Ahdistuksestani

 

Olen kokenut ahdistusta ilmeisesti jo lapsesta ja teini-ikäisestä lähtien. Silloin ei  vain ollut sanaa tälle tunteelle, vaan puhuttiin pahasta olosta. Lukioikäisenä käytin jo ahdistus-sanaa. Ja niin siitä lähtien läpi aikuisiän.

Lasten ollessa pieniä nukuin todella vähän, ja ilmeisesti väsymyksestä puhkesi paniikkihäiriö, ego heikentyi ja alitajunnan  yllykkeet pystyivät ottamaan enemmän tilaa. Paniikkihäiriö oli sitten  reilut 20 vuotta pois, mutta palasi nyt tämän ikäisenä myös Veran kuolemaan liittyen. Voimakas ahdistus muuttuu minulla paniikkikohtaukseksi. Tunne on täyttä kauhua, mutta tiedän, etten siihen kuole. Mutta toisinaan olen varma, että kuolen, tai ainakin tulen oikeasti hulluksi.

Ahdistus on psyykkistä kipua, huolta, epävarmuutta ja pelkoa.  Lievähkö ahdistus kuuluu elämään. Onneksi tunteet tulevat ja menevät. On epärealistista ajatella, että elämä on aina helppoa ja tasapainoista. On hyviä ja huonoja oloja. Olennaisinta on opetella tulemaan toimeen ailahtelujen kanssa. 

Ihmisellä on alitajunta id, jossa on elämän, hyvän vietti ja kuoleman, pahan vietti. Libido ja Thanatos. Joskus alitajunnan paha yllyke pääsee superegon ja puolustusmekanismien läpi egoon ja luo ahdistavan olon, koska yllykettä on vaikea tunnistaa ja saada hallintaan. Joskus siitä saa kiinni ja osa ahdistuksesta selittyy.

Selittämätöntä ahdistusta saattaa selittää kaukana menneisyydessä saatu kipeä kokemus, joka on jättänyt jäljen autonomiseen hermostoon ja mieleen. Silloin traumasta muistuttava pienikin asia voi aktivoida ahdistuksen ilman, että ihminen ihminen itse ei sitä tiedosta.

Joskus ahdistus tulee, jos elämässä on liikaa kuormitusta ja stressiä. Ego heikkenee, ja ahdistus pääsee alitajunnasta esiin.

Ahdistukseni oireet ovat monenlaisia. Lievempi ahdistus tuntuu jännittyneisyytenä. Siinä ei ole kehon muutoksia. Kun ahdistus on voimakasta, se tulee kehon alueelle.Rintaa puristaa, huimaa, sydän hakkaa, vatsa menee sekaisin, näkökenttään tulee geometrisia kuvioita , jotka kieppuvat nopeasti,  ympäristö sumenee, omituiset hahmot puhuvat omituisista asioista. Tätä kaikkea on osin vaikea kuvata ja kirjoittaa.Ulospäin voimakas ahdistus näkyy  muun muassa käsien ja jalkojen tärinänä, hikoilemisena ja levottomuutena.

Elämää ei voi täysin hallita, mutta elämäntapoihin voidaan vaikuttaa. Jos on taipumus ahdistua, kannattaa karsia stressaavia asioita elämästä. Säännöllinen ruokarytmi ja elämäntavat, sekä  ulkona liikkuminen voivat auttaa. Lenkit ei tarvitse olla rääkkiä vaan kävelykin vaikuttaa. Kuormittuminen voimistaa ahdistusta ja tekee yhä pienemmistä asioista - jopa positiivisista asioista - ahdistavia.

Minulla ahdistusta vähentää hengitysharjoitukset ja kylmä suihku. Hengitysharjoituksina käytän syvähengitystä ja hengityspidätyksiä. Olo on voimakkaassa ahdistuksessa niin levoton, ettei pysty meditoimaan.

Sanotaan,että ahdistus pitäisi kohdata ja sitä tutkia. Pysähtyä ja ottaa ahdistus vastaan. Mielestäni voimakkaassa ahdistuksessa, paniikkikohtauksessa, tämä ei käy päinsä, koska olo on niin sekava, melkein psykoottinen.

Lähteet: Otteita  Hyvä terveys 13/21, kuvat omat