Moni ajattelee, että kolesteroli on vain vanhojen ihmisten vaiva, joka ei nuoria vaivaa. Tämä käsitys on väärä. Yli 700 000:lle suomalaisille on määrätty kolesterolilääkitys.
1. Kolesteroli on haitallista vain, jos sitä on liikaa
Kolesteroli ei ole kuolemantuomio, vaan rasvan kaltaista ainetta, jota elimistö tarvitsee muun muassa solukalvojen ja sappihapon rakennusaineeksi sekä hormonien tuotantoon. Ongelmaksi se muuttuu, jos sitä on liikaa verenkierrossa.
Maksa tuottaa elimistössä olevasta kolesterolista noin 80 prosenttia, riittävästi tarpeisiin nähden, loput saadaan ravinnosta.
Suurella osalla suomalaisista kolesteroliarvo kohoaa kahdesta syystä: joko maksa tuottaa sitä liikaa, tai, miten useammin käy, sitä saadaan ylen määrin ruoasta.
Liiallinen kolesteroli kertyy verisuonten seinämiin finnin kaltaisiksi rasvapateiksi. Lopulta ne kovettuvat kiteisiksi plakeiksi ja aiheuttavat suoneen tulehdusreaktion.
Tulehtunut rasvapatti voi kasvaa ja tukkia verisuonen. Jos se rikkoutuu, se aiheuttaa veritulpan.
Hoitamaton korkea kolesteroliarvo, voi johtaa ennen pitkään valtimokovettumatautiin. Jopa joka kolmas suomalainen menehtyy sen seurauksiin eli aivo- tai sydänininfarktiin.
2. Kohonneita kolesteroliarvoja kaikenikäisillä
Korkeaa kolesterolia pidetään yleisesti keski-iän ohittaneiden vatsakkaiden miesten ongelmana, mutta myös hyväkuntoisen nuoren naisen kolesteroli voi huidella vaarallisissa lukemissa.
Kolesteroli liikkuu veressä lipoproteiinien, kuten HDL:n ja LDL:n mukana.HDL kuljettaa kolesterolia pois valtimoista. Siksi HDL:ää kutsutaan hyväksi kolesteroliksi.
Sen sijaan LDL siirtää kolesterolia valtimoiden seinämiin, ja sen vuoksi LDL on saanut lisänimen pahana kolesterolina.
Ihmisen kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle viisi millimoolia litrassa. LDL-kolesterolin tulisi olla alle kolme millimoolia ja HDL-kolesterolin miehillä yli yhden ja naisilla yli 1,2 millimoolia litrassa.
3. Korkea kolesteroli on yksi riskitekijä muiden joukossa
Korkea kolesteroli on esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä korkean verenpaineen, diabeteksen, ylipainon, tupakoinnin ja perimän ohella.
Kolesteroliarvoja kannattaisi alkaa seurata kolmekymppisenä kolmen-viiden vuoden välein.
4. Ruokavalio laittaa kolesterolin ruotuun
Kovat eläin- ja kasviperäiset rasvat, esimerkiksi kookosrasva, kovetetut kasvirasvat ja transrasvat, kohottavat veren kolesteroliarvoja.
Kolesteroliarvot parantuvat kasvisvoittoisella, runsaati kuituja sisältävällä ruokavaliolla, jonka rasvat ovat pääasiasssa pehmeitä rasvoja.
Pehmeää rasvaa on muun muassa kasvisrasvalevitteissä, öljyissä, rasvaisessa kalassa, pähkinöissä, siemenissä, oliiveissa ja avokadossa.
Jos ruokavalion muutos ei näy riittävän kolesteroliarvojen laskuna muutamassa kuukaudessa, olisi kokonaan luovuttava eläinperäisistä tuotteista.
5. Liikkuvalla kasvissyöjälläkin voi olla kolesteroliongelmia
Liikunta ei riitä pitämään kolesteroliarvoja kurissa, jos ruokavalio on pielessä, vaikkei ruokavaliossa ei olisi mitään eläinperäistä.
Jos ruokavaliossa on paljon höttöhiilihydraatteja, eli sokeria, valkoisia viljoja, riisiä ja pastaa, joissa on olemattomasti suojaravintoaineita ja kuitua, maksa saattaa innostua tuottamaan liikaa kolesterolia.
Alhaisimmat kolesteroliarvot ovat henkilöillä, jotka saavat rasvansa pääasiassa käsittelemättömistä kasvisperäisistä lähteistä, kuten pähkinöistä ja siemenistä.
6. Kolesterolilääkkeen käyttämättömyys voi tappaa
Lääkehoito aloitetaan, jos riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin on kymmenen prosenttia tai enemmän, tai jos henkilöllä on jokin riskiä suurentava sairaus, kuten diabetes, munuaisten vajaatoiminta tai sepelvaltimotauti.
Yli 700 000:lla on kolesterolilääkitys, useimmiten kolesterolin tuotantoa maksassa estävän satiinin takia. Kolesterolilääkkeet pelastavat henkiä ja lisäävät terveitä elinvuosia.
Lähteet: Helsingin Sanomat 16.2.2023, kuvat Pexels
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!