Näin saat huonekasvit kukoistamaan syksyllä ja talvella

Minulla  kuolee pienikokoisia viherkasveja talvella. Isommat selviytyvät.Kaikkein vaikein minun on pitää hengissä murattia, vaikka sen pitäisi olla kestävä viherkasvi. Emme selkeästi pidä toisistamme.

Viherkasvit ovat usein kotoisin lämpöisistä tropiikin maista, joten valon vähentyminen ja kuiva huoneilma saavat ne voimaan huonosti. Marttojen puutarha-asiantuntija Annika Jääskeläinen antaa vinkkejä, miten kasveja tulee hoitaa syksyllä ja talvella:

1. Huolehdi, että kasvi saa riittävästi valoa

Kasvit kärsivät syksyllä etenkin valon puutteesta ja siksi ne pitäisi siirtää mahdollisimman lähelle ikkunaa.  Niille voi hankkia myös erillisen kasvivalon, joita myydään esimerkiksi suurissa päivittäistavarakaupoissa. "Nykyään on olemassa hyviä kirkkaan värisiä led-kasvivaloja, jotka eivät vie juuri ollenkaan sähköä."

Valon pääsyn kasvin lehdelle voi varmistaa pyyhkimällä pölyt kasvin lehdiltä esimerkiksi puuvillakäsineellä tai sen voi myös käyttää suihkussa, jolloin vesi huuhtelee pölyt pois.

2. Vähennä kastelukertoja

Kasvin veden tarve vähenee syksyllä, koska vähentynyt valon määrä hidastaa tai pysäyttää kasvun. Kasville tulee lepotauko.

Puutarha-asiantuntijat neuvovat vähentämään kastelukertoja asteittain. "Jos vähentää vettä niin, että kastelee usein mutta vähän, niin kasvi jää jatkuvasti märäksi, ja se voi mädännyttää juuria."

Kasvin mullan olisi hyvä antaa kuivahtaa kastelukertojen välissä. Tämän voi varmistaa kokeilemalla ruukun painoa tai tunnustelemalla pintamultaa sormella.

3. Anna lannoitteen tilalle merileväuutetta

Kasvi ei tarvitse lannoitteen ravinteita, kun se lopettaa kasvamisen syksyllä. Merileväuute on hyvä keino pitää kasvi hyväkuntoisena. Se hoitaa ja vahvistaa kasvia. Uutteen voi lisätä esimerkiksi kasteluveteen.

4. Lisää ilmankosteutta

Talvella huoneilma on kuivaa, mikä kuivattaa myös kasveja ja saattaa houkutella kasvituholaisia, muun muassa punkkeja. Kasveja kannattaakin sumutella sumutuspullolla. "Sumuttelu pitäisi tehdä säännöllisesti. Kerran viikossa sumuttelu ei oikeastaan auta. Sitä pitäisi tehdä mielellään vaikka useamman kerran päivässä."

Ilman kosteutta voi myös lisätä ilmankostuttimilla, kuivaamalla pyykkiä kasvien läheisyydessä tai laittamalla laakeita vesiastioita kasvien läheisyyteen.

5. Tee kasvien hoidosta rutiini

Liika tai liian vähäinen kastelu on huonoksi kasveille. Jääskeläinen kehottaakin tekemään kasvien hoidosta rutiinin. Syksyn tullessa siis riittää, että valoa on tarpeeksi, ilman kosteus on hyvä ja vettä annetaan harvemmin.

Lähteet: Helsingin Sanomat 23.10.2023, kuvat Pexels

Tiedekin todistaa: aivoaallot jatkuvat kuoleman jälkeen

 

Tietoisuus saattaa jatkuva vielä senkin jälkeen, kun sydän on pysähtynyt.

Samankaltaisista kokemuksista raportoivat monet kuoleman rajalla käyneet sydämenpysähdyksistä selvinneet: eletty elämä vilistää silmien edessä. Ihminen itse voi liikkua tunnelissa kohti valoa, irtautua omasta ruumiista tai kohdata kuolleita sukulaisia. Lääketiede tuntee kuitenkin tätä silti huonosti.

Michiganin yliopiston tutkijat ovat saattaneet päästä sen jäljille, mitä aivoissa kuoleman rajalla tapahtuu.

Tutkijaryhmä kertoi Pnas-tiedelehdessä havainneensa kuolevien ihmisten aivotoiminnassa äkillisiä sykähdyksiä sen jälkeen, kun heidän sydämensä olivat lakanneet toimimasta.

Kuoleman ajatellaan yleensä tarkoittavan hetkeä, jolloin sydän pysähtyy lopullisesti.

