Omegat ruoasta vai pillereistä?

Laillistetun ravitsemusneuvojan, FT:n, MBA:n Reijo Laatikaisen mukaan omega-3-rasvahappojen erinomaisuutta korostavat lähes kaikki tahot: lisäravinnekauppiaat, lääkärit ja ravitsemustieteilijät. Silti kalaöljykapseleien tarpeellisuudesta on paljon ristiriitaista näyttöä.

Omega-3 rasvahappojen saanti ruoasta ennustaa väestötasolla hyvää verisuoniterveyttä ja parempia muistitoimintoja ikääntyessä.  Tästä on suuri tutkimusnäyttö. Siksi kaksi vuosikymmentä sitten ryhdyttiin valtaviin pilleritutkimuksiin, joissa syötiin 2-4 omegapilleriä päivässä. Tutkimuksia on tehty reumaatikoilla, sydänsairailla, muistiongelmaisilla ja terveillä useissa maissa. Niiden keskeinen tulos on, että pillereinä otettu kalaöljy ei estä merkittävästi sydänsairauksia tai aivoinfarkteja eikä juurikaan piristä muistia.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu pientä suojavaikutusta, jos omega-3-rasvahappojen saanti on ollut alunperin vähäistä. Reumaatikoilla omegat ovat vähentäneet hiukan aamujäykkyyttä ja kipulääkkeen tarvetta. Ihmevaikutuksia ei kuitenkaan ole.

Muutamissa laajoissa ravitsemustutkimuksissa ruokavaliolla on todella voitu estää sydän- ja verisuonisairauksia. Näihin tutkimuksiin kuuluu ruokavalioneuvontaa, ja omega-3-rasvahappojen saanti turvattiin kalalla, margariinilla, saksanpähkinöillä tai kasviöljyllä. Omega-3 pillereitä ei käytetty. Sydän- ja verisuonisairauksien riski väheni 30 prosentilla muutaman vuoden seurannassa. Ravitsemusneuvot olivat hyvin samanlaisia kuin ravitsemussuosituksissa nykyisin: lisää vihanneksia, täysjyväviljaa, kalaa, vähemmän punaista ja prosessoitua lihaa.

Kaikki tutkimusnäyttö viittaa vahvasti siihen, että omega-3-rasvahapot kannattaisi saada ennen muuta ruoasta. Se onnistuu, kun syö rasvaista kalaa kaksi kertaa viikossa ja saksanpähkinöitä kaksi ruokalusikallista päivässä sekä suosii rypsiöljyä ruoan laittoon ja levitteeksi rypsipohjaista levitettä. Sen sijaan netissä paljon kehutut kookosöljy ja avokadoöljy eivät sisällä omega-3 rasvahappoja, eikä niiden varaan voi laskea mitään. Eli nautitaan omegat ruoasta.

Lähteet: Apu terveys 9/2020, kuvat Pixabay

Joka päivä käyttämäni terveelliset ruoka-aineet

Vaikka kirjoitan aika paljon terveydestä, en ole terveysintoilija. Terveysuskovainen. Sallin itselleni myös herkuttelun melko usein. Juustot ovat lempiherkkujani.

Nämä päivittäin syömäni terveelliset ruoka-aineet ovat muokkaantuneet ja valikoituneet vuosien saatossa.

Granaattiomenamehu

Juon joka aamiaisella lasin kylmäpuristettua granaattiomenamehua.  Pidän mehun kirpakkuudesta.

Olen kirjoittanut jo aikaisemmin granaattiomenamehusta.Kun luin kirjallisuutta, minulle oli yllätys se, että granaattiomena sisältää kasviestrogeenia enemmän kuin mikään muu kasvi. Jopa puolikas hedelmää sisältää estrogeenisen vastineen vaihdevuosioireissa käytetyn hormonikorvaushoidon päiväannokselle. Saan siis mehusta paljon estrogeeneja. Ehkä siksi vaihdevuodet eivät ole vielä alkaneet.

Granaattiomena alentaa myös kolesterolia, vahvistaa verisuonistoa ja ehkäisee sydänsairauksia.

                               Saksanpähkinä

Syön muutaman saksanpähkinän päivässä. Ne ovat herkkua!

Saksanpähkinästä saa hyviä rasvoja, muun muassa omega-3:sta, joka ehkäisee sydäntauteja ja hillitsee tulehdusta.

Saksanpähkinä voi auttaa masennuksessa. Siinä on paljon serotoniinin esiastetta. Serotoniinin vähyys aiheutta osan masennuksista. Tämäkin oli minulle yllättävä tieto.

                        Kurkuma

Otan aamuisin teelusikallisen tavallista kurkuma maustetta. Maultaan aika neutraali.

Kurkuma estää tulehduksia. Estämällä aivojen välittäjäaine asetyylikoliinin hajoamista se pitää aivot vireinä. Se estää henkistä rappeutumista ja voi ehkäistä myös paksusuolen syöpää.

                           Mustikka

Juon mustikka-vadelma smoothieta tai syön jugurttia ja mustikoita aamiaiseksi.

Toissa keväänä tuli tutkimuksissa todellinen löytö: mustikka ehkäisee muistisairauksia ja voi jopa parantaa jo olemassa olevaa muistisairautta.

Mustikkaa on käytetty iät ja ajat kansanlääkinnässä muun muassa ripulin hoidossa.

Se on voimakas antioksidantti ja voi suojata sydän- ja verisuonistosairauksilta. Se ehkäisee ja hoitaa myös diabetesta. Mustikka voi olla hyväksi ärtyvän suolen oireyhtymässä.

                                    Hunaja

Makeutan smoothieni ja jugurtin ja marjat hunajalla.

Hunaja on vanha luonnonlääkintäaine. Haavaan siveltynä se voi estää tulehduksen.

Hunaja suojaa flunssalta ja tulehduksilta. Jo puhjennutta flunssaa voi hoitaa hunaja-inkivääri teellä.

Onko sinulla jotakin tiettyä ruoka-ainetta tai -aineita, joita käytät terveyden edistämiseen?

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lähteet: James A. Duke Parantavien ruokien opas, kuvat Pexel