Elämää maalla 35.

 

Tulin juuri kuntosalilta. Kävin myös ostamassa lisää käsipyyhkeitä jalkojen kuivaamista varten. Panin ne likoamaan, koska pesen aina uudet ihoa lähellä olevat tekstiilit ennen käyttöä. Niissä voi olla kemiallisia päällysaineita tai ihmiset ovat voineet hipelöidä niitä. Tyypin kaksi diabeteksessa pitää pestä, kuivata huolellisesti ja rasvata jalat joka päivä. Aina pitää olla puhdas pyyhe. Tämä kyllästyttää jo nyt. Mutta ehkä siitä tulee tavallinen arjen rutiini.

Minulla oli ahdistuskausi kaksi viikkoa ja vieläkin on siitä rippeitä jäljellä. Välillä ahdistus oli lievempänä. Välillä täyttä helvettiä. Se oli - kuten aikaisemmin olen kirjoittanut - kuin aivojen oksennustauti. Meni läpi ihon, lihan ja luun.

En pystynyt olemaan sängyssä kuin ainoastaan tekemässä lukuisia hengitysharjoituksia päivässä.

Siivosin talon melkein lattiasta kattoon. Hinkkasin pölyt katonrajassa olevista 1970-luvun lasisista maljakoista ja Arabian vanhoista teekannuista. Olohuoneen lukuisista rasioista, joita keräsin. Pölyt kaikkialta pois. Lattioiden imurointi ja vimmainen moppaaminen.

Lukuisat kasvohoidot. Tein kuorivia ja kosteuttavia naamioita. Silmänalus tarranaamiot. Nypin kulmakarvoja melkein joka päivä. Naamiotakin tein miltei joka päivä. En pystynyt pysymään paikoillani.

Melkein erakoiduin kotiin. Ensimmäisellä viikolla kävin vielä kuntosalilla, ja toisella pidin taukoa. Tein kävelylenkit. Kävin paljon sienessä ja vähän mustikassa. Kantarelleja on paljon. Löysin myös mustatorvisieniä ja herkkutatteja. Rouskuja en vielä poiminut.

Sain ihmeen helposti ajan lääkärille, jolle menin tivaamaan tietoa diabeteksestani. Hän sanoi, että veriarvoni ovat huippuluokkaa. Hyvä ja paha kolesterolit hyvät ja kokonaiskolesteroli 3,7. Hän mittasi verenpaineen ja se oli 110/78 eli erittäin hyvä. Miksi minulle tuli sitten tyypin kaksi diabetes? Hän arveli, että se on perinnöllistä. Isä ja äiti ovat kuolleet aikoja sitten, ja tuskin heiltä mitattiin veriarvoja. 30% diabeteksesta on perinnöllistä.

Aikaistin ajan diabeteshoitajalle. Puhuimme ruokavaliosta, mutta syön jo nyt erittäin terveellisesti, enkä ole syönyt lihaa 38 vuoteen. Pyysin miehen mukaan vastaanotolle, koska sain verensokerimittarin ja hoitaja neuvoi sen käytön. Olen tuollaisissa asioissa hömelö, ja mies oppi sen käytön. Emme ole vielä mitanneet sokeria. Joku päivä sitten.

En muista kirjoitinko viimeksi jalkahoidosta. Siis olin tunnin kestävässä jalkahoidossa, jossa jalkapohjat pantiin kuntoon ja kynnet leikattiin. Se oli ihmeen nautinnollista. 

Noh, eletään nyt tämän kanssa. Sain kutsun silmänpohjakuvaukseen lokakuuksi. Diabetes voi heikentää näköä. Hemmetti, sekin vielä. En ole juurikaan uskaltanut etsiä tietoa diabetes kakkosesta. Vain hermostuisin. Mutta tulee kuitenkin vielä kausi jolloin ahmin tietoa tästä.

Teemme edelleen halkoja talveksi miehen kanssa, koska niitä menee paljon, kun lämmitän kahta pönttöuunia ja kannan pellettejä pellettitakkaan.

Keväällä uneksin köynnöskasveista, joita olisi yhdellä seinällä runsaasti. Ei se aivan toteutunut. Aitoelämänlankaan ja krassiin iski ilmeisesti jokin virus, joka teki lehdistä laikukkaita ja lopuksi ruskeita. En löytänyt niistä kirvoja tai punkkeja. Keijunmekko kasvaa hitaasti ja kukkii samalla. Kelloköynnös vain kasvaa kohisten, mutta ei ole tehnyt vasta kuin kaksi kukkaa. Tuskin ehtii kukkia kunnolla. Kärhöt ihme kyllä kukkii hyvin.

