Näytetään tekstit, joissa on tunniste perimä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perimä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. helmikuuta 2025

Uusin raportti listaa 14 dementian riskitekijää

 


Uusin Lancet-tiedelehden raportti päivittää tietoa dementiaan puuttumisesta ja sen ehkäisemisestä. Raportin kirjoittajat sanovat, että 14  riskitekijää eliminoimalla voitaisiin teoriassa ehkäistä lähes puolet dementiatapauksista.


Nyt uutena listalle päässeen korkean kolesterolin PAF-luku on seitsemän prosenttia. Tutkijoiden mukaan dementiatapauksista voitaisiin siis välttää seitsemän prosenttia, jos kolesteroliongelmat hävitettäisiin.


Tarkemmin tutkimus koskee haitallista LDL-kolesterolia eli niin sanottua "huonoa" kolesterolia, joka siirtää kolesterolia valtimoiden seinämiin.


Yhteensä 1,1 miljoonaa ihmistä koskenut meta-analyysi yhdisti korkean LDL-kolesterolin kohonneeseen dementiariskiin. Näön heikentymisen yhteydestä on myös suurta, useita miljoonia ihmisiä kattavaa tutkimusnäyttöä.


Raportti tukee aiempaa näyttöä siitä, että elintavoilla on dementiariskille huomattava vaikutus. Tärkeä rooli on myös perimällä, johon emme voi vaikuttaa.


"Dementian riskitekijät jakaantuvat ikävaiheiden mukaan"

Prosentti kertoo, kuinka suuri osuus sairaustapauksista voitaisiin välttää, jos kukaan väestöstä ei altistuisi riskitekijälle.


"Nuoruuden tekijät:


Vähäisempi koulutus 5


Keski-iän tekijät:


Kuulon heikentyminen 7

Korkea LDL-kolesteroli 7

Masennus 3

Aivovamma 3

Liikkumattomuus 2

Tupakointi 2

Diabetes 2

Kohonnut verenpaine 2

Ylipaino 1

Alkoholin liikakäyttö 1


Vanhuuden tekijät:

Sosiaalinen eristyneisyys 5

Ilmansaasteet 3

Hoitamaton näön heikentyminen 2"



Lähteet: Helsingin Sanomat  5.8.2024, kuvat Pixabay

tiistai 20. elokuuta 2024

Alzheimerin tauti on lisääntynyt työikäisillä

 




Tapaukset lisääntyivät 12 vuoden aikana noin 80 prosenttia. Löydös käy ilmi Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa, joka myös julkaistiin Neurology-tiedelehdessä. Syytä Alzheimerin taudin lisääntymiseen ei tiedetä. Tulos yllätti tutkijatkin.


Oulun yliopiston neurologian dosentti, erikoislääkäri Johanna Kruger on kartoittanut tutkimuksessaan työikäisten muistisairauksia Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa vuoden 2010 alusta vuoden 2021 loppuun.


Näiden alueiden muistiklinikoille tuli vuosina 2010-2021 noin 12500 potilasta, ja heistä 794:llä oli varhain alkanut muistisairaus.


Vuosina 2010-2012 työikäisistä todettiin uusia Alzheimer tapauksia vuosittain 134, joten kasvua oli siis noin 80 prosenttia.


Muistisairauksien diagnostiikka on kehittynyt paljon viime vuosina, ja ihmiset hakeutuvat helpommin tutkimuksiin. Tämäkin voi nostaa lukua. Ehkä herkempi sairauden tunnistaminen ja lisääntynyt diagnosointi selittäisivät sitä, miksi Alzheimerin tautia diagnosoidaan työikäisillä nyt huomattavasti aiempaa enemmän.


Työikäisten dementiatapauksissa Alzheimerin tautia oli liki puolet, 48 prosenttia. "Nousu on niin jyrkkä, että siihen on vaikea keksiä selitystä", Solje sanoo.



"Tähän täytyy saada vastaus, koska ei voi olla niin, että se vain nousee ja nousee eikä tiedetä, mistä se johtuu. Ikävän näköinen käyrähän se on."


Roiton ja kumppaneiden tutkimuksessa mukana olivat pää- ja sivudiagnoosit, jolloin mukana olivat esimerkiksi alkoholin aiheuttama dementia.


Perimä ja elintavat vaikuttavat siihen, millä todennäköisyydellä sairastumme dementiaan. Dementiatapauksissa 40 prosenttia voitaisiin ehkäistä tai lykätä tarttumalla 12 riskitekijään, joista monet liittyvät elintapoihin.


