Kävelemisen mahtavat hyödyt

 

Olen  jo aikaisemmin kirjoittanut kävelemisen hyödyistä mieleen ja aivoihin, mutta tämä on   niin tärkeä aihe, että kirjoitan kävelemisen hyödyistä koko kroppaan. Ne ovat:

"-Vireystila kohoaa, kun välittäjäaineiden eritys kasvaa ja hermoimpulssit lisääntyvät ja tehostuvat

-Aivojen verenkierto vilkastuu ja aivoista aktivoituu uusia osia

- Aineenvaihduta nopeutuu

-Energiankulutus lisääntyy

-Syke kohoaa, hengitys tihenee

-Nivelneste voitelee niveliä ja voi helpottaa kipuja"

Nämä hyvät asiat tapahtuvat elimistössä  lyhyilläkin kävelypätkillä. Tämän päälle tulee lisäksi säännöllisen liikkumisen tuomia hyötyjä: unen, aineenvaihdunnan, vastustuskyvyn, tasapainon ja kunnon paraneminen sekä painonhallinnan helpottuminen ja stressin siedon kohentuminen.

Ei kannata luopua, vaikka askeleita tuntuisi olevan vaikeaa saada lisättyä jokaiseen päivään. Amerikkalaistutkimuksen mukaan sekin, että jos käveli yli 8000 askelta edes yhtenä tai kahtena päivänä viikossa pienensi merkittävästi riskiä kuolla kymmenen vuoden seurantajakson aikana.

Kävelyä ei monesti pidetä liikunnan harrastamisena, vaikka se saattaa olla tärkein liikuntamuoto. Jopa pieni nouseminen askelmäärässä voi tuoda suuria terveyshyötyjä.

Kävelemällä voi pienentää dementian, sydän- ja verisuonitautien, korkean verenpaineen, kakkostyypin diabeteksen, masennuksen, joidenkin syöpien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Uudessa monikansallisen tutkimusryhmän meta-analyysien eli koostetutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että pienelläkin  harjoituksella on tehoa.

Tietyn askelmäärän ei myöskään  voi luvata samoja etuja kaikille, sillä jokainen meistä on yksilö. Kävelyn hyötyyn vaikuttaa muun muassa  kävelyn tahti, maaston raskaus, ihmisen kunto, terveydentila, muu liikkuminen ja perimä.

 

Yli 60-vuotiailla askeltarpeeseen vaikuttaa ikäkin. Heillä eniten terveydellisiä tuottava askelmäärä on noin 6000-10 000 askeleen kieppeillä. Alle 60 -vuotiaat tarvitsevat hieman enemmän askelia: riskit vähenevät jyrkemmin 7000-13 000 askeleen kohdalla.

Suomalainen työikäinen ottaa noin 7000 askelta päivässä. Määrä on ihan hyvä, mutta suurimmalla osalla liikkumisen suositukset eivät silti täyty.

UKK-instituutin suositukset neuvovat: Paikallaolon tauottamista ja kevyttä liikukuskelua, johon kuuluvat muun muassa kauppareissut, kotiaskareet ja portaiden nousu.

Tämän lisäksi pitäisi kuitenkin liikkua reippaasti, eli sykettä nostaen kuten kävellä, sauvakävellä tai vaikkapa uida noin 2,5 tuntia viikossa. Tämän päälle pitäisi haastaa vielä lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin 2 tuntia viikossa kuntosalilla tai kotona.

Suuria lihasryhmiä lihaskuntoharjoittelu ja sykettä nostava liikunta jäävät monilla liian vähäisiksi.

Ei kuitenkaan kannata lannistua, vaikka kaikkien suositusten täyttäminen tuntuisikin vaikealta. Kevyelläkin liikunnalla on paljon hyviä vaikutuksia. Suositusten pääajatuksina on joustavuus ja sallivuus.

Jos omaa askelmäärää haluaisi nostaa, mikä olisi paras tapa tehdä se? Rimaa kannattaisi laskea mahdollisimman alas. Liikkumisen liiasta suorittamisesta olisi hyvä luopua. Kävelyn erinomainen puoli on, että sitä voi tehdä monella tavalla myös rauhassa liikkuen.