Elämää maalla on hyvää kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Marja- ja sienimetsät ovat lähellä. Kuinka nautinkaan olla metsän hiljaisuudessa ja tuulen huminassa, ja samalla marjastaa ja sienestää. Kävelylenkitkin teen metsäteillä ja poluilla.

Vastoinkäyminen: vesi loppui kaivosta. Keittiö ei ole kovin esteettinen näky. Kaikkialla on saaveja ja sankkoja täynnä joko järven vettä tai talousvettä miehen työpaikalta. Mutta tällaiseen olen jo tottunut, koska vesi loppuu miltei joka vuosi aina elokuussa.

Elämme jotenkin vanhanaikaisesti. Minä tiskaan käsin. Nyrkkipyykkään. Isommat pyykit voi onneksi pestä miehen työpaikalla.

Nyt on nälkä. Syön eilen väsäämiäni papupihvejä ja vihanneksia. Papupihvit ovat herkullisia.

Ei muuta kuin

Hyvää viikonloppua kaikille!

4 seikkaa pysyä työelämässä aivot kunnossa

 

Neurologi Kiti Myller on tutkinut 30 vuoden ajan työn vaikutuksia aivoterveyteen. Myller kertoo, miten aivoja kannattaa hoitaa, että työelämästä selviää mieli kirkkaana eläkkeelle.

"1. Liiku, vaikka ei olisi pakko"

Työelämässä eletään vielä koronan jälkeistä aikaa, jossa tietotyötä tehdään paljon etänä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työyhteisöjen yhteiset pienet tauot ovat kokeneet inflaation. Moni voi istua koneen äärellä koko päivän.

"Lyhyetkin lihastreenit auttavat: nilkkojen ja ranteiden pyörittely, ja vartalon heiluttelu puolelta toiselle", Myller sanoo. Monista tutkimuksistaan hän tietää, että liike todella on lääke, erityisesti aivoille. Liikunta lisää mielialaa nostattavan serotoniinin eritystä ja parantaa aivojen verenkiertoa. Lihaksien erittämä laktaattikin antaa aivoille energiaa ja vahvistaa hermoratayhteyksien kehittymistä eli oppimista.

Myller ei tarkoita liikkeellä kovaa treenaamista, vaan arkista liikettä, jossa ihminen tekee tavanomaisia asioita: kumartuu, kurottaa, vaihtaa suuntaa, kyykistyy ja kävelee. Tavanomainen kaupassa käynti ja ruuan laittaminen on Myllerin mukaan "ihan mahtava aivotreeni".

"2. Pidä taukoja - oikeasti"

Stressin aiheuttamista ongelmista puhutaan paljon, mutta stressiä ei pidä kokonaan vältellä, Myller sanoo. Jotta ihminen kehittyy ja oppii, hän tarvitsee tilanteita, joissa pitää ylittää itsensä. Nämä ohimenevät stressipiikit eivät ole haitaksi.

Ongelmia syntyy silloin, jos joutuu jatkuvasti tekemään asioita oman kapasiteetin ja ajankäytön ylärajalla.

Stressin vastapainoksi tarvitaan palautumista, ja lyhyen aikavälin palautumista pitäisi harjoittaa työpäivän aikana. Pitää taukoja työkavereiden kanssa tai poistua noin kerran tunnissa työpisteeltä tekemään taukojumppaa tai kävelemään kahvikoneelle. Tai katsella ulos ikkunasta ja antaa ajatusten harhailla. "Nämä ovat yksinkertaisia arkisia asioita, joiden merkitys on luultua suurempi ", Myller sanoo.

Toinen tärkeä palautumisasia on vuorokausirytmin säilyttäminen siitä huolimatta, että yhä useampi voi tehdä töitä milloin ja missä vain. Aivojen hyvinvoinnin kannalta nyrkkisääntö on Myllerin mukaan: ihminen valvoo päivällä ja nukkuu yöllä.

"Ihmisen uni-valverytmin kroonisella häiriintymisellä on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia aivojen terveyteen. Siinä tarvitaan vähän itsekuria, kun maailma on auki kaikkina vuorokaudenaikoina."

