Pessimismi on suuri terveysriski

Näin väittää Päijät-Hämeen keskussairaalan osastonylilääkäri Mikko Pänkäläinen Helsingin-Sanomissa.  

Pessimismin ja sepelvaltimotaudin välillä on yhteys. Tämä selvisi laajasta väestökohortista. Tutkimusväestön pessimistisimmillä miehillä kuolleisuus sepelvaltimotautiin oli kaksinkertainen verrattuna vähiten pessimistisiin. Tietysti on muitakin riskejä, muun muassa syntyminen sepelvaltimotautisukuun.

Ihminen ei ole esimerkiksi silloin pessimistinen, jos hän epäilee, meneekö auto katsastuksesta läpi. Tutkimuksessa pessimismi ei tarkoita yksittäisiä asioita, vaan kyse on laajemmasta asenteesta ja suhtautumisesta tulevaisuuteen.

Optimismia ja pessimismiä pidetään persoonallisuuden piirteinä kuten temperamenttia. Aikuisuudessa nämä eivät juurikaan muutu. Pessimismin ja optimismin perinnöllisyys on noin 30 prosenttia.

Pessimistin elimistö saattaa voida huonosti. Mikko Päkäläinen sanoo, että käynnissä on matala-asteinen tulehdus, joka tarjoaa kroonisille sairauksille otollisen ympäristön kehittyä. Aktivoitunut tulehdusjärjestelmä yhdistetään myös syöpään.

Pessimistiset ihmiset syövät muita epäterveellisemmin. Mitä pessimistisempi ihminen on sitä huonommin hän pystyy muuttamaan ruokavaliotaan.

Lähteet: Helsingin-Sanomat 19.12.2019, kuvat omat

Verenkierron valtimoista kannattaa pitää huolta

 

Valtimot ovat kehon joka paikan höyliä, jotka pitävät liikunnasta, rentoutumisesta ja beetaglukaanista. Valtimot kuljettavat verta,  happea ja ravinteita joka ikiselle lihakselle ja elimelle. Aivot, sydän, maksa ja munuaiset ovat riippuvaisia valtimoverisuonista.

Kaura ja ohra sisältävät beetaglukaania, joka ehkäisee ravinnon kolesterolin imeytymistä.

Aerobinen liikunta ja pari kertaa viikossa tehty lihaskuntoharjoittelu parantavat valtimoiden sisäkalvojen kuntoa ja verenvirtausta. Liikunta on hyvää myös siksi, että se tukee painonhallintaa. Ylipaino lisää riskiä verenpaineeseen, kakkostyypin diabetekseen ja huonoihin kolesteroliarvoihin.

Kaupassa kannattaa suosia sydänmerkillä varustettuja tuotteita, koska se on helpoin tapa syödä verisuoniterveellisesti.

Tupakka heikentää verenkiertoa, kiihdyttää ahtaumien kehittymistä ja lisää veritulppariskiä.

Palautuminen on tärkeää. Stressi voi heikentää suonien toimintaa. Kortisolitasot ja verenpaine nousevat ja sympaattinen hermosto kiihtyy, siksi olisi hyvä rentoutua ja palautua.

Verikokeissa käyminen mittauttamassa kolesteroliarvot muutaman vuoden välein on tärkeää. Kokeissa kannattaa käydä erityisesti vaihdevuosien jälkeen.

Aivot. Valtimot kuljettavat verta aivoille, joten niiden toiminnalla on yhteys myös muistiin. Verisuoniperäiset muistisairaudet ovat Alzheimerin jälkeen toiseksi yleisin muistisairauden syy.

Kolesteroli.Kolesteroli kertyy suoniin ja ahtauttaa niitä. Jos paha LDL-kolesteroli on koholla, ensiksi ruokavaliosta pitäisi jättää kovat rasvat. Yleensä lääkitys aloitetaan, jos LDL-arvo on todella korkea tai on muita valtimosairauksien riskitekijöitä, kuten tupakointi, diabetes, korkea verenpaine tai munuaisten vajaatoiminta.

