Loma onnistui, kun arki alkaa sujua helpommin

 

Onnistuneen loman tunnistaa siitä, että toimintakyky on parempi loman jälkeen kuin sitä ennen. Jopa jo noin nelipäiväinen loma parantaa ihmisen psyykkistä hyvinvointia. Mutta jos työ on kuormittavaa, palautuminen vaatii jo enemmän aikaa.

Fyysissä palautumisessa verenpaine ja syke laskevat. Kehon ja hermoston ylivireys hellittää.Psyykkisessä palautumisessa mieli vapautuu ja pääsee irti työasioista.

Palautumisessa vaihtelu on tärkeää. Keskittymisen voi suunnata aivan päinvastaiseen asiaan kuin oma työ on.Päivät näyttöä katsovalle tietotyöläiselle palauttavaa tekemistä lomalla voi olla esimerkiksi jonkun liikuntalajin harrastaminen.

Loman vaikutukset hyvinvointiin kestävät vain noin kahdesta neljään viikkoon. Tämän vuoksi useampi lyhyt loma voi edistää paremmin hyvinvointia  kuin yksi pitkä loma vuodessa.

Joillakin saattaa muodostua ongelmaksi suorittaminen myös lomalla.  Siksi suorittaja ihmisille tietoinen arkiminästä  hellittäminen loman ajaksi tekee hyvää.

Jos on vaativa työssä ja elämässä, voisi lomalla hakea palasia, joissa ei suoriteta. Monesti juuri työhön vaativasti ja intohimoisesti suhtautuvilla on riski sairastua työuupumukseen.

Kehittyvästä työuupumuksesta kärsivä voi potea jatkuvaa väsymystä, joka ei helpota viikonloppuisin ja arki-iltoina. Ylitunnollisilla voin rapautua lähimuisti, ihmisten nimet ja omat tekemiset unohtuvat. Ja virheet työssä tietenkin lisääntyvät.

Työuupumuksen oireisiin liittyy myös tunneherkkyyttä, kuten itkuisuutta ja vihaisuutta. Pitkällä lomalla mieli voi jälleen kirkastua. Parin viikon loman jälkeen olo entiseen voi avata silmiä, kun aivot jälleen toimivat normaalisti.

Antoisimmankin loman jälkeen työhön palaaminen voi ahdistaa. Suurimmalle osalle ihmisistä muutostilanteet voivat luoda ahdistusta.

Hallintaa ja turvallisuutta kaipaavalle voi olla hyvä valmistella itseään psykologisesti töihin palaamiseen. Se voi tarkoittaa sitä, että katsoo kalenteriaan ja sähköpostia, vaikka lomaa olisi muutama päivä jäljellä.

 

Lähteet: Helsingin Sanomat 1.8.2022, kuvat omat

Miten saada tyytyväisyyttä elämäänsä?

 

Minä en tunne tällä hetkellä  melkein lainkaan tyytyväisyyttä elämääni Veran kuoleman takia. Olen tyytyväinen vain siihen, että olen vielä elossa. Luulen, että tyytyväisyyteni lisääntyy kesällä, kun luonto on kauneimmillaan, ja saan tehdä puutarhatöitä. Aikaisemmin koin paljonkin tyytyväisyyttä , mutta tietenkin oli jaksoja, jolloin en kokenut sitä, etenkin elämän murroskohdissa.

Tyytyväisyyden kysymykseen vastaa Emma Seppälä psykologian tohtori, joka on erikoistunut  onnellisuuden, myötätunnon ja tunneälyn tutkimukseen.

Seppälän mukaan on kahdenlaista onnellisuutta: hedonistista ja eudaimonista. Hedonistinen on itsekästä omien mielihalujen tyydyttämistä. Eudaimoninen onni on antamista ja jakamista toisten ihmisten kanssa.