,

3. "Hyväksy, ettei ihminen voi olla tehokas koko päivää"

Ihmisellä on päivässä neljästä kuuteen tuntia tehokasta työaikaa. On turha yrittää olla hyvin tehokas vaan kyllin hyvä. "Jos ihmisen täytyy teeskennellä, että jokainen minuutti työpäivässä on tehokkaasti käytetty, se on vähän valheellista. Pitäisi sanoa esimiestasolta, että työaikaa on lupa käyttää myös vapaamuotoisesti ideointiin, kehittämiseen ja palautumiseen."

4. "Uskalla jakaa myös vaikeita asioita"

Kehittäminen ja ideointi lähtevät parhaiten käyntiin silloin, kun työyhteisössä vallitsee psykologinen turvallisuus. Siitä tärkein merkki on se, että ihmiset kokevat voivansa olla työpaikalla omana itsenään.

Työyhteisössä voitaisiin jakaa myös vaikeita asioita. Tämä erityisesti siksi, että isojen asioiden salailu on stressaavaa ja yhteisöstä vieraannuttavaa.

Työkaverit ja esimies huomaavat tavallisesti kyllä, jos joku on allapäin. Jos tästä asiasta ei kerro, ihmiset arvailevat ja voivat arvata myös väärin.

Tiedon kulun ohella vaikeista asioista puhumisella on isompikin arvo. "Kyllä elämän pitäisi saada näkyä myös töissä."

Lähteet: Helsingin Sanomat 3.8.2024, kuvat omat

Älykkäät, koulutetut, seksittömät

 

Laaja englantilainen tutkimus on ottanut selvää, mikä yhdistää ilman seksiä eläneitä ihmisiä.

Tutkimukseen osallistuneet yli 400 000 olivat  39-73-vuotiaita. Heistä kerättiin tutkimuksessa laajasti monenlaista tietoa, muun muassa siitä, kuinka monen ihmisen kanssa he ovat harrastaneet seksiä elämänsä aikana.

Tutkimuksessa kävi ilmi se, että seksittömät ihmiset ovat tavallista koulutetumpia ja käyttävät vähemmän päihteitä.

Ehkä yllättävimpiä löydöksiä oli se, että seksittömyyteen liittyvät geenimuodot olivat vahvasti yhteydessä älykkyyteen, korkeaan koulutukseen ja hyvätuloisuuteen liittyviin geenimuotoihin.

Tutkimuksen havainto on vastoin perinteistä oletusta, että älykkyys, hyvät tulot ja korkea koulutus ovat nimenomaan valttia kumppanin etsinnässä.

Yhdessä muiden persoonallisuuspiirteiden kanssa tutkimuksessa muodostuu kuitenkin tutkijoiden mukaan kuva stereotyyppisestä "nörtistä".

Seksittömiä yhdistää myös muun muassa miehillä fyysinen heiveröisyys, sisäänpäinkääntyneisyys, silmälasit jo lapsena, autismin kirjon piirteet ja sosiaalinen eristyneisyys.

Seksittömyys selittyy kiinnostuksen puutteella vain osin. Seksistä kiinnostumattomista eli aseksuaalisista puolet oli aiemmin tutkimuksen mukaan harrastanut seksiä.

Seksillä on yhteydet hyvinvointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että seksittömät olivat vähemmän onnellisia ja kokivat vähemmän elämän merkityksellisyyttä. He olivat hermostuneempia ja yksinäisempiä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 31.7.2024, kuvat omat

Tunnevampyyrit

 

Minulla oli opiskeluaikana ystävä, jonka kanssa tapasimme melko usein. Hän ei ollut kiinnostunut minun elämästäni vaan puhui aina itsestään. Ongelmista ja tapahtumisista. Tapaamisen jälkeen olin aina tosi väsynyt. Tuntui, että minut olisi imetty kuiviin.

Amerikkalais psykologi Albert J. Bernsteinin popularisoima käsite on kuvaava: tunnevampyyri on ihminen, joka imee läheisistään energiaa.

Bernstein ajattelee, että tunnevampyyreita voidaan luokitella heille ominaisten piirteiden mukaan. Tunnevampyyrit saattavat olla esimerkiksi teatraalisia, passiivis-aggressiivisia tai hyökkääviä syyttäjiä, jopa narsisteja.

Tunnevampyyrit ruokkivat ihmissuhteitaan negatiivisilla tunteilla. Tämä ilmenee eri tavoin, esimerkiksi korostettuna kontrolloimisena.