Viime vuosien tutkimusten mukaan aivot voivat kuitenkin jatkaa toimintaansa sekunteja tai jopa tunteja sen jälkeen, kun sydän on pysähtynyt.

Neurologi Jimo Borjigin työryhmineen kävi läpi neljän ihmisen sairauskertomukset heidän kuolemansa hetkellä.

Potilaat olivat koomassa, eikä heillä ollut mahdollisuuksia selvitä hengissä.

Lääkärit asettivat potilaiden päähän aivojen sähköistä toimintaa mittaavat eeg-lakit ennen kuin heidät irrotettiin hengityskoneista. Aivosähkökäyrässä näkyi aaltoja, kun suuri määrä hermosoluja laukoi impulsseja samantahtisesti.

Korkeataajuiset gamma-aallot jatkuivat yhä sydämen pysähdyttyä. Gamma-aallot liittyvät muun muassa muistojen mieleenpalauttamiseen, tiedon kokoamiseen, havaitsemiseen ja unien näkemiseen. Jotkut tutkijat pitävät näitä gamma-aaltoja tietoisuuden tunnusmerkkeinä.

New Yorkin Sam Parnia antaa gamma-aalloille omansa selityksen New Scientist-lehdessä. Hänen mukaansa,  kun  ihminen tekee kuolemaa, hänen happitasonsa laskevat, ja tämä saattaa kytkeä pois päältä aivotoiminnan "jarrujärjestelmän".

Tavallisesti uinuvat hermoradat saattavat tällöin aktivoitua, mikä näkyy poikkeavina sähköisinä piikkeinä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 26.6.2023, kuvat Pixabay

Mielihyvähormonit hyrräämään

Minä saan paljon iloa metsässä kulkemisesta.En kuitenkaan hiihdä talvisin. Sain siitä tarpeekseni lapsuudessa: hiihdettiin kouluun, liikuntatunneilla hiihdettiin, hiihdettiin kotiin ja illalla nähtiin kavereiden kanssa hiihtäen.

Lisää valoa

Mielihyvähormoni serotoniini säätelee muun muassa unen laatua, ruokahalua ja mielialaa. Auringon valo lisää serotoniinin tuotantoa, mutta pimeinä kuukausina kirkasvalolamppu voi toimia aurinkona. Mitä säännöllisemmin valoa käyttää, sitä suurempi hyöty. Aluksi yleensä lievittyy makeanhimo.

Metsässä

Jos stressi pitkittyy, taistele- tai pakene tilanne jää päälle. Tästä voi seurata pääkipua, rytmihäiriöitä, vatsavaivoja ja uupumista. Korkea kortisolipitoisuus myös kerryttää rasvaa vyötärölle. Metsässä oleskelu on yksi tehokkaimmista tavoista laskea kortisolitasoja. Ei tarvitse tehdä mitään erityistä, sen kun käyskentelee tai istuu kannonnokassa.

Mielihyvähormoni suolistossa

Jos elimistöllä on liian vähän serotoniinia käytettävänä, mieliala laskee, seuraa jopa masennus. Valtaosa serotoniinista syntyy suolistossa, joten kannattaa huolehtia suoliston kunnosta. Monipuolinen mikrobisto suojelee alakulolta. Etenkin kuidun saannista kannattaisi huolehtia.

Hyvän tuojat

Mielihyvähormoneja serotoniinin lisäksi on dopamiini, endorfiini ja oksitosiini. Dopamiini on motivaatiohormoni. Sitä voi erittyä, kun tavoittelet asioita, joista tulee kiva olo. Kyse voi olla ruoasta, juomasta, uuden oppimisesta, elämyksestä tai seksistä. Dopamiini vaikuttaa myös riippuvaisuuksien syntyyn. Mielihyvän tunteeseen voi jäädä koukkuun.

Endorfiinit ovat elimistön omia opiaatteja, jotka nousevat pintaan esimerkiksi liikuntasuorituksen jälkeen, mikä motivoi treenaamaan uudestaan.Oksitosiini on hoivahormoni, joka vahvistaa kiintymyssuhteita ja lisää myötätuntoa.

Lähteet: kauneus&terveys 13/2021, kuvat omat

Huonekasvien talvihoito

 

Minulla kuolee silloin tällöin pieniä viherkasveja, koska kastelen niitä liikaa. Isot viherkasvit pysyvät hengissä. Siiri-kissa myös pudottelee kasveja ja rapsuttelee niistä multaa kukkapöydälle. Hän on meidän puutarhuri. Tosin huono sellainen. Hän jopa nukkuu peikonlehden ruukussa makoisia unia. Siiri kyllä ymmärtää sanan ei, mutta jossakin välissä hiippailee kasvien pariin.