Jatkuva asioiden tavoitteleminen oman itsen kustannuksella ajaa ihmisen taistele tai pakene -tilaan, joka on pitkään jatkuessaan uhka terveydelle. Stressitila on kehittynyt evoluution mukana pelastamaan henkemme vaaratilanteesta. Kun vaara on ohi, kehon pitäisi palata muutamassa minuutissa lepotilaan. Nyt palauttava rauhallisuus jää yhä useammin pois kokonaan, ja stressi on kroonista.

Pohjimmiltaan on kyse siitä, että ihminen haluaa olla hyödyksi ja menestyä. Pohjois-Euroopassa tätä selittää protestanttinen etiikka, jonka mukaan olemme mitattavissa sen mukaan, mitä saamme aikaan.

Jatkuva suorittaminen saa ajatukset vaeltamaan ja estää hetkessä elämistä. Se vie kauemmaksi onnellisuudesta. Kun ihminen on läsnä nytkyhetkessä eli ajattelee sitä, mitä parhaillaan tekee, ollaan tutkimusten mukaan onnellisempia riippumatta siitä, tuoko tekeminen iloa vai ei.

Onnellisuuteen liittyy myös kiitollisuus siitä, mitä on. Kiitollisuuden lisäksi toinen yksinkertainen tapa saada onnea on keskittyä hengittämiseen. Siihen Seppälä kiinnittää huomiota joka päivä.

Kun ihminen on todella ahdistunut tai peloissaan, on selvää, etteivät rationaaliset ja loogiset neuvot auta. Kun iso tunne ottaa vallan,  Seppälä kannustaa keskittymään hengittämiseen. Näin parasympaattinen hermosto aktivoituu ja olo helpottuu.

Eudaimoninen onni on pysyvämpää kuin hedonistinen. Ihmiset, jotka suosivat elämässään epäitsekästä onnea, voivat tutkimusten mukaan fyysisestikin paremmin.

Seppälä korostaakin välittämisen ja aidon läsnäolon tärkeyttä. Onnellisuuden resepti on yksinkertainen: anna aikaasi myös muille ja tee hyvää toisille.  

Kestävän onnen lähde ovat toiset ihmiset, mutta itsestäänkin pitää välittää ja olla armollinen itselleen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 24.12.2020, kuvat omat.

  

Täysin liiallinen hyvinvoinnin tavoittelu

 

Sosiologian professori Suvi Salmenniemi on tutkinut muun muassa itsehoitomenetelmiä. Hänen mielestä hyvinvoinnin tavoittelussa on menty niin pitkälle, että hän puhuu jo hyvinvointiin sairastumisesta.

Nyky-yhteiskunnassa tavoitellaan aiempaa määrätietoisemmin onnellisuutta ja hyvinvointia. Onnellisuudesta on tullut jopa valvoite ja eräänlainen työn muoto, joka voi vieraannuttaa ihmistä itsestään ja heikentää hyvinvointia.

Hyvinvointiin sairastuminen tarkoittaa sitä, että päätyy suorittamaan hyvinvointia. Siihen liittyy myös jatkuvaa itsensä tarkkailua ja hyvinvoinnin optimoinnin tavoite. Salmenniemi sanoo: "Voidaan kokea jäytävää tyytymättömyyttä itseen ja omaan elämään, koska ne eivät koskaan riitä tai täytä asetettuja tavoitteita."

Ihminen saattaa esimerkiksi meditoida säännöllisesti, vaikka se tuntuu pakolliselta velvoitteelta. Tai hän saattaa potea huonoa oma tuntoa, jos meditaatioharjoitus jää väliin. Tällaisessa tilanteessa hyvinvointiin tähtäävä toiminta voikin todellisuudessa aiheuttaa pahoinvointia.

Osa ihmisistä hakeutuu henkisen hyvinvoinnin palvelujen äärelle parantaakseen suorituskykyään. Mindfulnessin tai itsetuntemuksen kursseja saatetaan käyttää keinona saada itsestä vielä enemmän irti työelämässä: palautua kiireestä nopeammin, kehittää keskittymiskykyä ja pyrkiä olemaan entistä tehokkaampi. Pahimmillaan tästä tulee addiktio tai sen kaltainen tila.