Lähteet: Helsingin Sanomat 1.10.2023, kuvat Pixabay

Saunalla on paljon terveysvaikutuksia

Minä suorastaan rakastan saunomista ja kovia löylyjä. Minun kanssa saunoessa kannattaa suosiolla mennä alemmalle lauteelle. Tai  komentaa riittävän  napakasti, että vähennä vähän sitä veden lappomista kiukaalle. Saunan jälkeen nukun kuin tukki.

1)Sauna vaikuttaa sydämen terveyteen.

Säännöllinen ja tiheä saunominen vähentää merkittävästi riskiä sairastua korkean verenpaineen aiheuttamiin sydänsairauksiin.

Professori Jari Laukkasen  johdolla Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu saunan vaikutuksia pitkään. 4-5 kertaa viikossa saunovilla kohonneen verenpaineen riski on lähes puolet pienempi kuin kerran viikossa saunovilla. Säännöllinen saunominen pitää myös elimistön tulehdusarvot pienempinä

2)Terveysvaikutusten syntymekanismi.

Terveysvaikutukset tulevat sydämen kuormittumisen ansiosta. Kun kehon lämpötila nousee, verisuonet laajenevat ja niiden sisäpinnan, endoteelin, toiminta paranee. Tämän seurauksena verenpaine laskee. 

3)Saunominen lievittää kipuja.

Tiheästi saunominen auttaa nivel- ja lihaskipuihin. Kehon lämpötilan nousun seurauksena stressihormonien määrä vähenee, ja mielihyvähormonien, oksitosiinin ja endorfiinin, eritys lisääntyy. Tämän vuoksi kivun tuntemus lievenee.

4)Sauna rentouttaa.

Varmasti miltei jokainen suomalainen tietää tämän. Verenpaineen laskun lisäksi sauna tosiaan rentouttaa. Suomalaisille sauna on miltei pyhä paikka, ja saunominen rituaali. Ihminen voi kääntyä sisäänpäin tutkiskelemaan itseään ja nauttimaan löylyistä. Ihminen puhdistuu. Levollisuus valtaa mielen.

5)Saunominen pidentää ikää.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa on havaittu, että saunominen

pidentää ikää.

6)Saunominen vaikuttaa aivojen toimintaan.

Saunominen laajentaa verisuonia ja lisää niiden kimmoisuutta, mikä vaikuttaa aivojen toimintaan. Myös aivot hyötyvät  verenpaineen laskusta. Kohonnut verenpaine on aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. Paljon saunovilla on tutkitusti pienentynyt aivoinfarktin vaara. Saunominen vähentää myös riskiä sairastua muistisairauksiin.

7)Saunominen tuo hyvät unet.

Sauna voi parantaa unenlaatua, etenkin  kun ei juo alkoholia, eikä mene täydellä vatsalla nukkumaan. Autonominen hermosto rauhoittuu. Nukkumaan kannattaa mennä vasta parin tunnin päästä saunomisesta.

Lähteet: ET terveys 29.5.2019. Kuvat Pixabay.

Keskittyminen voi olla vaikeaa

Keskittymiskyvystä ei ole selkeää dataa, mutta koulumaailmasta tulevien viestien mukaan lasten keskittymiskyky on heikentynyt. Aikuisilla keskittymishäiriöitä, kuten ADHD:ta, diagnosoidaan enemmän kuin ennen.

Työssä uuvutaan aiempaa useammin ja stressiä koetaan enemmän. Tämä saattaa liittyä aiempaa nopeampaan tempoon. Asiasta toiseen hyppiminen ja multitaskaaminen voi aiheuttaa keskittymiskyvyttömyyttä ja stressiä.

Myös elämäntilanne vaikuttaa keskittymiskykyyn ja aivojen terveyteen. Jos on paljon huolia, murheita, pelkoa ja pettymistä, ajattelun selkeys katoaa.

