Äidiksi päälle nelikymppisenä

Hyviä puolia lapsen saamisesta kypsemmällä iällä

Tämän jutun aihe tuli mieleen Jenni Haukion ja Sauli Niinistön kerrottua iloisia uutisia perheenlisäyksestä. Lapsi syntyy helmikuussa.Reagoin vain vähän hitaasti. Onneksi olkoon heille! Koska olivat kauan yrittäneet lasta. Se on varmasti ollut raskasta.

Esimerkiksi näyttelijä Geena Davis sai kaksoset 48-vuotiaana. Viestinnän suunnittelija Kaija Stormbom sai lapsen 54-vuotiaana kansanedusta Antti Lindtmanin, 35 v, kanssa.

Itse sain ensimmäisen lapseni 32-vuotiaana ja toisen 34-vuotiaana. Se oli minusta ihan hyvä ikä hankkia/saada lapset.

Ikävää on se, että julkisessa keskustelussa usein kauhistellaan synnytysiän nousua. "Turha itkeä sitten nelikymppisenä kun lasta ei kuulu."Laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa selvisi, että jopa yli puolet suomalaisista pitää yli 40-vuotiaita naisia ja yli 45-vuotiaita miehiä liian vanhoina lapsen saamiseen.

Tutkimukset osoittavat, että terveenä syntyneiden "vanhojen" äitien lapset pärjäävät paremmin koulussa ja myös elävät pidempään. Ja ylivoimaisesti suurimmalla osalla nelikymppisistä naisista raskaus sujuu hyvin ja lapsella on kaikki hyvin.

Lasten hankintaa ei siirretä myöhemmäksi tietoisesti. Vaan elämäntilanne saattaa olla sopiva vasta nelikymppisenä. Kun nainen saa lapsen myöhemmällä iällä, hän ehtii kartuttaa kasvatuksessa hyödyllisiä tieto- ja tunnetaitoja. Vähän vanhemmat äiti ja isä ovat lapsen hankkimisen jälkeen onnellisempia kuin nuoremmat. Myös parisuhde on vakaammalla pohjalla. Vanhemmat äidit pitävät myös parempaa huolta lapsen turvallisuudesta.

Kypsempään ikään ehtineet naiset pitävät itsestään parempaa huolta raskauden aikana kuin nuoremmat. Heillä on myös keskimääräistä parempi koulutus ja varallisuus.

Vähän huonompia puolia lapsen saamisesta kypsemmällä iällä
Nykyisin lapsista aiheutuva lisätyö pelottaa 30-40-vuotiaita.Elämä on jo vakiintunut omiin uomiinsa ja järjestykseen. Kynnys lastenhankintaan voi kasvaa. Miten sovittaa yhteen perhe- ja työelämä? Lisäksi nykyisin vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen liitetään erittäin vaativia näkemyksiä ja mielipiteitä.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa 29 vuotta. 40+ osuus ensisynnyttäjistä on kasvanut eniten ikäryhmistä.

Suomessa ei kuitenkaan tarvitse tehdä päätöstä perhe tai työ. Meillä on hyvä päivähoitojärjestelmä.

Eroaako yli nelikymppisten äitien vanhemmuus nuoremmista äideistä? Tutkimusten  mukaan he ovat armollisempia itseään kohtaan. Elämänkokemus tuo itsevarmuutta.  Työelämää on jo nähty.

Negatiivisena puolena on se, että raskaaksi tulo on vaikeampaa. Yli nelikymppisten raskauksissa on suurempi keskenmenon riski. Raskausmyrkytyksen, kromosomihäiriöiden ja ennenaikaisuuden vaara.

Esimerkki naisemme erikoishammaslääkäri, yliopiston opettaja ,Vivian Visnapuu oli murheen murtama, kun sai tietää raskaudestaan. Hän on uranainen. "Olen ollut koko elämäni työ- ja uraohjus. Ei uraohjuksesta tulla yhdessä yössä keskikokoisen perheen äidiksi."

Hänen työpäivänsä alkoivat aamulla kahdeksalta ja päättyivät iltakymmeneltä. Huh! Sanon minä.

Selvisi vielä, että hän odotti kaksosia. Synnytys sujui hyvin.

Kolmen viikon päästä hän palasi potilastyöhön pitämään vastaanottoa. Samoin hän aloitti luennoimisen yliopistolla. Huh, taas.

Hän sanoo: "Lehdissä lukee, että sitten vauvan aikana höllännetään tahtia, mutta minun reaktioni oli oikeastaan päinvastainen. Että ei voi jäädä pois mistään, mitä entisessä elämässä on ollut. Vedetään ihan täysillä."

Hän alkoi jopa harrastaa kymmenen kilometrin juoksulenkkejä. 30 kilometrin pyöräilyä ja uintia. Huh! Sanon taas.

Aika oli rankkaa. Väsymys ei kuitenkaan voittanut. Vivian ymmärsi pelänneensä uransa puolesta turhaan. Nykyään hän on sitä mieltä, että lapset sopivat myös uraihmisen elämään.

Tuo esimerkki juttu herätti minussa monenmoisia tunteita. Aluksi tuli pelko, että Vivian ylisuorittaa elämäänsä. Se voi pitkähkönkin ajan jälkeen päätyä romahdukseen ja loppuunpalamiseen.

Toiaalta me ihmiset ollaan niin erilaisia. Joillekin sopii kova vauhti elämässä. Joillekin ei.

En halua missään nimessä ruveta arvostelemaan Vivianin päätöksiä. Ne ovat vain ja ainoastaan hänen päätöksiä.

Itse nautin äitiyslomasta täysin rinnoin - ihan konkreettisestikin. Oli hyvin syvä tarve olla vauvojen kanssa melkein koko ajan. Se vauvan päälaen tuoksu! Kehittymisen seuraaminen. Vauvat oli minulle kaikki kaikessa. Enkä kadu sitä, että pidin täysmittaisen äitiysloman.

Lähden nyt maanantaina reissuun. Tulen postaamaan sieltäkin  jo valmiiksi kirjoitettuja postauksiani. Olin viime viikolla ahkera.  Jos on verkkoa. Blogger-ohjelman ajastin ei ainakaan minulla toimi. Tuskin postaan vielä Kanaria-postauksia. Mutta mistäpä sen niin varmasti tietää. Anteeksi jo etukäteen, en tule ehkä vastaamaan kommentteihin. Mutta ystävät hyvät lukekaa edelleen minun raapustuksia. Toivossa on hyvä elää.

Mikä on sinusta hyvä ikä tulla äidiksi?

Lähteet: Helsingin Sanomat 12.10.2017, Kauneus&terveys 1/2018, kuvat Pexel