Esimerkiksi ylipaino, korkea verenpaine, vähäinen koulutus ja runsas alkoholin käyttö nuorena ja työiässä nostavat riskiä.


Usea tietotyötä tekevä nelikymppinenkin epäilee nykyään aivojensa toimivuutta, kun asioita unohtuu arjen myllytyksessä.


Vaikea burnout saattaa heikentää työmuistia ja aiheuttaa jopa lievän muistisairauden tasoisia oireita ohimenevästi.





Lähteet: Helsingin Sanomat 25.7.2024, kuvat omat

tiistai 30. huhtikuuta 2024

Kolesteroli nousee vaihdevuosi-iässä ja sen jälkeen

 


Turha kantaa huolta kolesteroliarvoista, sillä harrastan liikuntaa, painoni on enemmän tai vähemmän normaali, ja vointi on hyvä! Tämä on hyvin yleinen harhaluulo. Korkea kolesteroli voi kiusata muitakin kuin ylipainoisia ja vähän liikkuvia, eikä huono arvo välttämättä tunnu voinnissa.


Valppaana kannattaisi olla varsinkin vaihdevuosien aikaan ja niiden jälkeen. Paha kolesteroli muuttuu ominaisuuksiltaan entistä haitallisemmaksi juuri tuohon aikaan: LDL pahan kolesterolin hiukkaset pienenevät ja takertuvat helpommin valtimon seinämään.


"Estrogeeni suojaa naisen sydäntä ja verisuonia vielä ennen vaihdevuosia. Kun estrogeenin tuotanto vanhetessa hiipuu, veren rasvakoostumus muuttuu. Paha LDL-kolesteroli ja veressä kiertävät rasvat, triglyseridit, lisääntyvät ja hyvän HDL-kolesterolin määrä vähenee", sanoo sisätautien erikoislääkäri Johan Fagerudd.


Vaihdevuosioireita helpottava hormonikorvaushoito torjuu korkean kolesterolin haittoja eli sydän- ja verisuonisairauksia. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse hormonikorvaushoitoa, mutta onneksi kolesterolin voi saada kuriin muillakin konsteilla, kuten terveellisillä elintavoilla ja viimeistään yleensä lääkityksellä. Toisaalta korkeaan kolesteroliin liittyvät myös geenit, joille ei mahdeta mitään.


"Ylivoimaisesti tärkein ja haitallisin kolesteroli on LDL, koska se kertyy liiallisena valtimoihin, kovettaa ja ahtauttaa niitä. Sitä alentamalla voidaan ehkäistä valtimoiden tukkeutumista ja siitä johtuvia sydän- ja aivoinfarkteja sekä muistisairauksia"; Fagerudd sanoo.


Pahaa kolesterolia aiheuttavat etenkin ruoat, jotka sisältävät sekä kovaa rasvaa, käytännössä rasvaiset maito- ja lihatuotteet sekä voi ja voipohjaiset levitteet.


"Tärkein keino LDL-kolesterolin alentamiseksi on se, että korvaa kovan rasvan pehmeillä kasvirasvoilla. Jo pelkästään niiden lisääminen ruokavalioon voi parantaa kolesteroliarvoja", sanoo ravitsemustieteen dosentti Maria Lankinen Itä-Suomen yliopistosta.


Myös pähkinät ja siemenet voivat pienentää veren LDL-kolesterolia."Kaikenlaisessa lihassa, myös vähärasvaisessa on kolesterolia. Se on lihan rakenteissa."


Punaisen lihan korvaaminen broilerin lihalla ei siis ole kolesterolin kannalta niin hyödyllistä kuin moni ajattelee. Kaikkein parasta on lihan korvaaminen proteiinipitoisilla kasvikunnan tuotteilla, esimerkiksi palkokasveilla.


Kuitupitoisia kasviksia marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa kannattaa syödä runsaasti  aina, mutta varsinkin 40 täyttäneiden naisten.  Likoinen kuitu sitoo kolesterolia ja lisää sen poistumista elimistöstä suoliston kautta.


"Jos kolesteroliarvoissa on parannettavaa, ruokavalioon kannattaa sisällyttää kauraa ja ohraa, joista saa beetaglukaania. Beetaglukaanin on todettu alentavan huonoa kolesterolia, kun sitä saa kolme grammaa päivässä", Lankinen sanoo.