Etenkin jos valoa ei voi huonekasveille lisätä, pitäisi talvella kastelua vähentää, eikä ylihoitaa kasveja. Kuivana huonekasveja ei kannata pitää talvellakaan. Liian vähän vettä saaneet kasvit tunnistaa nuutuneesta olomuodosta. Kasvi ei kasva, ja se saattaa pudottaa lehtiä.

Taasen liikaa vettä saanut kasvi tekee keltaisia lehtiä ja voi pehmentyä tyvestä. Ruukku on painava siellä olevan veden vuoksi. Jos kasvi tarvitsee muuhun vuodenaikaan vettä esimerkiksi kerran viikossa, kannattaa talvella kastella sitä puolentoista kahden viikon välein.

Jos kasvit on istutettu vesisäiliöllä varustettuun altakasteluruukkuun, veden lisäämisten väleissä kannattaa antaa säiliön mennä ensin kokonaan tyhjäksi.

Kasvit kannattaa kastella niin, että juuretkin kostuvat, eli antaa vettä niille mieluummin kerralla paljon mutta harvemmin kuin vähän kerralla.

Jos kastelee kasvia vähän kerrallaan ja usein, multa kastuu vain pinnasta, ja kasvin juuristo ei hakeudu koko multatilaan. Lannoitetta ei kannata käyttää, koska kasvit ovat talvella lepotilassa.

Valon määrää kasveille voi lisätä erilaisilla kasvilampuilla ja -valoilla. Kasvivalon voi hankkia erillisenä valaisemina tai pelkkänä lamppuna. Jos kasvivaloon ei voi satsata, kasvit voi sijoittaa eteläiselle ikkunalle eli valoisimpaan tilaan. Jos kotona on kirkasvalolamppu, siitä on hyötyä kasveillekin.

Kasvit kannattaa asetella tiiviiseen ryhmään ikkunan lähistölle, jotta ilma pysyy niiden ympärillä helposti kosteampana kuin silloin, kun ne sijoittaa laajemmalle alueelle.

Lähteet:  Referaatti Helsingin Sanomat 12.12.2021, kuvat omat

Lumeton talvi pahentaa kaamosoireita

Tämä talvi on ollut Etelä- ja Keski-Suomessakin jatkuvaa marraskuuta. Jo neljä kuukautta. Näyttää siltä, että talvi jää tänä vuonna tulematta. Tämä näkyy suomalaisissa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Kun lumen tuomaa valoa ja vaihtelua ei saada, tyypilliset kaamosoireet pitkittyvät ja voimistuvat. Valon puute voi taas sekoittaa luonnollisen unirytmin, ja suomalaiset nukkuvat tavallista huonommin. Uni ei tule illalla tai se jää katkonaiseksi. Siksi ei jakseta kuntoilla riittävästi, mutta ruoka ja makea kyllä maistuvat.

Lisäksi tulee kärttyisyyttä. " Muiden kanssa tulee helpommin riitoja niin töissä kuin kotona. Ihmiset vetäytyvät omiin oloihinsa", Partonen sanoo.

Jos talvi jää  nyt tulematta, aiemmin kaamosoirilusta kärsineen oireet voivat pahentua perusteelliseksi kaamosmasennukseksi. Ongelmallisista  kaamosoireista kärsii nykyisin  joka neljäsosa.

Jos talvet muuttuvat lumettomiksi kaamosoireista ja kaamosmasennuksesta kärsii yhä useampi.

Kuluva talvi on kai esimakua tulevasta. Ilmastonmuutos pahenee, ja tutkijat ennustavat Suomen talvien muuttuvan sateisimmiksi ja vähälumisimmiksi.

Partosen mukaan lumitalvien muuttuminen pitkiksi marraskuiksi olisikin kansantaerveydellinen riski. Kyse ei ole mistään pienestä asiasta, koska jos talvi on jatkossa pimeyttä ja vesisadetta, suomalaiset saattavat muuttua aiempaa ylipainosimmiksi ja masentuneemmiksi.

Lähteet: Helsingin Sanomat  22.2.2020, kuvat omat

Kevät piristää, väsyttää tai masentaa

Minulle sopii hyvin T.S. Eliotin runo:

Huhtikuu on kuukausista julmin,

se työntää sireenejä kuolleesta maasta,

sekoittaa muiston ja pyyteen,

kiihottaa uneliaita juuria kevätsateella.