Sepelvaltimotauti on yleisin verisuonitaudeista. Sydämen pinnalla olevat valtimot ahtautuvat. Sairastunut tarvitsee aina lääkehoitoa, mutta myös tupakoinnin lopettaminen, riittävä liikunta ja sydänystävällinen ruokavalio vaikuttavat. Monesti luullaan, että sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus parantavat sairauden. Nämä toimenpiteet auttavat paikallisesti, mutta tauti etenee muissa suonissa, jos elintapoja ei muuta.

Lähteet: Referaatti Kauneus&Terveys 3. 2022, kuvat Pexels

Olen pätkäpaastolla

Erilaisia pätkäpaastoja on monia. Yksi suosituimmista on paasto, jossa ei syödä illalla, yön yli  ja aamulla yhtäjaksoisesti 14-16 tuntiin ja aterioidaan sitten 8-10 tunnin aikana, ei tietenkään, huh heijaa, yhtäjaksoisesti, vaikka tuosta ilmaisusta voisi niin luulla. 

Kokeilen nyt tätä pätkäpaastoa. Olen syönyt sen mukaan kuusi päivää ja olen laihtunut, mutta laihdutukseni on kestänyt vasta kaksi viikkoa, ja laihduin myös ensimmäisellä viikolla ennen pätkäpaastoa. Yhteensä olen laihtunut kaksi kiloa. Minulla on aika paljon ylipainoa, painoin 81 kiloa, olen 170 senttiä pitkä. Jos on kunnolla ylipainoa, ensimmäiset kilot laihtuu nopeasti. Sitten laihdutus käy vaikeammaksi.

  Tämä on melko pieni päivällinen. Vatsani on tottunut papuihin ja hapankaaliin. Olen          syönyt niitä
  koko aikuisikäni. Kuvassa papukastike, hapankaali ja tomaatti. Keitän itse pavut ja teen     tulisen
  kastikkeen.

Helposti innostuvan ihmisen alkuinnostukseni voi  myös lopahtaa.  Nyt koohotan. Ja pitää  etenkin pystyä pitämään saavutettu paino myös laihdutuksen jälkeen. Se on mahdollisesti muutaman kuukauden päästä edessä. Tavoitteita näillä näkymin riittää tässä asiassa...

   Aamiainen.

Syön päivällä kolme kertaa.  "Aamiaisen", pitäisi ehkä sanoa, että  päivän ensimmäisen ruuan; kohtuullisen, proteiinipitoisen päivällisen ja  iltapalan. En laske kaloreita vaan syön nyt vain tavanomaista vähemmän, mutta kuitenkin monipuolista kasvisruokaa ja lisäksi paljon puolukkaa piimäpohjaisena smoothiena tai puuron kanssa. Puolukkasmoothien makeutan banaanilla,  lisään myös mustikkajauhetta. Puuron puolukat makeutan stevialla.

               Runsaasti puolukoita puurossa

Olen nyt myös syönyt kananmunan, jos on tullut sietämätön, kestämätön, ekstrasupermaxitupla kova nälkä, vaikka olen kasvissyöjä. Yleensä yksi kananmuna on päivässä riittänyt. Tai sitten hedelmän, yleensä appelsiinin, olen syönyt välillä korventavaan nälkään. Lisäksi mindfullnessilaisesti syön hyvin tietoisesti silloin, kun syön. Näin ei tarvitse syödä liian paljon, vaikka on nälkä. Olen myös vuorollaan antanut nälän ajatuksen ja tunteen tulla, ja olen tarkastellut niitä. Ja yrittänyt päästää irti.

   Puolukkasmoothie.


Uskon  - kuitenkin vielä lyhyen kokemuksen jälkeen -, että tämä pätkäpaasto ja laihtuminen perustuu voimakkaasti vaihtelevalle aineenvaihdunnalle. Tavallisessa paastossa aineenvaihdunta pysyy vakaampana. Tässä se heilahtelee enemmän.Aineenvaihdunta havahtuu aamiaiseen, ja ikään kuin herää pitkästä levosta hyvin tehokkaasti proteiinipitoiseen päivälliseen.