Suodattomattomat kahvit, kuten pressokahvit ja pannukahvit sekä jotkut automaatti- ja kapselikahvit, sisältävät LDL-kolesterolia nostavia rasva-aineita.


Liikuntaa lisäämällä voi suurentaa jonkin verran veren hyvän kolesterolin pitoisuutta, mutta se määräytyy kuitenkin vahvasti sukupuolen ja perimän mukaan.


"Jo 5-10 prosentin painon pudotus vaikuttaa arvoihin. Ihannepainoon ei tarvitse päästä", Fagerudd sanoo.


Veren kolesterolipitoisuuteen vaikuttaa useimmilla elintapojen lisäksi perimä. Jos LDL-kolesteroli on korkea, voi kokeilla kolesterolia alentavia tuotteita. Jos kolesteroli ei silti laske riittävästi, avuksi tarvitaan usein kolesterolilääke.

Hyvää vappua kaikille!



Lähteet: Kauneus&Terveys 4-5 2024, kuvat Pixabay

tiistai 21. tammikuuta 2020

Harmaantuminen



Minulla ei ole vielä harmaata hiuksissa. Harmaantuminen on melko perinnöllistä. Isäni kuoli niin varhain, että hänen hiuksistaan on vaikea sanoa mitään. Äitini kuoli 60-vuotiaana eikä hän ollut harmaantunut. Jotakin hyvääkin olen perinyt.

Harmaa tukka on ollut nuorillakin viime vuosia muotia, mutta vanhemmille ihmisille se voi olla suuri suru. Moni nainen värjääkin harmaat piiloon.

Perimä vaikuttaa harmaantumiseen eniten. Omien vanhempien hiuksista voi melko suurella todennäköisyydellä ennustaa oman harmaantumisen.

Samalla tavalla kuin ihossa jokaisessa hiustupessa on melanosyyttisoluja, jotka tuottavat väripigmenttiä. Ihossa pigmentaatiota tapahtuu koko ajan, mutta hius uusiutuu 3-5 vuoden sykleissä. Tämän jälkeen hius irtoaa ja uusi hius pitää "rakentaa" uudelleen.

Jokaisen geeneihin on koodattu tietty määrä hiussyklejä, kunnes pigmenttejä tuottavien solujen toiminta heikentyy ja lakkaa.



Jos harmaantuu hyvin nuorena, kannattaa etsiä syy. Syy voi olla huonoissa elintavoissa, voimakkaassa stressissä, tupakoinnissa. Syynä voi olla myös varastoraudan pieni määrä.

Miksi toiset saa harmaanuttuaan vitivalkoisen ja toiset tummanharmaan tukan? Kun hiuksissa ei ole enää pigmenttiä, hiuksista tulee läpikuultavat tai valkoiset. Näemme itse asiassa hiusten suomukerroksen värin.



Sitä on kahta tyyppiä: hopeanvalkoinen ja teräksen harmaa. Samassa päässä voi olla vain yhtä tyyppiä. Suomukerroksen värin määräävät geenit. Myös hiusten luonnollinen väri vaikuttaa siihen, miten harmaa sävy erottuu. Auringon valon ja tupakoinnin vuoksi sävy voi olla jopa kellertävä.

Kun hius harmaantuu, se kasvaa harmaana tyvestä saakka. Se ei muuta väriä kesken kasvukauden. Yhdessä yössä harmaantuminen on uskomustietoa tai tätä ilmiötä ei osata vielä selittää tieteellisesti.



Sanonta harmaiden hiuksien saamisesta huolen tai stressin seurauksena voi sen sijaan olla totta. Kova stressi voi harmaannuttaa ennen aikojaan. Tämä johtuu oksidatiivisestä stressistä eli solujen hapettumisesta. Se tuhoaa väriä tuottavia melanosyyttejä karvatupessa.



Naiset ja miehet alkavat saada harmaita hiuksia suunnilleen samanikäisinä. Naiset värjäävät harmaat piiloon miehiä useammin.
Miksi miesten harmaantumista pidetään charmanttina, naisten lähinnä surullisena? Viestiikö harmaus hedelmällisen iän loppumisesta? Harmaantuneille miehille on myös sana silver fox eli hopeakettu, joka liitetään viriiliyteen ja seksikkyyteen. Naisille vastaavaa sanaa ei ole. Miten olisi platinum goddes? Hopeanharmaa platina on arvokas, sitkeä ja luja - kuten moni nainenkin.





Lähteet: Kauneus&terveys 4/2019, kuvat Pixabay, Pexel