tässä meidän hyvin suorituskeskeisesssä yhteiskunnassamme."
Salmenniemi keskittyy nautintoon, jota mieleisten asioiden tekeminen tuo. Kyse ei ole vain välinearvosta, jonka avulla hamutaan aina vain jotakin parempaa.
Salmenniemi sanoo: "Minulle itselleni on tärkeää, etten alista elämääni välineeksi johonkin. On tärkeä tehdä asioita itseisarvoisesti eikä vain välineenä tavoitteiden saavuttamiseen."
Lähteet: Helsingin Sanomat 21.1.2021, kuvat omat
Ajatuksia herättävä postaus.
VastaaPoistaOlisi aika raskasta tehdä jotain oman hyvinvoinnin eteen pelkästä velvollisuudentunnosta tai sen vuoksi, että hyvinvoinnin tavoittelu kuuluu tähän aikaan. Eikös vanha sananlaskukin sanonut, "kohtuus kaikessa".
Hyvää loppuviikkoa!
Kiitos Kirsti. Joo, tosiaan kohtuus kaikeassa. Kun olin vielä töissä, huomasin joskus, että käyn kuntosalilla lähinnä sen takia, että jaksaisin töissä. Eli vapaa-ajallakin ajattelin työtä. Kävely- ja juoksulenkit on minulle silkkaa iloa ja nautintoa itsessään. Eivät välinearvo johonkin.
VastaaPoista