Hyvinvoinnin tavoittelu tulee jatkuvaksi tarpeeksi. Eli et voi koskaan olla oikeasti tyytyväinen, vaan aina pitää jotenkin kehittää itseään ja aina olla vielä vähän parempi. Tämä voi uuvuttaa.

Salmenniemen mukaan on valloillaan kulttuuri, jossa ihannoidaan suorittamista, tehokkuutta ja menestystä.

Elää voi toisinkin. Salmenniemi on itse siitä esimerkki, "Kaiken tekemisenhän ei tarvitse johtaa johonkin. Se voi tuntua jopa radikaalilta ajattelulta tässä meidän hyvin suorituskeskeisesssä yhteiskunnassamme."

Salmenniemi keskittyy nautintoon, jota mieleisten asioiden tekeminen tuo. Kyse ei ole vain välinearvosta, jonka avulla hamutaan aina vain jotakin parempaa.

Salmenniemi sanoo: "Minulle itselleni on tärkeää, etten alista elämääni välineeksi johonkin. On tärkeä tehdä asioita  itseisarvoisesti eikä vain välineenä tavoitteiden saavuttamiseen."

Lähteet: Helsingin Sanomat 21.1.2021, kuvat omat

Sinä olet tärkeä

Yksi tärkeimmistä ihmissuhteista on suhde itseen. Se on myös pitkäaikaisin ihmissuhteemme.

Seuraavaksi helppoja ja pieniä tapoja parantaa tätä ihmissuhdetta.

Näe itsessäsi joka päivä 3-6 hyvää asiaa. Onko hiukset kauniit? Istuuko vaatteet hyvin? Ou nou, näitä kiitollisuuden aiheita tulee paljon mieleen.

Suhtaudu itseesi armollisesti.   Siinä voi esimerkiksi auttaa joka ilta lausumalla sanat itselleen: "Hyväksyn itseni tällaisena kuin olen."

Sen sijaan että tuhlaat aikaasi sen tutkimiseen, mitä muilla on ja minulla ei ole, et keskity hyvinvointiisi tarpeeksi. Eihän se mitä muilla on ole sinulta pois.

Elämän ei soisi olevan selviytymistä ja suorittamista. Vaan se voi olla ihan mukavaa.

Hemmotteluhoidot ja shoppailu vaikka pienimuotoisena on naiselle hyväksi. Minä rakastan intialaista päänhierontaa ja jalkahoitoa.

Varsinaisesta naaman käsittelystä en tykkää lainkaan. Kosmetologilla käyn kerran kolmessa vuodessa.

Itsensä hoitamista on myös herkutella välillä. Kahvit ja leivos. Hyvä ruokaravintola.

Miten sinä hemmottelet itseäsi?

Lähteet: Voi hyvin 1/2018, kuvat Pexel, Pixabay

Kunnollinen hengitys tekee ihmeitä

Itselläni on ollut opeteltavaa hengittää syvemmin. Hengitys on suhteessa tunteisiin. Ja kun hengitys vapautuu, myös tunteet vapautuu.

Joissakin tilanteissa ihminen estää itsensä tulevan tietoiseksi tunteistaan ja ajatuksistaan hengitystä pidättämällä. Pidättämällä hengitystä pääsee "pois" vaikeasta tilanteesta.

Kun huomaa hengityksensä olevan tiheää, pinnallista, katkonaista, voi ensiapuna yrittää rauhoittaa itseään. Myöhemmin voi ajatuksissaan palata siihen tilanteeseen mikä ahdisti.

Hankalissa tilanteissa myös lihakset jännittyvät kasvoilla ja ylävartalossa. Näin pidetään tunteita kurissa supistamalla tilaa hengittää.

   Anna rauha sisäiselle lapsellesi

Ihminen oppii säätelemään tunteitaan kehon kautta jo pienenä lapsena. Jopa jo vauvana.Silloin meille syntyy uskomus. Mitä saa ilmaista? Millaisena saa olla?

Jos lapsen tarpeisiin ei vastata riittävästi, se jättää tunnejäljen, joka saattaa tulla esiin myöhemmin häpeän tunteina. Se on ehkäpä tunteista vaikein.

