4 seikkaa pysyä työelämässä aivot kunnossa

 

Neurologi Kiti Myller on tutkinut 30 vuoden ajan työn vaikutuksia aivoterveyteen. Myller kertoo, miten aivoja kannattaa hoitaa, että työelämästä selviää mieli kirkkaana eläkkeelle.

"1. Liiku, vaikka ei olisi pakko"

Työelämässä eletään vielä koronan jälkeistä aikaa, jossa tietotyötä tehdään paljon etänä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työyhteisöjen yhteiset pienet tauot ovat kokeneet inflaation. Moni voi istua koneen äärellä koko päivän.

"Lyhyetkin lihastreenit auttavat: nilkkojen ja ranteiden pyörittely, ja vartalon heiluttelu puolelta toiselle", Myller sanoo. Monista tutkimuksistaan hän tietää, että liike todella on lääke, erityisesti aivoille. Liikunta lisää mielialaa nostattavan serotoniinin eritystä ja parantaa aivojen verenkiertoa. Lihaksien erittämä laktaattikin antaa aivoille energiaa ja vahvistaa hermoratayhteyksien kehittymistä eli oppimista.

Myller ei tarkoita liikkeellä kovaa treenaamista, vaan arkista liikettä, jossa ihminen tekee tavanomaisia asioita: kumartuu, kurottaa, vaihtaa suuntaa, kyykistyy ja kävelee. Tavanomainen kaupassa käynti ja ruuan laittaminen on Myllerin mukaan "ihan mahtava aivotreeni".

"2. Pidä taukoja - oikeasti"

Stressin aiheuttamista ongelmista puhutaan paljon, mutta stressiä ei pidä kokonaan vältellä, Myller sanoo. Jotta ihminen kehittyy ja oppii, hän tarvitsee tilanteita, joissa pitää ylittää itsensä. Nämä ohimenevät stressipiikit eivät ole haitaksi.

Ongelmia syntyy silloin, jos joutuu jatkuvasti tekemään asioita oman kapasiteetin ja ajankäytön ylärajalla.

Stressin vastapainoksi tarvitaan palautumista, ja lyhyen aikavälin palautumista pitäisi harjoittaa työpäivän aikana. Pitää taukoja työkavereiden kanssa tai poistua noin kerran tunnissa työpisteeltä tekemään taukojumppaa tai kävelemään kahvikoneelle. Tai katsella ulos ikkunasta ja antaa ajatusten harhailla. "Nämä ovat yksinkertaisia arkisia asioita, joiden merkitys on luultua suurempi ", Myller sanoo.

Toinen tärkeä palautumisasia on vuorokausirytmin säilyttäminen siitä huolimatta, että yhä useampi voi tehdä töitä milloin ja missä vain. Aivojen hyvinvoinnin kannalta nyrkkisääntö on Myllerin mukaan: ihminen valvoo päivällä ja nukkuu yöllä.

"Ihmisen uni-valverytmin kroonisella häiriintymisellä on monenlaisia negatiivisia vaikutuksia aivojen terveyteen. Siinä tarvitaan vähän itsekuria, kun maailma on auki kaikkina vuorokaudenaikoina."

,

3. "Hyväksy, ettei ihminen voi olla tehokas koko päivää"

Ihmisellä on päivässä neljästä kuuteen tuntia tehokasta työaikaa. On turha yrittää olla hyvin tehokas vaan kyllin hyvä. "Jos ihmisen täytyy teeskennellä, että jokainen minuutti työpäivässä on tehokkaasti käytetty, se on vähän valheellista. Pitäisi sanoa esimiestasolta, että työaikaa on lupa käyttää myös vapaamuotoisesti ideointiin, kehittämiseen ja palautumiseen."

4. "Uskalla jakaa myös vaikeita asioita"

Kehittäminen ja ideointi lähtevät parhaiten käyntiin silloin, kun työyhteisössä vallitsee psykologinen turvallisuus. Siitä tärkein merkki on se, että ihmiset kokevat voivansa olla työpaikalla omana itsenään.

Työyhteisössä voitaisiin jakaa myös vaikeita asioita. Tämä erityisesti siksi, että isojen asioiden salailu on stressaavaa ja yhteisöstä vieraannuttavaa.

Työkaverit ja esimies huomaavat tavallisesti kyllä, jos joku on allapäin. Jos tästä asiasta ei kerro, ihmiset arvailevat ja voivat arvata myös väärin.

Tiedon kulun ohella vaikeista asioista puhumisella on isompikin arvo. "Kyllä elämän pitäisi saada näkyä myös töissä."

Lähteet: Helsingin Sanomat 3.8.2024, kuvat omat