Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihannevuorokausirytmi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ihannevuorokausirytmi. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. tammikuuta 2020

Voiko iltavirkusta tulla aamuvirkku?



Oletko iltavirkku ja harmissasi siitä, että välillä aamulla väsyttää? Vai oletko myös huolestunut siitä, että uuden tutkimusnäytön mukaan iltavirkkuus on terveydelle haitallista? Miten iltavirkusta voisi tulla aamuvirkku?

Tutkijatohtori Ilona Merikanto Helsingin yliopistosta ei suosittele muuttamaan omaa ihannevuorokausirytmiään, jos on voimakkaasti aamu- tai iltavirkku. Siitä voi tutkimusten mukaan seurata jopa terveyshaittoja. Iltavirkulle kasautuvat terveysongelmat voivat johtua myös siitä, että ihminen on pakottanut itsensä väärään rytmiin. Toisaalta iltavirkunkin on herättävä liian aikaisin, koska  on lähdettävä töihin.


Jos alkaa jatkuvasti herätä itselleen väärään aikaan, keho ja elimistön omat toiminnat kärsivät. Tästä voi tulla terveyshaittoja: aineenvaihduntasairauksia, sydän- ja verisuonitauteja, mielenterveyden häiriöitä, immunologisia sairauksia.

Vuorokausirytmi on biologinen ja yksilöllinen ilmiö. Hyvä sääntö oman rytmin tunnistamiseen on se, kokeeko itsensä energiseksi ja hyvinvoivaksi. Ihminen voi tunnustella esimerkiksi sitä, milloin väsyttää, ja yrittää mennä suurin piirtein silloin nukkumaan, ja kun herää, olo on virkeä.


Tutkimuksissa ihmiset jaetaan aamu-, ilta- ja välityyppeihin. Myös ikä vaikuttaa. 25-74-vuotiaiden suomalaisten yleisin vuorokausityyppi on aamuvirkkuus. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla tavallisin tyyppi on iltavirkkuus tai välityyppi. Ikävä kyllä vanhetessa vuorokausirytmillä on taipumus häiriintyä.




Lähteet: Helsingin Sanomat 11.1.2020, kuvat omat.