Ranskalaisilla on hyvät keinot säilyttää kipinä pitkässä parisuhteessa. Seuraavaksi heidän vinkkejään.
1)Hyväksy, että kumppani on erilainen kuin sinä.
Koska kumppani on erilainen kuin itse on, häneltä voi oppia itselleen jotakin täysin uutta sekä tunteen että tiedon tasolla. Mielenkiinto kumppania kohtaan säilyy.
2)Kahdenkeskeinen aika
Vähintään pari kertaa kuukaudessa olisi hyvä olla täysin kahdenkeskeistä aikaa. Silloin voi esimerkiksi pitää hotelliviikonlopun, mennä yhdessä syömään tai vaikkapa vain tehdä yhteisen pitkän kävelylenkin. Mieluiten käsikädessä. Kun ollaan kahdestaan, nousee usein mieleen, mihin toisessa aikanaan ihastui.
3)Pidä osa intiimeistä toimista ominasi.
Tässä intiimillä tarkoitetaan muun muassa röyhtäilyä, piereskelyä, selostusta suolen toiminnasta. Kun näitä välttää, mielikuva toisesta säilyy innostavana.
4)Huolehdi ulkonäöstäsi.
Ulkonäöstä huolehtiminen on myös kokonaisvaltaisesti itsestä huolehtimista. Kumppania ei kannata pitää itsestäänselvyytenä. Itsestä huolehtimisesta seuraava hyvä olo tuntuu itsevarmuutena ja heijastuu myös ulospäin ja kumppaniin.
Oletko käyttänyt näitä vinkkejä parisuhteessasi? Miltä vinkit tuntuvat? Mitkä ovat parhaat omat vinkkisi?
Lähteet: Hyvä terveys 6/2018, kuvat omat
Hienot kuvat. Hyviä parisuhdevinkkejä sinulta/ranskalaisilla. Valitettavasti noista olen noudattanut vain yhtä. Hyväksyn erilaisuutemme.
VastaaPoistaKahdenkeskeistä aikaa meillä on vain yösydännä ja matkoilla.
Intiimit asiat eivät ole pysyneet ominani, kun olen joskus sairauden vuoksi pitänyt kirjaa verenpaineestani, punninnut ruokaani, mitannut nauttimani nesteet ja erittämäni virtsan. Synnytyksiikin olen miesparkani raahannut.
Ulkonäöstä huolehtimista en ole vieläkään oppinut.
Mieheni on silti jaksanut minua. kiitos hänelle.
Ihanaa päivää sinulle Marja <3
Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Tuo erilaisuuden hyväksyminen on tärkeintä ja suhteen perusta. Vaikka olet noudattanut vain tätä ensimmäistä vinkkiä, avioliittonne vaikuttaa todella hyvältä. Minusta sinä osaat huolehtia ulkonäöstäsi. Minäkin sain miehen mukaan ensimmäiseen synnytykseen. Toinen synnytys oli syöksysynnytys, eikä mies ehtinyt paikalle. Aurinkoista päivän jatkoa sinulle.
PoistaKiitos Marja! Hmmm. Rakkaus ehkä lienee tärkein? Tietenkin huomaavaisuus toista kohtaan. Toisen erilaisuus tulee hyväksyä. Koska alunperin tykkäsit hänestä juuri siksi? Vai oliko hän jotenkin samankaltainen? Erilaisuus joskus osoittautuu niin erilaiseksi ettet kestä sitä. Niin voi myös käydä. Ette olleet sopivat toisillemme. Ja silti kaipaat jotakin hänessä edelleen. Hmm. Onko sielunkumppania? No mieleeni tulee eräs ranskalainen mies joka oli edelläni lentokenttäjonossa jollekin portille Munchenissä. Hän oli kyllä jännä..omissa oloissaan mutta heti valmis vastaamaan toiselle ystävällisesti. Jäi mieleeni. Mukavaa kesäistä päivää. Luonto on herännyt täysillä ja onnellisena tähän kesään!
VastaaPoistaKiitos, Merja, kommentistasi. Onhan se rakkaus tärkeintä. Ei vain rakastuminen vaan pidemmän päälle rakastaminen. Jos puolisot on täysin erilaisia arvoiltaan eli mitä asioita me pidämme tavoittelemisen arvoisina, suhde ei usein kestä. Mutta luonteiden erilaisuus voi olla rikkaus. Minä uskon, että sielunkumppanin voi löytää. Luonto tosiaan pursuaa joka päivä uusia kukkivia kasveja. Mukavaa päivänjatkoa sinulle.
PoistaMeikäläinen on jo toisessa suhteessa ja oppinut ensimmäisestä paljon.Minusta näyttää että tää toinen suhde menee paljolti noiden kriteerien mukaan,mistä kyllä olen erittäin onnellinen.Meissä kyllä on aika paljon tuota Ranskalaisuutta vaikka huumori on ihan mahdotonta ja kumppani ei pidä punaviinistä heh heh.Tommonen sielunkumppanuus on meillä vaikka muutamissa jutuissa ollaankin erilaisia mutta katson sen vain plussana.Vaakoja kun olemme molemmat niin huolehdimme myöskin ulkonäöstämme ja se on kyllä kohteliaisuus kumppania kohtaan.Kovia juttuja kokeneina osaamme nauttia jokaisesta päivästä emmekä elä "sitkuelämää". Kyllä me käsikkäin kuljetaan vaikka viisi vuotta ollaan yhdessä oltu,ajatelkoot muut mitä lystäävät.Suosittelen myös nuo pierut pitämään omana tietonamme,vaikka humoristeja ollaankin.Mielestäni kauniit alusvaatteet on kkohteliaisuus kumppanille.Tämmösiä mietteitä täältä,kaunista päivänjatkoa :-)
VastaaPoistaKiitos, Pihakeiju, kommentistasi.Ihana huomio nuo kauniit alusvaatteet. Varmasti tuovat suhteeseen kipinää.On joskus mukava tälläytyä yötäkin varten juuri noilla alusvaatteilla. Hienoa että olet löytänyt sinulle sopivan miehen, jossa on sopivasti samanlaisuutta ja erilaisuutta. Kun kumpikin on kokenut kovia ja raskaita kokemuksia on loppunut molemmilta sitkuelämä. Meilläkään ei ukkoseni kanssa ole enää sellaista elämää. Kivaa päivän jatkoa sinulle!
PoistaJaa,a. Ranskalaisten parisuhdeonnesta olen kirjoittanut itsekin. Tosin lista oli hieman toisenlainen ja siitä jäi itselleni mieleen erityisesti se, etteivät ranskalaiset äidit hössötä lastensa kanssa samalla tavoin tunnollisesti kuin suomalaiset, vaan käyttävät tuttavien ja sukulaisten apua päästäkseen itsekin viihteelle ja miehensä kanssa niille treffeille.
VastaaPoistaMinun parisuhteeseeni on tuonut uuden säväyksen se, että olemme asuneet eri osoitteissa lähes vuoden. Kun suhde ei ole enää itsestään selvyys, niin kummasti sitä herää näkemään toisen erillisenä ihmisenä.
Kiitos, Eeva, kommentistasi.Fiksu ajatus asua eri osoitteissa, jotta parisuhde selkenisi eikä toinen olisi itsestään selvyys. Ranskalaiset naiset ajattelevat myös itseään. En ole varma tästä tiedosta, että ranskalaiset lapset aloittavat jonkinlaisen koulunkäynnin jo kolmi vuotiaina. Jos se on totta, tuntuu jotenkin julmalta taaperoikäisiä kohtaan. Kivaa päivän jatkoa sinulle!
VastaaPoista