tiistai 7. elokuuta 2018

Uusia tapoja nauttia luonnosta



Maalla asumisessa on se hyvä puoli, että pääsee suoraan ulko-ovesta metsään. Minä kävelen tai lenkkeilen metsässä päivittäin. Joskus pysähdyn kuuntelemaan linnun laulua tai puron solinaa. Oikein kauniilla paikalla nautin vain näkymistä. Syksyllä sienestän ja marjastan. Mutta luonnossa voi tehdä muutakin kuin liikkua.


Ihminen voi kuunnella tietoisesti puron tai joen solinaa. Istahtaa rannalle. Keskittyä ääneen ja antaa ajan juosta menojaan. Solina huuhtoo pois raskaat ajatukset, virkistää, rentouttaa. Seuraavassa videossa joen solinaa.




Luonto innoitti säveltäjä Jean Sibeliusta. Hänellä oli tulitikkurasiassa metsästä noukittua tuoretta sammalta. Hän nuuhki sitä silloin tällöin, kun luovuus tarvitsi lisävoimaa. Ihminen voi tehdä kuin Sibelius. Ottaa tyhjän tulitikkuaskin metsään ja kerätä siihen itselleen mieluista kasvia. Esimerkiksi mesiangervon tuoksu on huumaava. Kerätyn kasvin nuuhkiminen piristää.

Metsän vastapainona avarat luonnonmaisemat tuovat vaihtelua. Istahda vaikka viljan tuleentuessa eli kypsyessä viljapellon laitaan. Tuulessa lainehtiva viljapelto on kaunis. Vaikka pelto ei olisi omasi, voit tuntea turvaa ja henkistä vaurautta. Jos tuo seuraava video näkyy, niin kaurapelto ei ole vielä tuleentunut.


Tämä seuraava on aika vinkeä harjoitus. Jos joku näkee sen, hän ajattelee varmaankin. Että tuo tyyppi on päästään sekaisin. Ajatelkoon. Jos mielessä pyörii turhia, painavia ajatuksia, mene rantakalliolle. Ota ohut sivellin mukaasi. Kasta sivellin veteen ja kirjoita kallioon mieltäsi painavia lauseita. Seuraa kuinka sanat höyrystyvät ja häviävät. Samalla mielesi voi tyhjentyä turhista ajatuksista.


Anna luonnon koskettaa kasvojasi. Tähän harjoitukseen sopivat kirkasvetiset järvet, purot, joet. Polvistu veden äärelle ja kauho kasvoillesi vettä. Anna kirkastumisen ja raikastumisen saavuttaa koko olemuksesi. Nauti. Seuraava video ei näytä toimivan. Kokeilin kaksi kertaa. Kuten näkyy. Enkä osaa digiblondina poistaa kuvakkeita. En sitten millään. Videota ei vain digihuvita.



Miltä sinusta tuntuu edellä esitellyt harjoitukset?







Lähteet: VoiHyvin 5/2018, kuvat omat

4 kommenttia:

  1. Luonto on parasta, lapsena kyllä saatiinkin elää ihan pellossa ja metsässä mikä oli tosi hyvä asia.Nyt saan asua Saimaan rantamaisemassa, nyt kesällä on rauhoittava näky kun purjeveneet lipuvat järvellä. Metsäretket ovat nyt kesällä jääneet kun olen niin kiireinen mutta niitä sitten syksymmällä. Muistan vuosia sitten kun kun sain lääkäriltä ikävän diagnoosin, muistin metsässä tosi ison männyn ja melkein juoksin sen tykö energiaa hakemaan mikä rauuhoittikin siinä tilanteessa. Luonto onkin ollut elämässäni tärkeä aina ja erityisesti linnut :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pihakeiju, kommentistasi. Minunkin lapsuudessani lapset uskallettiin laskea ulos metsään ja luontoon leikkimään. Voi, ne ihanat majat ja seikkailut! Saat tosiaan asua kauniissa paikassa Saimaan rannassa. Olet onnekas.Luonto rauhoittaa, lohduttaa, antaa energiaa. Kivaa tiistai iltaa sinulle!

      Poista
  2. Luonto on minullekin hyvin tärkeä ja onneksi lähellä. Kaikki muut harjoitukset olen tehnytkin, paitsi en ole maalannut huolia rantakallioihin. Pitäisi oikeastaan kokeilla.
    Kaikkea ihanaa päivääsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Sinullakin on luonto lähellä. Se on suuri onni. Joskus tuohon rantakallioon kirjoittaminen käy liian hitaasti. Silloin kannattaa ottaa vesipurkki kotoa mukaan. On ihanaa nähdä murheiden haihtuvan. Kivaa tiistai iltaa sinulle!

      Poista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!