Minun ylipaino ja lihavuuden pandemia

 

Minä laihdutin kolmen neljän vuoden aikana kaksi kertaa 15 kiloa. Ensimmäisen kerran aloin laihduttaa, kun huomasin, että vatsa oli tiellä esimerkiksi varpaan kynsiä leikatessa. Toki myös peili kertoi paljon. Ja kummasti pienentyneet vaatteet.

Laihduttaminen oli melko helppoa, koska söin lautasella aina 3/4 osaa vihanneksia ja 1/4 osaa jotakin proteiinia. En syönyt riisiä, pastaa enkä perunoita. Söin yhden lämpimän ruoan päivässä. Runsaan aamupalan kaurapuurolla ja marjoilla. Jätin levitteen pois leivältä, enkä syönyt juustoa. Leivällä oli yleensä tomaattia tai paprikaa.  Iltaisin söin kaksi tällaista ruisleipäviipaletta. Myös pätkäpaastosin.

Sitten tyttäreni kuoli yllättäen, ja lohtusöin vuoden muun muassa suklaata. Vuosi  tämän jälkeen aloin taas laihduttaa, koska paino oli noussut samoihin lukemiin kuin ennen ensimmäistä laihdutuskertaa. Pudotin painoa taas noin 15 kiloa samoin menetelmin kuin ensimmäisellä laihdutuskerralla. Nyt laihduttaminen oli vaikeampaa, mikä kuuluu jojolaihduttamiseen.

Viime kesänä kyllästyin perin pohjin laihduttamiseen. Lihoin taas samat kilot takaisin kuin ennen laihduttamista. Päätin, etten enää koskaan laihduta. Hyväksyn ylipainoni. Olen mielestäni sopivasti pullukka. Eikä paino haittaa lenkkeilyä ja kuntosalia. Veriarvoni ovat loistavat ja verenpaine alhainen. Meillä on tämä yksi ainokainen elämä, niin miksi kieltää itseltään myös herkuttelun nautinnon.

Kauneusihanne on laiha ihminen. Olkoon.Minä olen jo sen verran ikääntynyt, etten ajattele, mitä muut minusta ajattelevat.

Suuri osa suomalaisista aikuisista on ylipainoisia, ja joka neljäs on lihava. Aikuisen naisen keskimitta on 163,2 senttiä.Lihavuuden raja ylittyy 80 kilon painolla. Lihavan ihmisen painoindeksi on 30 tai enemmän, ja ylipainon raja ylittyy painoindeksillä 25.

Painoennusteet ovat synkkiä, sillä lihavuus rasittaa usein sekä ihmisen omaa hyvinvointia että terveydenhuoltoa ja kansantaloutta. Lihavilla ihmisillä on normaalipainoisia enemmän erilaisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta, syöpiä, kohonnutta verenpainetta, nivelrikkoa ja masennusta.

Maailmanlaajuisissa lihavuustilastoissa emme ole kuitenkaan kärkisijoilla. Kun tarkastellaan, kuinka suuri osa väestöstä on lihavia, Suomen sijoitus on 200 maan ja alueen listauksessa naisten osalta 120:s ja miesten osalta 53:s.

Lihavia on eniten väestön kokoon suhteutettuna  Tyynenmeren ja Karibian pienillä saarilla,  Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Eurooppalaisia maita ei löydy 20 kärkimaan joukosta ollenkaan. Länsimaista ykkösenä on yleensä Yhdysvallat.

Vähiten lihavuutta on arvattavasti itäisen ja keskisen Afrikan maissa ja Aasian maista Japanissa, Etelä-Koreassa ja Vietnamissa.

Maailman väestö lihoo nyt niin paljon, että lihavuutta voi kutsua jo pandemiaksi.

Mikä sitten selittää, että joillakin maailman alueilla  lihavuutta esiintyy hyvin paljon? On pohdittu, että Tyynenmeren saarilla taustalla saattaa olla jonkinlaista geneettistä alttiutta. Myös kauneusihanne on lihava. Geenit selittävät osan ihmisten painoeroista. Painoindeksi kuitenkin selittää osan ihmisten painoeroista, painoindeksi periytyy noin 40-70-prosenttisesti.

Geenit yksinään eivät lihota ketään. Joillakin ihmisillä on kuitenkin geneettistä alttiutta lihavuuteen, ja kun se yhdistyy ympäristöön, jossa ruokaa on yltäkylläisesti tarjolla, ruokahalun säätely tuottaa ongelmia. Yleensä erot johtuvat ympäristöstä.

Länsimainen elämäntapa ja ruokavalio ovat levinneet ympäri maapalloa. Työmme on muuttunut sellaiseksi, että niissä tarvitaan varsin vähän fyysystä aktiivisuutta. Runsasenergistä ruokaa on rutkasti tarjolla, sitä mainostetaan, ja annokset ovat usein suuria.

Suomalaista ylipainoa on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Jo silloin liikakiloja oli kertynyt vähemmän kouluja käyneille. Tämä pätee yhä: korkeasti koulutetut ovat solakampia.

Laihuuden ihnnointi elää toki yhä vahvana, mutta juuri kuntoilusta tuli 1980-luvulla trendikästä. Monet naiset innostuivat harrastamaan aerobicia. Miehet punttisalia. Yhtä aikaa kasvoivat myös laihdutusmarkkinat.

Lähteet: Helsingin Sanomat 11.9.2023, kuvat Pixabay