Vanhojen vatvoja pilaa omaa mieltään

 

Minä en ole erityisesti vanhojen asioiden vatvoja, mutta kyllä sitäkin on. Eniten vatvon, murehdin tulevia asioita "Entä jos"-tyyliin. Entä jos puhe juhlissa menee pieleen? Entä jos ystäväni ei ymmärrä lainkaan, mitä yritän sanoa? Entä jos lomamatka menee pieleen? Entä jos sairastun koronaan? Näitä riittää.

Ihmisen mielessä liikkuu päivän aikana tuhansia ajatuksia ja tunteita. Ne tulee ja menee normaalisti ilman ongelmia. Asioiden vatvomisesta ja märehtimisestä käytetään sanaa ruminointi.

Ruminointi voi olla pohdiskelevaa ja rakentavaa omien ajatusten tarkkailua, mutta se voi kehittyä kielteiseksi märehtimiseksi. Märehtiminen voi olla menneiden asioiden mielessä pyörittämistä, analysoimista ja ajattelemista yhä uudelleen.

Murehtiminen viittaa tulevien pelottavien asioiden mielessä pyörittämiseen: "entä jos". Juuri tätä minä harjoitan, ja se on väsyttävää.

Etenkin epämiellyttävien tapahtumien jälkeen ihmisen mieli tahtoo viipyä tapahtuneessa ja märehtiä. Tämä on luonnollista ja normaalisti harmitonta. Sen sijaan raskas ja pitkittynyt märehtiminen kytkeytyy moniin mielenterveysongelmiiin, erityisesti masennukseen, jossa ihminen saattaa esimerkiksi syytellä itseään, tuntea häpeää ja syyllisyyttä.

Asioiden mielessä pyörittämisellä ihmisen mieli pyrkii välttämään ahdistuksen tunteen kohtaamista. Vatvomisella on taipumus kuitenkin voimistua, jos yrittää kontrolloida ja vältellä tunteitaan.

Asioiden märehtimistä ruokkii nykyinen kilpailullinen ilmapiiri, koska ihmisellä on taipumus verrata itseään muihin.

Työelämässä vatvominen liittyy työn määrällisiin vaatimuksiin, kuten aikapaineiisiin. Jos vaikkapa henkilö ei saa kaikkea suunniteltua työtä tehdyksi työpäivän aikana, työtehtävät jäävät kesken. Tämä saa ihmisen märehtimään niitä kesken jääneitä töitä vapaa-ajallaan.

Työelämään kytekytyvä ruminointi erään tutkimuksen mukaan näkyi tutkittavien lisääntyneenä unettomuutena ja heikentyneenä fyysisenä ja henkisenä terveydentilana.

Märehtimistä taltuttaa muun muassa luonnossa liikkuminen. Kaupungissa kävely ei ole yhtä tehokasta.

Luonnossa liikkuneilla ilmeni vähäisempää hermotoimintaa niissä aivojen osissa, joiden aktiivisuus yhdistyy surullisuuteen ja märehtimiseen.  

Märehtimiseen on hyvä itsehoitokeino, mindfulness-harjoittelu eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo. Siinä kaikki asiat päästetään mieleen ja sitten heti menemään.

Lähteet: Helsingin Sanomat 18.7.2022, kuvat omat