Syyt tunnevampyyreitoon ovat moninaiset. "Toisethan eivät tätä välttämättä tahallaan tee, vaan kyseessä voi olla opittu käytös, jolle syyt löytyvät heidän taustastaan. Toisessa ääripäässä ovat ihmiset, joiden ikävän toiminnan selittää esimerkiksi persoonallisuushäiriö."

Tunnevampyyrin käytöksen taustalla voi vaikuttaa muun muassa ylisukupolvinen trauma tai kohtaamattomuuden tunne lapsuudessa. "Tällöin henkilö voi kokea tarvetta tuoda itseään poikkeuksellisen paljon esiin tai uhriutumalla tavoitella haluamaansa. Hän saattaa myös kokea muut ihmiset epäluotettavina."

Vuorovaikutustilanteissa kommunikaation keskiössä tulisi olla vastavuoroisuus, mutta tunnevampyyrin tapauksessa toinen osapuoli vuorovaikutuksessa katoaa.

Ihmissuhteesta selkeän etäisyyden ottaminen voi olla kannattavaa, psykoterapeutti Aino Juusola sanoo. Jos ihmissuhde kuormittaa omaa hyvinvointia hyvin paljon, on suotavaa olla terveellisesti itsekäs ja vähentää yhdessä vietettyä aikaa.

"Uupumisen riski on iso, jos ihmissuhteesta itse ei saa mitään. Minä-narratiivi voi myös alkaa muovautua sellaiseksi, mitä tunnevampyyri sanoittaa."

Tilanteen haastavuus korostuu suuresti, kun kyseessä on todella läheinen ihminen, kuten perheenjäsen.

"Asian sanoittaminen ja sitä kautta oman vaikean kokemuksen avaaminen on tärkeää." Se vaatii usein toistoja, eikä tilanne välttämättä ratkea yhdessä juttutuokiossa.

Ihmisten käytökseen kannattaa kiinnittää huomiota erilaisissa tilanteissa. Niin voi oppia tunnistamaan keinoja, joita ihminen käyttää esimerkiksi manipuloinnin välineenä.

Toisaalta Juusola kannattaa peilin käänntämistä myös itseensä. "Sen sijaan, että keskittyy vain siihen, mitä toinen tekee, kannattaa tarkastella myös sitä, mitä itse tekee. Miksi toisen käytös tuntuu siltä kun se tuntuu tai miksi itse ajautuu tiettyyn rooliin tai tietynlaisiin ihmissuhteisiin?"

Lähteet: Helsingin Sanomat 10.8.2024, kuvat omat Salmelan näyttelystä.

Kävelemisen mahtavat hyödyt

 

Olen  jo aikaisemmin kirjoittanut kävelemisen hyödyistä mieleen ja aivoihin, mutta tämä on   niin tärkeä aihe, että kirjoitan kävelemisen hyödyistä koko kroppaan. Ne ovat:

"-Vireystila kohoaa, kun välittäjäaineiden eritys kasvaa ja hermoimpulssit lisääntyvät ja tehostuvat

-Aivojen verenkierto vilkastuu ja aivoista aktivoituu uusia osia

- Aineenvaihduta nopeutuu

-Energiankulutus lisääntyy

-Syke kohoaa, hengitys tihenee

-Nivelneste voitelee niveliä ja voi helpottaa kipuja"

Nämä hyvät asiat tapahtuvat elimistössä  lyhyilläkin kävelypätkillä. Tämän päälle tulee lisäksi säännöllisen liikkumisen tuomia hyötyjä: unen, aineenvaihdunnan, vastustuskyvyn, tasapainon ja kunnon paraneminen sekä painonhallinnan helpottuminen ja stressin siedon kohentuminen.

Ei kannata luopua, vaikka askeleita tuntuisi olevan vaikeaa saada lisättyä jokaiseen päivään. Amerikkalaistutkimuksen mukaan sekin, että jos käveli yli 8000 askelta edes yhtenä tai kahtena päivänä viikossa pienensi merkittävästi riskiä kuolla kymmenen vuoden seurantajakson aikana.

Kävelyä ei monesti pidetä liikunnan harrastamisena, vaikka se saattaa olla tärkein liikuntamuoto. Jopa pieni nouseminen askelmäärässä voi tuoda suuria terveyshyötyjä.

Kävelemällä voi pienentää dementian, sydän- ja verisuonitautien, korkean verenpaineen, kakkostyypin diabeteksen, masennuksen, joidenkin syöpien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Uudessa monikansallisen tutkimusryhmän meta-analyysien eli koostetutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että pienelläkin  harjoituksella on tehoa.