Työikäisten keskittymiskyvyn huonontumisessa ja unohtelussa on harvoin taustalla aivosairaus. Elämässä on vain niin paljon kuormittavia asioita, että ne heijastuvat aivojen toimintaan. Kun niitä saa korjattua, keskittymiskyky alkaa elpyä.

Univaje - olipa sen syynä innostava puuha tai huolet - häiritsee aivoja. Syvässä unessa muistot siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Jos sitä ei ole riittävästi, muistijäljet jäävät pinnallisiksi ja oppiminen vaikeutuu. Unen aikana syntyy myös hermosolujen uusia yhteyksiä ja kuona-aineita poistuu aivoista. Kun unta on liian vähän, prosessit jäävät kesken, ja se heikentää keskittymiskykyä.

On normaalia, että vireystila myös vaihtelee päivän aikana. Kukaan ei ole tehokas kahdeksan tuntia putkeen. Jos päivän tehtäviin pystyy itse vaikuttamaan, kannattaa ottaa huomioon, milloin itse on yleensä vireä ja tuottelias.

Jos edessä olevaan työhön on vaikea tarttua tai ajatus ei kulje, vireystila ei ehkä ole sopiva. Silloin kannattaa ottaa tauko ja yrittää hetken päästä uudelleen.

Yksi mielenkiintoinen tutkimustulos keskittymiskyvyttömyydestä on se, että sen taustalla voi olla myös tylsyyden pakoilua. Tehtävä voi olla niin vastenmielinen, että ennemmin hyppii asiasta toiseen. Tämä ei  tee hyvää aivoille. Se kuluttaa energiaa ja aiheuttaa enemmän stressiä.

Avuksi kannattaa joskus ottaa tylsyyden sietämisharjoittelu. Siihen tarjoutuu  hyviä tilaisuuksia joka päivä, esimerkiksi kaupan kassajonossa. Entä jos jonossa ei räpläisikään kännykkää vaan antaisi silmien ja aivojen levätä?

Keskittymiskykyä voisi parantaa miettimällä työn palastelua pienempiin tavoitteisiin ja nakuttaa pienempiä osia yksitellen pois to do-listalta. Myös mindfulness-harjoitukset voisivat parantaa keskittymistä.

Joskus huomaa, että oli helppo keskittyä. Silloin on voinut päästä flow-tilaan, jossa aika unohtuu ja keskittyminen on optimaalista. Olisi tärkeä tunnistaa syvän keskittymisen hetket ja tuoda niitä lisää arkeen - silloin aivot treenautuvat ja keskittymisen tilaan pääseminen helpottuu muissakin tilanteissa.

   Lähteet:  Lähde kadonnut, ehkä Hyvä Terveys viimeisin numero. Kuvat: Pexels

Plasebon vaikutuksen alaisena

 

Minä aina toivon ennen lääkärille menoa, että olisipa hän empaattinen ja mukava, jotta jo hänen tapaamisensa alkaisi parantaa vaivaani. Muistan jopa tarkalleen muutamien lääkäreiden sanat, jotka rohkaisivat pienessäkin vaivassa.

Plasebovaikutuksessa on yksinkertaistettuna kyse lääkkeettömästä vaikutuksesta. Kun ihminen odottaa ja uskoo parantuvansa, keho alkaa edistää sitä. Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta plasebo-vaikutuksen on todettu olevan läsnä  monenlaisissa hoidoissa.

Jo lääkärin tapaaminen voi aktivoida potilaan aivojen kivunlievitysjärjestelmän, vaikka potilas ei olisi nielaissut yhtään pilleriä. Nykyisin tiedetään, että plasebo ei ole vain mielikuvitusta vaan sen vaikutukset voidaan nähdä aivoja kuvaamalla.

Kivunlievityksen lisäksi plasebovaikutuksella on roolinsa muun muassa masennuksen, adhd:n, ärtyvän suolen oireyhtymän ja allergisen nuhan hoidossa.

Jos haluaisi kuvailla yksinkertaisimman ja arkipäiväisimmän plasebovaikutuksen, se olisi tämä: äiti tai isä puhaltaa lapsen haavaan, ja lapsen olo paranee.