Öisin paaston aikana elimistö saa levätä, ja aineenvaihduntakin käy hitaalla. Minä siis uskon näin tästä paastosta. Eli kirjoittamani ei perustu tieteelliseen, koeteltuun, tutkittuun tietoon vaan  mielipiteeseen ja uskoon, uskomukseen.

Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta, eli aineenvaihdunta käy tavallista hitaammalla - itse asiassa yleensä hyvin hitaalla -,  syön  siihen tyroksiinilääkitystä ja  vajaatoiminta on  vaikea ja erittäin haasteellinen laihdutuksen kannalta. Paino ei putoa lainkaan kevyellä laihdutuksella. Tai pitämällä ateriavälit säännöllisinä ja syömällä neljän tunnin välein. 

Paasto ei tunnu kauhean , kauhean vaikealta, kun en ole nykyisin aamunälkäinen. Se sujuu. Ainakin jotenkin. Onhan siinä tietenkin  aika kaamea nälkä etenkin illalla ja aamullakin. Mutta jos aion pitemmän aikaa tämän pätkäpaaston noudattaa, nälkään on vain totuttava. Kaipa elimistö  tottuu siihen ajan kanssa. Tottuuhan se niin moneen muuhunkin asiaan. Ja voi itku,  minulla on vielä vihainen tai hermostunut olo, kun verensokeri on alhaalla. No, näillä mennään.

Olen ollut myös joskus keväisin nestepaastolla viikon. Ja voin sanoa, että pätkäpaasto on paljon helpompi. Tavallisella paastolla minulle tulee hirveä pääkipu toisena päivänä ja olo on hyvin heikko. Vasta neljäntenä päivänä pääkipu hellittää, ja olo alkaa tuntua kevyeltä ja hyvältä. Juuri tuon pääkivun takia en paastoa kuin vain keväisin.

Suosituimpiin pätkäpaastoihin kuuluu myös 5-2-paasto. Siinä syödään normaalisti viiden päivän ajan, mutta kahtena päivänä vähennetään syömistä neljäsosaan normaalista.

ADF-paastossa (alternate-day fasting) ei syödä lainkaan 36 tunnin aikana, minkä jälkeen 12 tunnin aikana voi syödä miten vain.

Pätkäpaastolla on uskomattoman paljon terveysvaikutuksia ja se myös laihduttaa, jos jaksaa paastota jaksoissa pidempään, eikä syö valtavia määriä sinä aikana, kun voi syödä normaalisti.

Vasta viime vuosina paastoa on alettu tutkia kunnolla ihmisillä. Aiemmissa eläinkokeissa on saatu näyttöä siitä, että paasto uudistaa elimistöä, edistää terveyttä ja saattaa jopa pidentää elinikää.

Paasto aktivoi ketoosia ja autofagiaa. Ketoosissa elimistä alkaa polttaa omaa rasvaa. Autofagia on kehon sisäinen kierrätysohjelma, joka siivoaa kuonaa ja turhia aineita pois soluista.

Paasto myös parantaa sydämen terveyttä ja vähentää sydämen vajaatoiminnan ja sepelvaltimotaudin riskiä.

Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan pätkäpaasto voi laihduttaa, tasata verensokeria, lievittää tulehdustilaa, parantaa muistia ja hidastaa ikääntymistä.

Erityisesti ADF-paastoa on tutkittu. Se pienensi tutkittavien painoindeksiä, paransi vartalorasvan koostumusta ja alensi kolesterolia. ADF-paastossa tutkittavat kevenivät keskimäärin 3,5 kiloa kuukauden aikana. Tästä paastosta ei tullut mitään haittavaikutuksia kuuden kuukauden jälkeenkään.

Paastoa pitäisi tutkia vielä lisää. Se ei sovi ihmisille, jotka syövät lääkkeitä diabetekseen, verenpaineeseen tai sydänsairauteen. Paastoa ei myöskään suositella hyvin vanhoille ihmisille, syömishäiriötä sairastaneille ja vaikeasti ylipainoisille.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lähteet: Helsingin Sanomat 30.12.2019, kuvat Pixabay, omat