Hypnoosista tulee varmaankin usein mieleen näytökset, joissa ihmiset tekevät hassuja asioita. Todellisuudessa hyvin harvat ihmiset vaipuvat sellaiseen hypnoosiin, jossa ei eroittaisi annettuja kuvitelmia todellisuudesta.
Ja vain hyvin pieni osa ihmisistä on poikkeuksellisen hypnoosiherkkiä. He voivat kuulla hypnoosissa vaikkapa musiikkia, joka ei oikeasti soi. Osa ihmisistä ei reagoi hypnoosiin ollenkaan.
Tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että hypnoosi on todellinen ilmiö, ei huijausta tai huuhaata. Sen teoreettisesta selityksestä kuitenkin kiistellään. Toiset uskovat, ettei hypnoosi eroa tavallisesta valvetilasta mitenkään. Toiset ovat puolestaan sitä mieltä, että hallusinaatiot ja muut tietoisuuden muutokset eivät olisi mahdollisia, jos aivoissa ei tapahtuisi jotakin poikkeuksellista.
Valemuistot ovat hypnoosiin liittyvä ilmiö. Koska hypnotisoija on hypnoositilassa ihmisen korkein auktoriteetti, voi ihminen hänen johdattelustaan luoda valemuistoja. Hypnoosi ei yleensä auta muistamaan paremmin menneisyyden tapahtumia - sen sijaan voi syntyä näitä haitallisia valemuistoja.
Jos ihmistä johdatellaan hypnoosissa muistamaan, että häntä on esimerkiksi kohdeltu huonosti lapsuudessa, hänen mielensä saattaa luoda hyvinkin elävän mielikuvan siitä. Jälkikäteen hän uskoo itsekin, että ahdistavat valemuistot ovat totta.
Hypnoosista voi saada apua pelkoihin ja addiktioihin. Se voi auttaa muun muassa synnytyspelossa. Hypnoosi opettaa rauhoittamaan mieltä, ja siirtämään ajatukset miellyttävimpiin asioihin pelottavassa tilanteessa. Hypnoosia käytetään myös unettomuuden, ahdistuneisuuden ja tupakasta vieroituksen tukena. Hypnoosi on tosi ja tarpeellinenkin tietoisuuden tila.
Lähteet: Hyvä terveys 14/2019, kuvat Pixabay
