torstai 8. kesäkuuta 2017

Aamiaiseni - Päivän tärkein ateria


Olen jumittunut syömään melkein joka aamu samanlaisen aamiaisen:granaattiomena täysmehua höystettynä kollageenijauheella; turkkilaista jugurttia marjoilla, yleensä mustikoilla, ja hunajaa; avokadoa; saksanpähkinöitä ja kaksi kuppia kahvia maidolla tai ilman. Ja kirja tai Hesari. Ehkä rutiinit tuovat turvaa jrauhaa.

Välillä syön jugurtin sijasta luomumysliä, mantelimaitoa, marjoja ja hunajaa. Jos oikein kunnostaudun, haudutan kaurapuuron ja syön sen marjojen ja hunajan kanssa. Ainoa mikä pysynee iäti - tai ainakin kauan aikaa - samana on kahvi ja granaattiomenamehu. Matkoilla tietysti nautin hotelliaamiaisen, mikä tuntuu ylelliseltä  verrattuna minun kaavoihin kangistuneeseen kotiaamiaiseeni.


                     Vähän epämääräisen näköistä granaatti-
                     omenamehua, koska se on kollageeni-
                     jauheella terästettyä.



Granaattiomenamehussa on paljon antioksidantteja ja sen pitäisi tehdä iholle hyvää (Tekeeköhän? Mutta tykkään sen kirpakasta mausta). Granaattiomenan siemenet ovat maukkaita salaateissa, mutta liian harvoin niitä tulee käytettyä, koska niiden koputtelu tai lusikalla kaivaminen on vähän työlästä. Granaattiomena on hyvin, hyvin vanha ja myyttinen viljelyskasvi. Sitä on pidetty muun muassa hedelmällisyyden ja naiseuden symbolina. Tarinoiden mukaan Eevakin haukkasi paratiisissa juuri tätä omenaa.





Saksanpähkinät ovat kohtuullisesti nautittuina erittäin terveellisiä aivoille (hassua että ne ovat aivojen näköisetkin), verisuonille ja iholle.


Mustikat ovat todellista suomalaista superfoodia: tasaavat veren insuliinipitoisuutta; ehkäisevät, jopa korjaavatkin muistisairauksia ja antioksidantteineen ovat kaikin puolin hyväksi ihmiselle. Ja niitä on mukava poimia. Olen kirjoittanut aikaisemmissa postauksissani: "Ruoka, vitamiinit ja lisäravinteet", "Ihon hoito" ja "Makeaa elämää" mustikoiden ja monien muiden ruoka-aineiden terveellisyydestä ja siitä, ettei antioksidantteja pitäisi syödä liikaa, koska syöpäriski voi nousta. Ei siis ylenmäärin purkista. Ruuan antioksidantit riittävät, jos syö monipuolisesti.



Hunaja on aivan oma maailmansa ruoka-aineiden joukossa. Muinaisista ajoista asti nautittu. Ja sitä voi käyttää sekä sisäisesti että ulkoisesti esimerkiksi pienien haavojen hoitoon ja kasvonaamiona. Monipuolisesti terveellistä.



Avokado on minulle namia: ihanan rasvaista ja lempeän raikasta. Se sisältää paljon hyviä rasvoja ja vitamiineja. Aikoinaan, kun asuin Israelissa, siellä tehtiin avokadosta jäätelöäkin. Joskus syön avokadoa voileivän päällä yrttisuolalla ryyditettynä, mutta useimmin syön sitä aamupalalla sellaisenaan.


Ja aamiaiseeni kuuluu aina rauhallinen tunnelma - ei radiota tai mitään teknistä vempainta päällä -,  ja kirja tai Helsingin Sanomat. Tätä en voi liikaa korostaa: Haluan lähteä hitaasti päivään. Pukeutumisesta tai meikkaamisesta voin aina tinkiä, mutta en aamiaisen rauhasta.


Kuvalähteet: Hienot kuvat Pexel, omat kuvat varmasti huomaatte.

4 kommenttia:

  1. Kiitos taas mielenkiintoisesta postauksesta. Rutiinit tuovat turvallisuutta. Viime talvena puhuttiiin paljon muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Ruokavaliolla on suuri merkitys. Sinun aamupalasi on mitä ihanteellisin siinäkin mielessä. Paljon huomiota sai myös rutiinien rikkominen. Ajatus oli, että aivojen yllättäminen tekee hyvää muistille. Aivot tulisi yllättää tekemällä välillä asioita aivan eri tavalla. Sinulla se tapahtuu aamiaisen suhteen matkoilla luonnostaan. Hyvää päivän jatkoa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Yritän syödä terveellisesti. Mielenkiintoista tuo rutiinien rikkominen muistin kannalta. Hyvää päivän jatkoa myös sinulle.

    VastaaPoista
  3. Mua jotenkin huvittaa, kun tietämättämme kirjoitetaan välillä vähän samoista aiheista, hieman eri näkökulmasta vaan!�� Tällä kertaa kirjoitin aamupalasta kahvilassa!
    Olen tänä vuonna tutustunut granaattiomenaan. Sitä oli veljen tytön valmistujaisissa salaatissa, ja yksi henkilö tarjosi kerran hedelmäsalaattia, jossa sitä oli. Saattaa olla, että join granaattiomenamehuakin kerran. Ihan hyvänmakuista!��

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Maisa80, kommentistasi. Siis taas samanaiheinen postaus...oli se Onnellisuus-juttukin. Merkillistä sattumaa. Granaattiomenamehu on yksi herkuistani. Siemenien kopsuttelu tai kaivelu salaatteihin ja muihin vaatii kärsivällisyyttä, jota minulla ei aina ole. Mutta hyviä ovat.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!