Keskeistä plasebovaikutuksessa on tunne hoidetuksi tulemisesta. Joku turvallinen henkilö jakaa taakan, ja kipu lievittyy. Kyseessä ei tarvitse olla välttämättä edes lääkäri vaan se voi olla sairaanhoitaja, ystävä tai joku luotettava henkilö, joka ottaa taakan kannettavakseen.

Lääkäreillä on kuitenkin merkittävä rooli plasebovaikutuksen aikaansaamisessa. Plasebovaikutukset alkavat jo silloin, kun potilas tulee vastaanotolla kuulluksi ja saa oireilleen selityksen ja hoidon.

1940-luvulla lääketutkimuksissa alkoivat vakiintua lääkekokeet, joissa tutkittavaa valmistetta annettiin vain osalle tutkimuksiin osallistuneista. Verrokkiryhmä sai lumelääkettä, esimerkiksi kalkkitabletin tai c-vitamiinipillerin.

Tutkijat huomasivat, että myös plasebolääkettä saaneet verrokkiryhmäläiset osoittivat paranemisen merkkejä. Kun he uskoivat saavansa lääkkeen vaivaansa, oireet lievenivät. Ilmiö sai nimen plasebovaikutus.

Nykytiedon valossa plasebo on todellinen ja hyödyllinen ilmiö, ja nykyisillä aivokuvantamismenetelmillä on pystytty havaitsemaan, miten plasebovaikutus käynnistyy. Placebovaikutuksen syynä on kehon erilaiset mekanismit, esimerkiksi kivunlievitysjärjestelmä.

Laajimmillaan plasebo-vaikutus on läsnä kaikessa, mitä potilaan ja lääkärin vuorovaikutuksessa tapahtuu. Lääkäri voi edistää hoidon toimimista muun muassa rakentamalla empaattista hoitosuhdetta. Kaikki kokeneet lääkärit tietävät tämän, mutta sitä ei opeteta lääkäreille kovinkaan systemaattisesti.

Placebovaikutuksen vastakohta on nosebovaikutus. Se tarkoittaa kielteisiä odotuksia, jotka saattavat mitätöidä hoidon.

Jos lääkäri on kylmä ja epämiellyttävä ja esimerkiksi luettelee lääkkeen sivuvaikutuksia, voivat kehon käynnistämät mekanismit olla päinvastaisia kuin hoitoa edesauttavassa plasebovaikutuksessa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 16.7.2020, kuvat omat

Dopamiinipaasto on muotia Piilaaksossa ja ehkä kohta meilläkin

Myös Suomeenkin on tullut tämä dopamiinitietoisuus. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka liittyy esimerkiksi mielihyvään. Piilaaksossa on tullut suosituksi uusi elämänhallinnan oppi, jonka tarkoitus on vähentää elämysriippuvuutta. The New York Timesin mukaan paastoajat eivät syö, kuuntele musiikkia, treenaa, harrasta seksiä, tee töitä, ota katsekontaktia eivätkä puhu. Siis melkein kaikki on kiellettyä.

Eräs dopamiinipaastoaja sanoo: "Olemme riippuvaisia dopamiinista. Ja koska saamme sitä koko ajan niin paljon, päädymme haluamaan sitä aina vain lisää. Niinpä aiemmin miellyttävät asiat eivät enää tunnu siltä."

Tieteelliseltä vaikuttavan paaston opin on hahmotellut apulaisprofessori Cameron Sepah. Paaston nimi viittaa välittäjäaine dopamiiniin, joka on muun muassa motivaation säätelijä. Dopamiinin ansiosta koetaan jokin toiminta tai asia palkitsevana. Jatkuva dopamiinireseptorien ärsytys johtaa kuitenkin siihen, että niiden herkkyys heikkenee. Entisiin vaikutuksiin tarvitaan aina vaan isompia annoksia. Dopamiiniryöpyistä tarvitaan taukoja, jotta aivot palautuvat ennalleen.

