Kävelemisen mahtavat hyödyt

 

Olen  jo aikaisemmin kirjoittanut kävelemisen hyödyistä mieleen ja aivoihin, mutta tämä on   niin tärkeä aihe, että kirjoitan kävelemisen hyödyistä koko kroppaan. Ne ovat:

"-Vireystila kohoaa, kun välittäjäaineiden eritys kasvaa ja hermoimpulssit lisääntyvät ja tehostuvat

-Aivojen verenkierto vilkastuu ja aivoista aktivoituu uusia osia

- Aineenvaihduta nopeutuu

-Energiankulutus lisääntyy

-Syke kohoaa, hengitys tihenee

-Nivelneste voitelee niveliä ja voi helpottaa kipuja"

Nämä hyvät asiat tapahtuvat elimistössä  lyhyilläkin kävelypätkillä. Tämän päälle tulee lisäksi säännöllisen liikkumisen tuomia hyötyjä: unen, aineenvaihdunnan, vastustuskyvyn, tasapainon ja kunnon paraneminen sekä painonhallinnan helpottuminen ja stressin siedon kohentuminen.

Ei kannata luopua, vaikka askeleita tuntuisi olevan vaikeaa saada lisättyä jokaiseen päivään. Amerikkalaistutkimuksen mukaan sekin, että jos käveli yli 8000 askelta edes yhtenä tai kahtena päivänä viikossa pienensi merkittävästi riskiä kuolla kymmenen vuoden seurantajakson aikana.

Kävelyä ei monesti pidetä liikunnan harrastamisena, vaikka se saattaa olla tärkein liikuntamuoto. Jopa pieni nouseminen askelmäärässä voi tuoda suuria terveyshyötyjä.

Kävelemällä voi pienentää dementian, sydän- ja verisuonitautien, korkean verenpaineen, kakkostyypin diabeteksen, masennuksen, joidenkin syöpien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Uudessa monikansallisen tutkimusryhmän meta-analyysien eli koostetutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että pienelläkin  harjoituksella on tehoa.

Tietyn askelmäärän ei myöskään  voi luvata samoja etuja kaikille, sillä jokainen meistä on yksilö. Kävelyn hyötyyn vaikuttaa muun muassa  kävelyn tahti, maaston raskaus, ihmisen kunto, terveydentila, muu liikkuminen ja perimä.

 

Yli 60-vuotiailla askeltarpeeseen vaikuttaa ikäkin. Heillä eniten terveydellisiä tuottava askelmäärä on noin 6000-10 000 askeleen kieppeillä. Alle 60 -vuotiaat tarvitsevat hieman enemmän askelia: riskit vähenevät jyrkemmin 7000-13 000 askeleen kohdalla.

Suomalainen työikäinen ottaa noin 7000 askelta päivässä. Määrä on ihan hyvä, mutta suurimmalla osalla liikkumisen suositukset eivät silti täyty.

UKK-instituutin suositukset neuvovat: Paikallaolon tauottamista ja kevyttä liikukuskelua, johon kuuluvat muun muassa kauppareissut, kotiaskareet ja portaiden nousu.

Tämän lisäksi pitäisi kuitenkin liikkua reippaasti, eli sykettä nostaen kuten kävellä, sauvakävellä tai vaikkapa uida noin 2,5 tuntia viikossa. Tämän päälle pitäisi haastaa vielä lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin 2 tuntia viikossa kuntosalilla tai kotona.

Suuria lihasryhmiä lihaskuntoharjoittelu ja sykettä nostava liikunta jäävät monilla liian vähäisiksi.

Ei kuitenkaan kannata lannistua, vaikka kaikkien suositusten täyttäminen tuntuisikin vaikealta. Kevyelläkin liikunnalla on paljon hyviä vaikutuksia. Suositusten pääajatuksina on joustavuus ja sallivuus.

Jos omaa askelmäärää haluaisi nostaa, mikä olisi paras tapa tehdä se? Rimaa kannattaisi laskea mahdollisimman alas. Liikkumisen liiasta suorittamisesta olisi hyvä luopua. Kävelyn erinomainen puoli on, että sitä voi tehdä monella tavalla myös rauhassa liikkuen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 1.10.2023, kuvat Pixabay