Kosto

 

Minä rakastuin opiskeluaikana. Muutimme miehen kanssa yhteen, ja elämä oli ihanaa ensimmäiset kaksi vuotta. Se oli symbioosivaihetta. Ikään kuin sulauduimme toisiimme.

Sitten kerran mies oli yön poissa. Olin raivoissani. Hän selitti, että oli käyttäytynyt yökerhossa niin huonosti, että poliisit olivat vieneet hänet putkaan.

Silloin ei ollut kännyköitä, joilla ottaa kuvia. Oli tavallinen kamera, jonka filmi vietiin kehitettäväksi. Hain kuvat. Ja niissä vieras nainen seisoi ulkona ja istui meidän sohvalla. Olin päivät töissä, ja mies teki työssään lähinnä ilta- ja yövuoroja. He olivat tavanneet siis päivällä ja ehkä naineet meidän sängyssä. Miehen "putkayö" oli ilmeisesti hotelliyö tuon naisen kanssa.

Minä kostin tuhoavasti. Löysin miehen kalenterista tuon naisen puhelinnumeron. Soitin, ja hänen aviomies vastasi puhelimeen. Kerroin hänelle, että vaimosi pettää sinua mieheni kanssa. Kuinka nautinkaan tuosta puhelinsoitosta!

Sitten muutin pois, vaikka mieheni vannoi rakkautta ja leperteli minulle. "En olisi voinut olla tosissani minua yli kymmentä vuotta vanhan naisen kanssa."

Minulla oli heti sen jälkeen yksi laastarisuhde. Mies näki meidät yhdessä käsikkäin, ja tuli haastamaan riitaa. Onneksi tämä uusi mies oli melkein kaksi metriä pitkä ja raamikas. Ex-mies ei uskaltanut käydä hänen kimppuunsa. Laastarisuhde kesti muutamia kuukausia. Olin onnellinen, että pääsin eroon miehestäni, vaikka nololla tavalla.

Kun puoliso pettää tai jättää, mieleen saattaa tulla erilaisia kostosuunnitelmia.

Julkisuudessa on puhuttu muun muassa termistä kostokroppa. Tällä tarkoitetaan eron jälkeen timmiksi treenattua kehoa, jolla todistetaan ex-kumppanille, miten hehkeän tyypin tämä on menettänyt.

Puhutaan myös laastarisuhteista, joilla pyritään tekemään entinen kumppani mustasukkaiseksi.

Hylkääminen herättää kipeitä tunteita. Ei siis ole ihmeellistä, että esimerkiksi jätetyksi tullut alkaa hautoa kostoa.

Kostofantasioita on ehkä kaikilla jossain vaiheessa elämää, sanoo psykologi Elina Reenkola.

Vaikka kosto kävisi joskus mielessä, toiset ovat herkempiä hautomaan kostoa. Loukattu itsetunto, turvattomuus ja varhaiset kokemukset vääryydestä voivat altistaa kostoajatuksille.

"Jos on lapsuudessa tai nuoruudessa kokenut fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa, maaperä on otollisempaa kostofantasioille." Kostofantasioiden takana on usein nöyryytys, häpäisy tai sorto. Kostoa hautova haluaa korjata kokemansa vääryyden. Hän haluaa kääntä asetelman niin, että on itse se vahvempi ja voimakas.

Kostoa voi hautoa kohteelle, joka on loukannut, mutta myöskin sijaiskohteelle. Häväisty saattaa ajatella, että kostaa entisen puolison sijasta tämän uudelle kumppanille.

Onko kostofantasioista jotakin hyötyä? Aivotutkimuksissa on käynyt ilmi, että koston ajatteleminen aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja tuo mielihyvää. Koston toteuttaminen ei tutkimusten mukaan tuota niin paljon mielihyvää kuin kostaja odottaisi.

"Kostofantasiat ovat luovaa ajattelua. Fantasiassa voi palauttaa itsetuntonsa ja panna toisen kärsimään saman, mitä itse on  kärsinyt."

Ajatukset eivät ole samat kuin teot. "Ajatusten ja tekojen välillä on valtameri. On kamalaa, jos ei uskalla edes ajatella."

Kostaja haluaa saada aikaiseksi muutoksen kumppanissaan, kertoa ikävistä tunteistaan tai tasata tilit.

Harva kostaa niin radikaalisti, että syö eksänsä kultakalat, kuten teki eräs amerikkalaisnainen. Tai antaa poliisille perättömän vihjeen ex-puolisostaan, kuten teki eräs suomalaismies. Puhumattakaan äärimmäisistä ja väkivaltaisista teoista.

Reenkola jakaa koston rakentavaan ja tuhoavaan. Rakentavaan kostoon liittyy "se klassinen ajatus, että minä näytän, kuinka menestyn".

Sisuuntumalla petetty todistaa sekä itselleen että toiselle, että nöyryyttävä teko ei nujerra häntä. Joskus kostaja haluaa herättää kateutta. Koston välineenä voi olla vaikka hieno uusi auto tai timmiksi treenattu vartalo. "Rakentava kosto ei vahingoita ketään. Se saattaa jopa viedä elämässä eteenpäin."

Tuhoavan koston tarkoituksena on vahingoittaa kohdetta. Silloin nöyryytetty haluaa oikeasti satuttaa, esimerkiksi pilata toisen elämän tai uuden parisuhteen.

Raja rakentavan ja tuohoavan koston välillä voi olla kuitenkin häilyvä ja vaikeasti havaittavissa."Jos on todella pahasti kohdeltu, kokenut esimerkiksi väkivaltaa, se voi käynnistää tuhoavia kostoajatuksia."

Jos kostoajatukset eivät jätä rauhaan, niiden käsittelyyn saattaa hyvä olla hakea apua. "Usein pelätään, että tunteet valtaavat kuin hyökyaalto, jos niille antaa tilaa. Se on pikemminkin päinvastoin. Jos tunteitaan koettaa väkisin poistaa tai kontrolloida, ne eivät häviä."

Lähteet: Helsingin Sanomat 4.5.2024, kuvat omat