Vastaanotollaan Sepah on tunnistanut kuusi toiminnan luokkaa, jotka aiheuttavat riippuvuutta ja joista ihmisen kannattaisi tietoisesti pitää paastoa: epäterveellinen herkkujen syöminen, netin pakonomainen selailu  tai pelaaminen, rahapelit ja ostelu, hallitsematon pornon katselu ja itsetyydytys, jännityksen etsintä ja päihteet. Etenkin näistä pitäisi pitää eri pituisia paastoja päivittäin, viikoittain tai vuosittain.

Näitä ajatuksia jarruttelee Turun yliopiston psykiatrian professori Hasse Karlsson. Hänen mukaansa dopamiinijärjestelmän turtumista on havaittu vain huumeiden käyttäjillä. Muihin asioihin se ei vaikuta.

Hän sanoo: "Elämme aivoihin pelkistämisen aikaa. Aivoista löydetään ratkaisuja kaikenlaisiin monimutkaisiin kysymyksiin. Kohtuus kaikessa, ajateltiin 50 vuotta sitten."

Lähteet: Helsingin Sanomat 12.11.2019, kuvat omat

Paljon vaivoja, vähän apua

 

Minä tunnistan itsessäni, mitkä oireeni ovat psykosomaattisia. Stressaantuneena saan pääkipua. Väsyneenä sydän voi läpättää, ja rinnassa pistää.

Sain taannoin ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA-kohtauksen ja olin sairaalasssa viisi päivää, osittain siksi, että kohtausten syytä ei löydetty. Itse asiassa sain kaksi kohtausta. Edellisenä päivänä näin kaiken kahtena, ja toisena päivänä näköni sumeni.

Minua tutkittiin sairaalassa, haastateltiin ja kannustettiin, ettei kohtaukset ole kovinkaan vaarallisia, vaikka niitä kutsutaan pieneksi aivoinfarktiksi. Lääkäri oli lopulta vahvasti sitä mieltä, että tyttären kuoleman suru olisi syy. Tämä lääkäri tunnisti hienosti psykosomaattiset oireeni.

Päänsärkyä. Rintakipua. Vatsan turvotusta. Jatkuvaa palan tunnetta kurkussa. Kun elämää alkaa häiritä jokin hankala oire, mennään yleensä lääkärille,  saadaan diagnoosi ja hoito. Mutta aina näin ei kuitenkaan käy.  

Kun kyseessä on toiminnallinen vaiva - ennen puhuttiin psykosomaattisesta oireesta - diagnoosia ja lääkitystä ei löydy. Oireet voivat olla missä tahansa kehossa, mutta niille on yhteistä yksi asia: ne tuottaa keskushermosto. Vastaanotolla saatetaan tutkia perusteellisestikin, tähystää, ultrata, mutta mitään ei löydy, koska syy on aivoissa.

Ylilääkäri Risto Vatajan mukaan aivot on elin, jonka yksi keskeisimpiä tehtäviä on suojella ihmistä. Keho tuottaa jatkuvasti uusia tuntemuksia. Jos on stressaantunut, uupunut, väsynyt, aivot ryhtyvät tehtäväänsä.

Ne alkavat tuottaa oireita joiden tehtävänä on muuttaa ihmisen käytöstä. Esimerkiksi väsyneenä ja stressaantuneena pitäisi levätä, juuri tähän aivot ihmistä patistavat oireillaan.

Häpeä ja syyllisyys ovat tuttuja tunteita toiminnallisista oireista kärsiville. Häpeän tunne on turha ja tuhoisa. Joka neljäs lääkärissä kävijä jää ilman diagnoosia.  Ikävä kyllä joskus lääkäri voi suhtautua toiminnallisiin oireisiin ylimalkaisesti.

Epätietoisuus lisää huolta, mikä voi pahentaa toiminnallisia oireita. Ymmärrys oireista mahdollistaa tuntemusten lievenemisen ja toipumisen. Siksi on tärkeää, että potilas kokee tulevan vastaanotolla kuulluksi.