Tietyn askelmäärän ei myöskään  voi luvata samoja etuja kaikille, sillä jokainen meistä on yksilö. Kävelyn hyötyyn vaikuttaa muun muassa  kävelyn tahti, maaston raskaus, ihmisen kunto, terveydentila, muu liikkuminen ja perimä.

 

Yli 60-vuotiailla askeltarpeeseen vaikuttaa ikäkin. Heillä eniten terveydellisiä tuottava askelmäärä on noin 6000-10 000 askeleen kieppeillä. Alle 60 -vuotiaat tarvitsevat hieman enemmän askelia: riskit vähenevät jyrkemmin 7000-13 000 askeleen kohdalla.

Suomalainen työikäinen ottaa noin 7000 askelta päivässä. Määrä on ihan hyvä, mutta suurimmalla osalla liikkumisen suositukset eivät silti täyty.

UKK-instituutin suositukset neuvovat: Paikallaolon tauottamista ja kevyttä liikukuskelua, johon kuuluvat muun muassa kauppareissut, kotiaskareet ja portaiden nousu.

Tämän lisäksi pitäisi kuitenkin liikkua reippaasti, eli sykettä nostaen kuten kävellä, sauvakävellä tai vaikkapa uida noin 2,5 tuntia viikossa. Tämän päälle pitäisi haastaa vielä lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin 2 tuntia viikossa kuntosalilla tai kotona.

Suuria lihasryhmiä lihaskuntoharjoittelu ja sykettä nostava liikunta jäävät monilla liian vähäisiksi.

Ei kuitenkaan kannata lannistua, vaikka kaikkien suositusten täyttäminen tuntuisikin vaikealta. Kevyelläkin liikunnalla on paljon hyviä vaikutuksia. Suositusten pääajatuksina on joustavuus ja sallivuus.

Jos omaa askelmäärää haluaisi nostaa, mikä olisi paras tapa tehdä se? Rimaa kannattaisi laskea mahdollisimman alas. Liikkumisen liiasta suorittamisesta olisi hyvä luopua. Kävelyn erinomainen puoli on, että sitä voi tehdä monella tavalla myös rauhassa liikkuen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 1.10.2023, kuvat Pixabay

Alzheimerin tauti on lisääntynyt työikäisillä

 

Tapaukset lisääntyivät 12 vuoden aikana noin 80 prosenttia. Löydös käy ilmi Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa, joka myös julkaistiin Neurology-tiedelehdessä. Syytä Alzheimerin taudin lisääntymiseen ei tiedetä. Tulos yllätti tutkijatkin.

Oulun yliopiston neurologian dosentti, erikoislääkäri Johanna Kruger on kartoittanut tutkimuksessaan työikäisten muistisairauksia Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa vuoden 2010 alusta vuoden 2021 loppuun.

Näiden alueiden muistiklinikoille tuli vuosina 2010-2021 noin 12500 potilasta, ja heistä 794:llä oli varhain alkanut muistisairaus.

Vuosina 2010-2012 työikäisistä todettiin uusia Alzheimer tapauksia vuosittain 134, joten kasvua oli siis noin 80 prosenttia.

Muistisairauksien diagnostiikka on kehittynyt paljon viime vuosina, ja ihmiset hakeutuvat helpommin tutkimuksiin. Tämäkin voi nostaa lukua. Ehkä herkempi sairauden tunnistaminen ja lisääntynyt diagnosointi selittäisivät sitä, miksi Alzheimerin tautia diagnosoidaan työikäisillä nyt huomattavasti aiempaa enemmän.

Työikäisten dementiatapauksissa Alzheimerin tautia oli liki puolet, 48 prosenttia. "Nousu on niin jyrkkä, että siihen on vaikea keksiä selitystä", Solje sanoo.

"Tähän täytyy saada vastaus, koska ei voi olla niin, että se vain nousee ja nousee eikä tiedetä, mistä se johtuu. Ikävän näköinen käyrähän se on."

Roiton ja kumppaneiden tutkimuksessa mukana olivat pää- ja sivudiagnoosit, jolloin mukana olivat esimerkiksi alkoholin aiheuttama dementia.

Perimä ja elintavat vaikuttavat siihen, millä todennäköisyydellä sairastumme dementiaan. Dementiatapauksissa 40 prosenttia voitaisiin ehkäistä tai lykätä tarttumalla 12 riskitekijään, joista monet liittyvät elintapoihin.