Talvi piti meidät lämpiminä,

kietomalla maan lumeen ja unohdukseen,

kätkemällä elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin.

Huhtikuu on minulle paha. Ensin väsyn sitten masennun. Olo on rauhaton, levoton ja huonouninen. Menen ylikierroksille ja ahdistun. Kevätmasennuksen hoitoon ei ole kirkasvaloa vastaavaa hoitomuotoa.

Huhtikuussa  lumi on aluksi mustaa teiden varsilla. Sitten maa on harmaanruskea. Ruskea ruoho makaa litistyneenä maata vasten. Talven roskat lepattavat kuin hullut linnut. Odotan toukokuun vihreyttä. Silloin kierrokset laskevat, rauhoitun ja nautin.

Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä. Se on tutkijoiden mukaan biologinen ilmiö. Sitä mikä on sen takana, ei vielä tiedetä.

Kevätväsymys

Kevätväsymystä selitetään yleensä lyhentyneellä unella. Kun on valoisaa, ei raaskita mennä nukkumaan. Unesta voi tulla valon lisääntyessä huonompilaatuista, eikä se virkistä entiseen tapaan. Unen sykli häiriintyy, eikä sisällä esimerkiksi syvää unta riittävästi. Suomalaisilla on univaikeuksia etenkin kesällä. Elimistö sopeutuu  kuitenkin yleensä muutamassa viikossa valon aiheuttamiin muutoksiin.

Keväällä pirteät
Suurin osa ihmisistä nauttii keväästä ja huhtikuustakin. Valo ja lämpö piristävät heitä.

Keväällä erittyy serotoniini välittäjäainetta eniten. Se lisää mielihyvää. Keväällä ihastutaan ja rakastutaan muita vuodenaikoja enemmän.

Ihmisiin tulee lisää tarmoa. Liikutaan enemmän. Sosiaalinen elämä virkistyy. Ruokahalukin hieman vähenee. Ei enää tarvita talven hiilihydraatti-sokeritankkausta.

Miten kevät vaikuttaa sinuun?

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.3.2019, kuvat omat

Rajatilakokemukset eli hetki kuolleena

Minä olen sen verran hörhö, että olen  uskonut ainakin jollakin  mielen tasolla rajatilakokemuksiin eli siihen,  mitä hetken kuolleena ollut ihminen on kokenut. Nyt meni usko niihinkin. Kerron myöhemmin vastauksen tähän ja esittelen aluksi rajatilakokemusta.

Olen jossakin elämän käänteessä lukenut kirjankin aiheesta. Ihmisten kokemukset on ihmeen samankaltaisia. Aluksi kuollut ihminen kokee seuraavansa esimerkiksi sydänkohtauksensa elvytystä katonrajasta.Hän näkee selvästi tilanteen. Lukemani kirjan mukaan hänen ja sairaalan hoitohenkilökunnan kuvaus tilanteesta on usein samankaltainen.

Sitten eletty elämä pyörii läpi kuin nopetettuna filminä. Tätä sanotaan elämänkertauskokemukseksi.

Seuraavaksi avautuu kirkas, kaunis käytävä kohti pakahduttavan ihanaa valoa. Soi kaunis musiikki. Tuoksuu hyvältä. Tekee mieli kulkea valoa kohti. Mutta sinne asti ei päästä, koska ihminen pelastetaan henkiin.

Mutta ja mutta. Tämän kaiken ihanuuden murskasi neuropsykiatri Shahar Arzyn fysiologinen selitys tälle rajatilakokemukselle: Selitys löytynee  aivoverenkierrosta. "Kun verenkierto häiriintyy, hapenpuute alkaa vaikuttaa tiettyihin aivokuoren alueisiin, jotka vastaavat elämänkertamuistista, ajan kokemuksesta ja oman elämän perspektiivistä."

Yhdessä toisessa yhteydessä ilmiö selitettiin kuoleman  aiheuttamaksi endorfiinimyrskyksi. Endorfiinit on kehon morfiineja. Ihmisen aivot voi lyhyen hetken kuoleman jälkeen tuottaa tällaisia ihania näkyjä.

Mutta ja mutta. Minulle tulee tunne, että nuo neuropsykiatrit vetäisee kuin hatusta vastauksia tähän ilmiöön. Toinen sanoo toista ja toinen toista. Mikä lienee totuus? Vai ovatko molemmat kuvaukset totta eli tapahtuu kumpikin neuropsykologinen ilmiö?

Mitä mieltä sinä olet rajatilakokemuksista?

Lähteet: kuvat Pixabay, Pexel