Myös potilaan omalla asenteella on merkitystä. Osa potilaista kokee loukkauksena, jos diagnoosia ei löydy. Tutkimustuloksiin ja lääkärin sanaan ei haluta uskoa. Tämä vastarinta voi johtaa oireiden pahenemiseen.

Stressin osuus toiminnallisissa häiriöissä on keskeinen. Uupuminen tai masennus voivat aiheuttaa kipuoireita, joille ei löydy selitystä. Potilasta auttaa parhaiten se, että hän ymmärtää, mistä on kysymys, ja stressi vähenee.

Lähteet:Kauneus&terveys 13/20, kuvat Pixabay

Miten hypnoosi vaikuttaa?

Hypnoosista tulee varmaankin usein mieleen näytökset, joissa ihmiset tekevät hassuja asioita. Todellisuudessa hyvin harvat ihmiset vaipuvat sellaiseen hypnoosiin, jossa ei eroittaisi annettuja kuvitelmia todellisuudesta.

Ja vain hyvin pieni osa ihmisistä on poikkeuksellisen hypnoosiherkkiä. He voivat kuulla hypnoosissa vaikkapa musiikkia, joka ei oikeasti soi. Osa ihmisistä ei reagoi hypnoosiin ollenkaan.

Tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että hypnoosi on todellinen ilmiö,  ei huijausta tai huuhaata. Sen teoreettisesta selityksestä kuitenkin kiistellään. Toiset uskovat, ettei hypnoosi eroa tavallisesta valvetilasta mitenkään. Toiset ovat puolestaan sitä mieltä, että hallusinaatiot ja muut tietoisuuden muutokset eivät olisi mahdollisia, jos aivoissa ei tapahtuisi jotakin poikkeuksellista.

Valemuistot ovat hypnoosiin liittyvä ilmiö. Koska hypnotisoija on hypnoositilassa ihmisen korkein auktoriteetti, voi ihminen hänen johdattelustaan luoda valemuistoja. Hypnoosi ei yleensä auta muistamaan paremmin menneisyyden tapahtumia - sen sijaan voi syntyä näitä haitallisia valemuistoja.

Jos ihmistä johdatellaan hypnoosissa muistamaan, että häntä on esimerkiksi kohdeltu huonosti lapsuudessa, hänen mielensä saattaa luoda hyvinkin elävän mielikuvan siitä. Jälkikäteen hän uskoo itsekin, että ahdistavat valemuistot ovat totta.

Hypnoosista voi saada apua pelkoihin ja addiktioihin. Se voi auttaa muun muassa synnytyspelossa. Hypnoosi opettaa rauhoittamaan mieltä, ja siirtämään ajatukset miellyttävimpiin asioihin pelottavassa tilanteessa. Hypnoosia käytetään myös unettomuuden, ahdistuneisuuden ja tupakasta vieroituksen tukena. Hypnoosi on tosi ja tarpeellinenkin tietoisuuden tila.

Lähteet: Hyvä terveys 14/2019, kuvat Pixabay  

Mieltä voi suojella hyvillä mikrobeilla

Minä olen kasvissyöjä ja tykkään hapatetuista ruuista, kuten hapankaalista, venäläisistä suolakurkuista ja hapatetuista maitotuotteista. Joten suojelen mieltäni hyvillä mikrobeilla. Mutta aina ei tunnu siltä.

Ruotsalainen Soki Choi julkaisi vastikään kirjan Suolistovallankumous: Näin suolistobakteerit vahvistavat aivojasi. Kirja on ollut suosittu Ruotsissa.

"Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että esimerkiksi masennus saattaa liittyä suoliston mikrobikannan koostumukseen", Soki kirjoittaa. Kirjallaan Soki haluaa motivoida ihmisiä pitämään huolta aivoistaan.

Soki luottaa kasviksiin ja fermentoituun eli hapatettuun ruokaan. Näitä ovat muun muassa hapanmaitotuotteet, hapankaali, kimchi ja kombucha. Kimchi on hapatettua kiinankaalia ja kombucha hapatettua vihreää teetä. Ne sisältävät voihappoa, jota suolisto rakastaa. Voihappo parantaa suoliston mikrobikantaa, ja sen puute on liitetty  esimerkiksi Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin.