Esimerkiksi ylipaino, korkea verenpaine, vähäinen koulutus ja runsas alkoholin käyttö nuorena ja työiässä nostavat riskiä.

Usea tietotyötä tekevä nelikymppinenkin epäilee nykyään aivojensa toimivuutta, kun asioita unohtuu arjen myllytyksessä.

Vaikea burnout saattaa heikentää työmuistia ja aiheuttaa jopa lievän muistisairauden tasoisia oireita ohimenevästi.

Lähteet: Helsingin Sanomat 25.7.2024, kuvat omat

Elämää maalla 34.

 

Kulunut viikko on ollut henkisesti vaikea. Ahdistus riepottelee, raastaa ja piiskaa minua. Se nakertaa ja ahmii mieltäni. Se avaa  minut kauhulle, ja kaikki on vastaanotettava.

Varsinaisia paniikkikohtauksia ei ole ollut ja rauhoittavat lääkkeet estäisivät ne, mutta eivät auta yleiseen ahdistukseen, enkä halua syödä niitä enemmän kuin lääkäri on määrännyt.

En tiedä, mistä ahdistus tulee. En ole mielestäni koskaan padonnut tunteitani. Olen aina käsitellyt pahat kohdat elämässäni. Jo lapsesta saakka - silloin kun kaikki perheessäni oli vielä hyvin - olen puhunut vanhemmille vaikeasta olosta.

Äiti sanoi minua Pippuri-Tiinaksi. Olin niin pippurinen, temperamenttinen ja tarvittaessa äkäinen.

Kävin taipumusta ahdistua läpi psykoanalyyttisessa psykoterapiassa opiskeluaikoina. Alitajunnassa oli kävelyn oppiminenkin, josta ajasta ei tietoisesti muista mitään, koska aivojen osa hippokampus ei ole vielä kokonaan kehittynyt. Pääsin  myös  käsiksi  kaksivuotiaan kokemuksiin. Kelasimme ja kelasimme varhaislapsuuttani. Mitään syytä ahdistumistaipumukseen emme löytäneet. Psykoterapeutti oli lopulta sitä mieltä, että ahdistumistaipumukseni on persoonallisuuspiirre ja synnynnäinen. Tähän on tyytyminen.

Olen huomannut, että nykyisin ahdistus on kausittaista ja kestää noin viikon. Ehkä sen taustalla on nyt heinäkuussa saamani tyypin 2 diabetes diagnoosi, jota yritän edelleen työstää ja muuttaa sen osaksi identiettiäni.

Tai sitten vaikuttaa ehkä se, etten voinut kirjoittaa ja katsoa suoratoistopalvelujen tarjontaa moneen päivään. Tietsikka meni rikki sunnuntai iltana, kun nukahdin se sylissäni ja se tippui lattialle. En ollut muistanut panna tyynyjä sängyn viereen.

Rikki meni se osa, joka sähköjohdon päässä pannaan tietsikan sisälle. Minä digiblondi en osaa oikeita käsitteitä selittää tätä kunnolla. Osa vääntyi ja yritin suoristaa sitä ja se alkoi kipunoida.

Tiistaina vein koneen kauppaan, josta ostin sen. Ja nyt se on korjattu. Minun pitäisi aina muistaa panna tyynyjä sängyn viereen, koska nukahdan niin helposti esimerkiksi katsoessani Yle Areenan sarjoja ja elokuvia sen jälkeen, kun olen lukenut pari kolme tuntia.

Naapuri toi taas muikkuja suoraan nuotalta. Niitä oli puoli muovikassillista.  Niissä oli perattavaa, mutta olen todella kiitollinen hänelle, että hän melkeinpä pitää meidät kaloissa! Pakastin puolet, ja loput paistoin. Syömme niitä varmasti kolme lounasta.

Kotona on loppukesän hommia. Teemme talven polttopuita. Mies sahaa moottorisahalla ja halkoo, ja minä kärrään halkoja kottikärryillä suojaan. Se on hyvää hyötyliikuntaa, ja parantaa hieman henkistä oloani.

Ja viimein saimme poimittua kaikki marjat. Minä sadatellen ja mies hyräillen. Erityisesti tyrnimarjojen poimiminen on vaativaa. Ne kun hajoavat niin helposti. Siksi niitä on kerättävä yksitellen ja varovasti, mutta ne ovat talvella hyvä C-vitamiinin lähde ja eivät pakastettuina maistu yhtä kirpakoilta kuin tuoreena.

Hyvää viikonloppua kaikille!