Ilmastonmuutos - uhka terveydelle

Synkät talvet tulevat lisäämään itsemurhia. Helleaallot panevat sydämen koville. Lämpötila vaikuttaa myös siihen, miten pöpöt pärjäävät ja tarttuvat ihmisiin.

Muuttuva ilmasto vaikuttaa ympäristöön. Mutta myös ihmisiin. Kun ilmasto lämpenee, sään ääri-ilmiöt muun muassa tulvat, kuivuus,
helleaallot ja rankkasateet yleistyvät.

Ikuinen marraskuu

Maan etelä- ja keskiosissa pahimmissa tapauksissa siirrytään viettämään ikuista marraskuuta. 

Talvet muuttuvat leudoimmiksi, sateisiksi ja pilvisemmiksi.

Etelä-Suomen  talvet alkavat muistuttaa Pohjois-Saksan talvia, mutta valoa on lyhyemmän päivän takia vähemmän.

Kaamosoireet yleistyvät ja vaikeutuvat.

Vähäinen valo voi altistaa talvisin itsemurhille. Ja valon nopea lisääntyminen keväällä voi toimia laukaisevana tekijänä itsemurhiin. Itsemurhia tehdään eniten keväisin. Syytä tähän ei tiedetä  vieläkään.

Helsingin keskustakoti muuttuu pätsiksi
Kun ilmasto lämpenee, helleaallot lisääntyvät ja ovat entistä kuumempia ja pidempiä.

Tämä ennustaa kuumempia oltavia, etenkin kantakaupungissa asuville. Kantakaupungin asunnot ovat tavallisesti  pienempiä. Viilentäminen ilman laitteita on mahdotonta. Helsingin keskustassa saattaa olla hellepäivänä useita asteita kuumempi kuin ympäröivällä maaseudulla.

Kaupungin asfalttipinnat ja rakennukset varaavat auringon lämpöä. Hellepäivät ja trooppiset yöt, joina lämpötila pysyttelee yli 20 asteessa, voivat olla vaarallisia vanhuksille ja kroonisesti sairaille.

Helleaaltojen aikana sydän- ja hengitysoireet pahenevat ja kuuma-altistus lisää kuolleisuutta.

Ilmastopakolaisuus kasvaa
Päiväntasaajan lähialueet, jotka ovat kuumia jo nyt, voivat jossakin vaiheessa muuttua sietämättömän kuumiksi.

Ruoka ei kasva, kuivuus, kuumuus ja puhtaan juomaveden puute ajavat ihmisiä pois kuumilta alueilta. Ilmastopakolaisuus kasvaa.

Lähteet: Kauneus&terveys 3/2019, kuvat: Pexel

Lumeton talvi pahentaa kaamosoireita

Tämä talvi on ollut Etelä- ja Keski-Suomessakin jatkuvaa marraskuuta. Jo neljä kuukautta. Näyttää siltä, että talvi jää tänä vuonna tulematta. Tämä näkyy suomalaisissa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Kun lumen tuomaa valoa ja vaihtelua ei saada, tyypilliset kaamosoireet pitkittyvät ja voimistuvat. Valon puute voi taas sekoittaa luonnollisen unirytmin, ja suomalaiset nukkuvat tavallista huonommin. Uni ei tule illalla tai se jää katkonaiseksi. Siksi ei jakseta kuntoilla riittävästi, mutta ruoka ja makea kyllä maistuvat.

Lisäksi tulee kärttyisyyttä. " Muiden kanssa tulee helpommin riitoja niin töissä kuin kotona. Ihmiset vetäytyvät omiin oloihinsa", Partonen sanoo.

Jos talvi jää  nyt tulematta, aiemmin kaamosoirilusta kärsineen oireet voivat pahentua perusteelliseksi kaamosmasennukseksi. Ongelmallisista  kaamosoireista kärsii nykyisin  joka neljäsosa.

Jos talvet muuttuvat lumettomiksi kaamosoireista ja kaamosmasennuksesta kärsii yhä useampi.

Kuluva talvi on kai esimakua tulevasta. Ilmastonmuutos pahenee, ja tutkijat ennustavat Suomen talvien muuttuvan sateisimmiksi ja vähälumisimmiksi.

Partosen mukaan lumitalvien muuttuminen pitkiksi marraskuiksi olisikin kansantaerveydellinen riski. Kyse ei ole mistään pienestä asiasta, koska jos talvi on jatkossa pimeyttä ja vesisadetta, suomalaiset saattavat muuttua aiempaa ylipainosimmiksi ja masentuneemmiksi.

Lähteet: Helsingin Sanomat  22.2.2020, kuvat omat