Paljon sokeria ja prosessoitua, tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio ei elätä hyviä mikrobeja.

Suoliston mikrobit tarvitsevat ravintoa, joka sisältää paljon ravintokuitua. Tietyt ravintokuidut ovat suoliston mikrobiston ensisijaista ravintoa.

Suolistomikrobit tuottavat ravintokuidusta useita välittäjäaineita. Välittäjäaineet ovat aivojen viestinviejiä. Niitä ovat esimerkiksi serotoniini,dopamiini, noradrenaliini.

"Mielihyvävälittäjäaine" serotoniinista 90 prosenttia muodostuu suolistossa ja 10 prosenttia aivoissa.

Välittäjäaineet vaikuttavat muun muassa mielialaan, vireyteen, muistiin, keskittymiskykyyn, motivaatioon. Jotta ihminen voisi hyvin, välittäjäaineiden pitää olla tasapainossa. Jos niiden suhde järkkyy, se voi vaikuttaa mieleen. Tutkimukset ovat kuitenkin vielä kesken, eikä esimerkiksi masennukselle altistavaa mikrobiyhdistelmää ole vielä löydetty.

"Stressihormonit stimuloivat huonojen suolistomikrobien kasvua. Stressi voi saada myös himoitsemaan roskaruokaa,  kuten sokeria ja rasvaa, koska niissä on nopeaa energiaa ja energiaa tarvittiin aikoinaan  uhasta selviytymiseen."

Lähteet: voi hyvin 7/2019, kuvat Pixabay

Herkullista tummaa suklaata - nyt vegaaneillekin

Fazerin suositun Pure Dark -suklaan reseptiä on muutettu niin, että se sopii nyt vegaaneillekin. Uusitussa pakkauksessa kerrotaan myös suklaan kohtuusyönnin terveysvaikutuksista. Alkuvuoden uutuus maku on Fazer Pure Dark Crunchy Hazelnut. 

Pure dark -suklaan reseptiä muutettiin niin, että aiemmin käytetty maitorasva jätettiin pois. Muutoksen ansiosta  Pure dark -suklaa ei sisällä raaka-aineena mitään maidon ainesosia eikä muita eläinperäisiä raaka-aineita.

Fazerille tulevissa kuluttajapaneeleissa on jo pitkään toivottu suklaata vegaaneille.

Muutos näkyy kaupoissa liukuvasti, ja uuden Pure dark -suklaan pakkausmerkinnässä on vegan friendly

Pure Dark - suklaan terveysvaikutuksista

• Fazer pure dark -suklaa on runsaskuituista ja sisältää runsaasti flavanoleja, kaliumia, magnesiumia, jotka tekevät hyvää hermostolle ja verisuonille.  Pure Dark -suklaa on ensimmäinen Fazerin tuote, joka saa Fazer Brainhow-merkinnän, joka kertoo, että suklaalla on hyvä vaikutus aivoille.
• EU:n terveysväittämän mukaan kaakaon flavanolit auttavat ylläpitämään verisuonten joustavuutta, mikä edistää normaalia verenvirtausta. Terveysvaikutuksen saamiseksi pitäisi syödä päivittäin kolmannes Pure Dark -suklaalevystä.
• Reseptimuutoksen myötä Pure Dark -suklaa ei sisällä maidon ainesosia. Se kuitenkin tuotetaan linjalla, jossa tehdään maitosuklaata. Fazer haluaa antaa vastuullisena kaiken tiedon kuluttajalle. Siksi Pure Dark -suklaassa on tieto "saattaa sisältää pähkinää, mantelia, maitoa ja vehnää".
• Fazer Pure Dark -suklaa tehdään 100 prosenttisesti vastuullisesta kaakaosta.

      Pidätkö sinä enemmän tummasta vai vaaleasta suklaasta?

Lähteet: Fazer tiedote, kuvat Pixabay, ensimmäinen kuva oma