Jos lapsi jää usein vaille tarvitsemaansa kontaktia, häpeä automatisoituu. Ruumiin reaktiot esimerkiksi lihasjännitys ja hengitys ovat automatisoituneita varhaisia selviytymiskeinoja.Automatisoituina ruumiin reaktiot toistuvat myöhemmin tilanteissa, jotka jollakin tapaa muistuttavat varhaisia, vaikeita kokemuksia.

                                 Suorittaja

Suorittajaihmisen sisällä on pieni avuton lapsi yksin urakkansa kanssa. Suorittamalla ihminen haluaa todistaa olevansa rakkauden arvoinen. Aikuisenakin hän edelleen kokee, että on pakko selviytyä yksin. On ponnisteltava yli voimiensa.

Pitäisi opetella sanomaan ei ja tehdä yhdessä muiden kanssa. Ei aina yksin. Itsensä ankara arvosteleminen, alentaminen pitäisi osata lopettaa.

      Hengittämällä on turvassa

Ihminen voi aivan tietoisesti opetella hengittämään syvemmin. Hengitys on hyvää ja tasapainoista silloin, kun se tuntuu tavalliselta eikä sitä tarvitse erikseen ajatella.

Tasapainoinen hengitys on kokonaisvaltaista turvallisuutta. Ihminen tunnistaa mitä haluaa ja mitä ei halua. Hän vapautuu. Sallii itselleen niin ilot kuin pettymyksetkin. Onnistumiset ja epäonnistumiset. Voi olla sellainen kuin on.

Se on jännää, että kun kahdella ihmisellä synkkaa hyvin, he alkavat hengittää samaan tahtiin.

       

 Jännittyneestä rennoksi

1)Ahdistuneen ihmisen ajatukset ovat ankaria."Olen huonompi kuin muut", "Minun on pakko toimia näin". Ajatukset vaikuttavat tiedostamatta tunteisiin. Syyllisyys, häpeä, alistuneisuus, pelko ja muut ahdistavat tunteet voivat hyökyä päälle. Kehossa tämä näkyy:

• varuillaanolo ja lihasjännitys nousee
• hengitys pinnallistuu tai menee muuten pos tasapainosta

2) Kun alkaa tiedostaa mitä haluaa ja mitä ei, se heijastuu tunteisiin ja kehoon.

• hengitys syvenee
• keho rentoutuu
• ajattelee itseänsä lempeämmin
• on myötätuntoinen itseään ja muita kohtaan
• antaa anteeksi itselle ja muille
• kokee että on lupa olla sellainen kuin on

Hengitysharjoitus

• Istu mukavasti tuolilla.Tunne jalat lattiaa vasten. Rentouta kädet. Sulje silmät ja hengitä nenän kautta.
• Vapauta lihasjännitys kasvoilta.Rentouta otsa, silmäluomet, suun ympärys. Anna hengityksen kulkea rauhallisesti sisään ja ulos.
• Kuuntele. Vie kaikki huomiosi sisään ja ulos hengittämiseen.
• Lisää rentoutta. Vapauta jokaisella uloshengityksellä jännitystä vatsan, rintakehän ja kaulan alueella.
• Kuuntele uloshengitystä. Ajattele jokaisen uloshengityksen aikana: "Minä hellitän."
• Vie vähitellen huomio uloshengityksen jälkeiseen taukoon.
• Kun tulet tästä tauosta tietoiseksi. Ajattele, että voisitko levähtää uloshengityksen jälkeisessä tauossa?

Tästä tuli nyt pitkä sepustus. Mutta minä olen erittäin kiinnostunut asiasta. Ja toivon, että tästä olisi apua jolle kulle.

Suomessa on myös hengitysryhmiä muun muassa peloista, ahdistuksesta, jännityksestä kärsiville.Linkissä vapauta hengitys.

Osaatko sinä hengittää rentoutuneesti ja syvästi?

Lähteet: Hyvä Terveys 9/ 2017, kuvat pixabay, Pexel