Vaativa persoonallisuushäiriö

 

Jos työkaveri tai tuttava haluaa aina huippusuorituksen itseltään ja muilta, mieleen voi tulla vaativa persoonallisuushäiriö. Mutta mistä sitten erottaa, mikä on osa ihmisen persoonallisuutta ja missä häiriö alkaa?

Persoonallisuushäiriöt

Ne ovat toiseksi pahimpia psyykkisiä häiriöitä. Ennen niitä on neuroosit ja niiden jälkeen psykoosit, esimerkiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja skitsofrenia. Vaativuus persoonallisuushäiriön lisäksi on liuta muita:

" Epäluuloinen:

Kokee epäluuloa muita ihmisiä kohtaan ja tulkitse viattomatkin huomautukset uhkaaviksi. Saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan uskottomuudesta.

Eristätyvä:

Vetäytyy yksinäisiin harrastuksiin ja mielikuvitukseen. Kyky ilmaista itseään ja kokea mielihyvää on rajoittunut. Ei ole juuri läheisiä ystäviä.

Epäsosiaalinen:

Tyypillistä kyvyttömyys tai haluttomuus huomioida toisia. On impulsiivinen, vilpillinen, helposti ärtyvä ja usein aggressiivinen.

Epävakaa:

Pelkää hylätyksi tulemista, on vaikea kontrolloida suuttumusta ja on itsetuhoinen. Mielialat vaihtelevat nopeasti, asioihin on vaikea sitoutua.

Huomionhakuinen:

Tärkeää olla huomion keskipisteenä. Piirteitä: itsekeskeisyys, toisten laiminlyönti, herkkä loukkaantuvuus ja jännityksen etsiminen.

Estynyt:

Henkilö on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle. Sosiaaliset tilanteet ovat vaikeita: ajattelee muiden suhtautuvan häneen kriittisesti tai väheksyvästi.

Riippuvainen

Korostunut hoivatuksi tulemisen tarve johtaa mukautuvaan, alistuvaan ja jopa takertuvaan käytökseen. Yksin ollessaan tuntee itsensä voimakkaan avuttomaksi.

Narsistinen:

Kokee olevansa parempi kuin muut, kaipaa ihailua eikä juuri koe empatiaa. On kateellinen ja ylimielinen ja voi käyttää muita hyväkseen."

Nyt vaativaan persoonallisuushäiriöön:

Työkaveri on hyvin ahkera ja pyrkii täydellisyyteen, eikä hänelle juuri aikaa ystäville ja harrastuksille. Hänen on vaikea joustaa ja ymmärtää muiden näkökulma. Mieleen voi tulla, olisiko hänellä vaativuuden persoonallisuushäiriö.

Näinhän arjessa usein toimitaan, heitellään diagnoosija. Jokin aika sitten joka toisella puolisolla, ystävällä tai esihenkilöllä tuntui olevan narsistinen persoonallisuushäiriö.

Tämä ilmiö on tuttu psykologi ja psykoterapeutti Jan-Henry Stenbergille. Se liittyy hallinnan tunteeseen, ja ihmiset koettavat lisätä sitä elämässään luokittelemalla ympärillä olevia asioita. Se voi kuitenkin johtaa liialliseen yksinkertaistemiseen.

"Ihmisellä voi olla näitä piirteitä myös ilman, että hänellä olisi persoonallisuushäiriö."

Onkin vaarallista alkaa keittiöpsykologiksi ja leimata toinen, joskus hyvin keveinkin perustein.

Häiriöstä puhutaan vasta sitten, kun vaativat piirteet ovat äärimmäisen korostuneita ja aiheuttavat vakavia ongelmia ihmissuhteissa. Ihmisellä voi olla vaativa persoonallisuus tyyli, mutta hänen toimintatapansa eivät kärjisty persoonallisuushäiriöksi asti.

Vaativuus itseä kohtaan on hyvinkin yleinen piirre. Se on voimavara, joka saa ponnistelemaan ja menestymään elämässä.

Mutta liiallinen itsekritiikki voi kuitenkin johtaa stressiin, ahdistukseen tai uupumukseen, vaikka kyse ei olisi varsinaisesta persoonallisuuden häiriöstä.

Jos ihmisellä on vaativa persoonallisuustyyli, hän on rahankäyttäjänä huolellinen ja säästäväinen, mutta pystyy tarvittaessa antamaan omastaan myös muille.

Sen sijaan, kun ihmisellä on vaativa persoonallisuushäiriö, hän omistautuu työlleen läheisten ihmissuhteiden ja vapaa-ajan kustannuksella. Hänen on vaikea tehdä päätöksiä, ja tunneilmaisu on negatiivista ja köyhtynyttä.Hän on hyvin jäykkä ja yheistyökyvytön.

Hän on rahankäyttäjänä hyvin saita eikä kykene heittämään vanhoja tavaroitaan pois.

Mitkä ovat vaativan persoonallisuushäiriön syyt? Stenberg kertoo, että se syntyy ihmisen oman synnynnäisen temperamentin ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Siihen voivat vaikuttaa kasvuympäristö, lähimmät ihmissuhteet ja mahdollinen kaltoinkohtelu lapsena tai nuorena.

Kun tähän yhdistyy lapsuuden kokemuksia, jossa lasta palkitaan korostuneesti hyvistä suorituksista, moititaan epäonnistumisista ja sivuutetaan tunteet, henkilölle voi kehittyä vaativa persoonallisuushäiriö.

Ihminen ei yleensä osaa epäillä itse, että hänellä olisi vaativa persoonallisuushäiriö. Hoitoon hakeudutaankin yleensä muiden mielenterveysongelmien vuoksi. Muun muassa vaativa persoonallisuus altistaa ahdistukselle, masennukselle tai uupumukselle.

Lähteet: Hyvä Terveys 03/2024, kuvat Pixabay