sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Mikä on elämäni tarkoitus?


Vaikea ja iso kysymys. Jota olen ajatellut paljon. Ja vastaukset ovat olleet vaihtuvaisia. Toisinaan vastaus on ollut lakonisesti: Elämän tarkoitus on elämä itse. Toisinaan se on ollut: Usko, toivo ja rakkaus. Toisinaan vain: Rakkaus.


Kun miettii elämän tarkoitusta, ratkaisu siihen ei ole varmasti sama kaikilla. Jokaisella on erilainen elämä jo lähtökohdiltaan ja mahdollisuuksiltaan. Kun mietin elämäni tarkoitusta. Pitäisi ehkä samalla miettiä, mikä on elämäni suunta ja päämäärä.


Jos - jollakin ihmeen lailla - on ratkaissut elämänsä tarkoituksen, ihminen pystyy hahmottamaan elämänsä mielekkääksi kaikissa olosuhteissa ja muutosten keskellä.


Elämän tarkoitus voi selvitä miettimällä. Mitkä ovat tärkeimmät kykyni? Mikä on minulle rakkainta maailmassa? Kuka oikein olen?



Juha- Tapio on mielestäni hyvin filosofinen lauluntekijä ja esittäjä. Alla kaksi hänen videotaan You-Tubesta. Ne molemmat ovat mielestäni erittäin koskettavaa.







Arvot on asioita, joita pidämme tavoittelemisen arvoisina, arvokkaina. Ne linkittyvät myös kysymykseen elämän tarkoituksesta. Ihmisellä voi olla niin sanotut kovat arvot tai pehmeät arvot. Kovia arvoja on muun muassa raha, omaisuus, menestys. Pehmeitä arvoja ovat muun muassa  rakkaus, hyvät ihmissuhteet.Usko, toivo, rakkaus. Itsensä henkinen kehittäminen. Yritys muuttaa maailmaa paremmaksi elää. Minulle on selkeästi pehmeät arvot tärkeämpiä kuin kovat arvot.


Jotenkin elämän tarkoitus liittyy kuolemaankin. Miten kuolee. Minusta olisi ihana kuolla vanhana. Elämästään kylliksi saaneena. Pelkään esimerkiksi syöpää. Sen hoitoja ja kipuja. Mutta uskon, jos hoidot ei auta, ihminen vähitellen väsyy, nukkuu paljon. Erkaantuu hitaasti maailmasta. Kivunlievitystä on aina saatavana. Ehkä silloinkin voi kuolla elämästä kyllikseen saaneena

Olipa tummia, varjoisia ajatuksia tänään.

Oletko miettinyt, mikä on sinun elämäsi tarkoitus?



Lähteet: Omat, Hellsingin Sanomat 31.12.2017, kuvat omat

6 kommenttia:

  1. Huomenta Marja, Filosofisia pohdintoja pyhäaamun kunniaksi. Näitäkin on hyvä joskus miettiä. Sinulla on pehmeät arvot ja syvällisiä ajatuksia. Minä en mieti juuri koskaan näin syvällisiä, kaikkein vähiten elämän tarkoitusta - etenkään omani. Olen siis aika pinnallinen, enemmän käytännöllinen. Minun arvoni kyllä ovat nuo pehmeät. Hyvää päivän jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti, kommentistasi. Mutta on ehkä niin. Että jos ei mieti elämän tarkoitusta, se muodustuu itsestään. Miettimällä turhan usein sitä, lisää vain omaa jonkinlaista tietämisen tuskaa. Et sinä todellakaan ole pinnallinen ihminen. Olet huolehtinut niin monesta ihmisestä. Eikö se juuri ole rakkaus elämän tarkoituksena. Hyvää pyhäpäivää sinulle!

      Poista
  2. Elämän tarkoitusta on hyvä miettiä ikuisuusnäkökulmasta, kun ummistamme silmämme tälle maailmalle, niin onko meillä varmuus siitä, että ikuisuutemme jatkuu kerran taivaassa. Itse tulin uskoon 8-vuotiaana ja usko Jeesukseen on kantanut elämän eri haasteissa. Uskon siihen, että kun kerran ummistan silmäni tälle maailmalle, usko kantaa minut taivaan kotiin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjaana kommentistasi. Ihailen elävässä uskossa eläviä ihmisiä. Minulla on vain lapsenusko. Sillä mennään Itse en osaa miettiä elämäntarkoitusta ikuisuusnäkökilmasta. Olisi jotenkin helpompi elää uskossa. Ja monet kysymykset ja vastaukset olisivat valmiina.

      Poista
  3. Näin karkeasti sanottuna kaiketi elämän tarkoitus on lisääntyminen, mutta noin muuten, niin elää hyvin ja kunniottaa elämäänsä ja muiden, jonka on tässä lottoarvonnassa saanut kohdalleen. Elämä, luonto, kaikki meihin rakennettu on jotain niin ihmeellistä, että kaiketi jollain tasolla jokin suurempikin tarkoitus on ja me olemme pieniä palasia hetkellisesti tässä tarkoituksessa, aivan kuten muurahaisetin. Mikä se suurempi tarkoitus on, siihen ei taida kenellekään olla faktaperäisiä vastauksia.
    Elää hyvä elämä. <3

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Tiia, kommentistasi. Biologinen, evoluutiososiologinen vastaus tuo lisääntyminen. Minun mielestäni kuksiminen ei ole ainoastaan elämän tarkoitus. 1600-vuvun filosofi Descates sanoi: ajattelen, siis olen. Ajattelu on siis jotakin ihmisyyteen kuuluvaa. Kauniisti sanottu tuo kunnioitus. Muurahaisvertaus oli piristävä.Mutta muurahaisetkin kevään tullen kiipeäävät pöydälle. Siis tavoittelevat jotakin. Ehkä lähinnä sokeria. Filosofi Wittgenstein sanoi: siitä mistä ei voi puhua, on vaiettava sekä maailmani rajat ovat kieleeni rajat. Hän oli looginen empiristi. Ajatellaan mitä vain - vaikka filosofiaa - jokainen kuitenkin jo vähän vanhempi ihminen ymmärtää elämän taarkoituksensa. Se on ihmisenä olemista, että välillä pohtii. Kaikkea hyvää sunnuntai päivääsi!

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!