Ensivaikutelma syntyy nopeasti

Kun tavataan uusia ihmisiä, yleensä toivotaan, että itsestä pidetään. Koetetaan tehdä  hyvä vaikutus. Mikä sitten ratkaisee, onnistutaanko?

Kun ihminen menee juhliin tai treffeille, hän saattaa miettiä, olenko riittävän huoliteltu tai sanavalmis. Ensituttavuuksia ei kuitenkaan kiinnosta se, miten olemme pukeutuneet tai kuinka sujuvaa käyttäytymisemme on. Muut arvioivat meidät salamannopeasti ja pintaa syvemmältä tunteiden avulla.

Ensivaikutelmaa tutkinut psykologi Angela Ahola sanoo: "Ensitapaamisessa huomiota kaipaisivatkin eniten omat tunteemme ja se, miten niitä välitämme toiselle."

Etsimme toisesta ennen muuta merkkejä siitä, onko hän lämmin ja lähestyttävä ihminen. "Lämpö ja kiltteys ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, kun arvioimme uusia tuttavuuksia. Lämmin ihminen on kiinnostunut muista, kuuntelee, huolehtii ja välittää", sanoo Ahola.

Kun tapaamme jonkun ensimmäistä kertaa, regoimme herkemmin kielteisiin kuin myönteisiin tunteisiin.

Ensivaikutelmalla on taipumus vahvistua hyvin nopeasti: rehellisenä pidetty pysyy rehellisenä ja roisto roistona. Ihminen on altis uusia ihmisiä arvioidessaan tähän ajatteluvinoumaan, jota kutsutaan vahvistusharhaksi.

Vahvistusharha aiheuttaa sen, että ensivaikutelmaa on hankala muuttaa. Jos henkilöstä on saatu myönteinen kuva, haetaan sitä tukevaa todistusaineistoa. Selitetään kaikki hankaluudetkin parhain päin. Jos ensivaikutelma on kielteinen, sille löydetään vahvistusta.

Ihminen välittää lämpöä, kun muistaa huomioida toisen ja olla kiinnostunut hänestä aidosti. Tässä taidossa kuka hyvänsä voi kehittää itseään. Toisen käytöksen peilaaminen luo yhteydentunteen. Mukautamme huomaamatta ilmeitä, eleitä ja asentoja samankaltaisiksi uuden tuttavan kanssa.

Lähteet: Hyvä terveys 1/2020, kuvat Pixabay

Kevät piristää, väsyttää tai masentaa

Minulle sopii hyvin T.S. Eliotin runo:

Huhtikuu on kuukausista julmin,

se työntää sireenejä kuolleesta maasta,

sekoittaa muiston ja pyyteen,

kiihottaa uneliaita juuria kevätsateella.

Talvi piti meidät lämpiminä,

kietomalla maan lumeen ja unohdukseen,

kätkemällä elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin.

Huhtikuu on minulle paha. Ensin väsyn sitten masennun. Olo on rauhaton, levoton ja huonouninen. Menen ylikierroksille ja ahdistun. Kevätmasennuksen hoitoon ei ole kirkasvaloa vastaavaa hoitomuotoa.

Huhtikuussa  lumi on aluksi mustaa teiden varsilla. Sitten maa on harmaanruskea. Ruskea ruoho makaa litistyneenä maata vasten. Talven roskat lepattavat kuin hullut linnut. Odotan toukokuun vihreyttä. Silloin kierrokset laskevat, rauhoitun ja nautin.

Suomessa tehdään eniten itsemurhia keväällä. Se on tutkijoiden mukaan biologinen ilmiö. Sitä mikä on sen takana, ei vielä tiedetä.

Kevätväsymys

Kevätväsymystä selitetään yleensä lyhentyneellä unella. Kun on valoisaa, ei raaskita mennä nukkumaan. Unesta voi tulla valon lisääntyessä huonompilaatuista, eikä se virkistä entiseen tapaan. Unen sykli häiriintyy, eikä sisällä esimerkiksi syvää unta riittävästi. Suomalaisilla on univaikeuksia etenkin kesällä. Elimistö sopeutuu  kuitenkin yleensä muutamassa viikossa valon aiheuttamiin muutoksiin.

Keväällä pirteät
Suurin osa ihmisistä nauttii keväästä ja huhtikuustakin. Valo ja lämpö piristävät heitä.

Keväällä erittyy serotoniini välittäjäainetta eniten. Se lisää mielihyvää. Keväällä ihastutaan ja rakastutaan muita vuodenaikoja enemmän.

Ihmisiin tulee lisää tarmoa. Liikutaan enemmän. Sosiaalinen elämä virkistyy. Ruokahalukin hieman vähenee. Ei enää tarvita talven hiilihydraatti-sokeritankkausta.

Miten kevät vaikuttaa sinuun?

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.3.2019, kuvat omat