.jpg)
Aikuistutko ja katosivatko ennen läheiset ystävät työn ja perhe-elämän pyörteisiin? Kun perhe-elämä alkaa, pidetään tavallisena sitä, että nuoruudessa tärkeiden ystävyyssuhteiden rooli vähitellen pienenee.
Ystävyydelle ei ole tiettyjä malleja, eikä siihen kytkeydy voimakkaita sosiaalisia odotuksia. Ystävyys yleensä joustaa ja väistää elämänmuutosten edessä.
Meidän yhteiskunta on perhekeskeinen, ja siksi parisuhde kytkeytyy vahvasteisena aikatauluun.
Evoluutiopsykologian näkökulmasta ystävyyden tarkoitus on ollut tarjota turvaa, yhteistyötä ja vastavuoroisuutta.
Asia on yksinkertaisesti niin, että ihminen ei pärjää ilman muita, ja ystävyyden puute voi olla ihmisen terveydelle haitallista. Yksinäisyytä voidaan kuvata nälkään rinnastettavaksi varoitukseksi ja sen tarkoitus on ajaa ihmistä muiden seuraan.
.jpg)
Yksinäisyys on ihmisen terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi tai vaarallisempaa kuin tupakointi. Se lyhentää elinikää melkein kymmenen vuotta. Yksinäiset ihmiset myös sairastuvat helpommin.
Ystävien seurassa sen sijaan ihmisen verenkierto rauhoittuu, ja endorfiinien eli sisäsyntyisten morfiinien tuotanto lisääntyy. Tämä vähentää myös kivun kokemista.
Ystävyyteen liittyy kokemus samankaltaisuudesta. Siksi ystävät muistuttavat toisiaan usein sukupuoleltaan, iältään, sosiaaliselta asemaltaan ja elämäntilanteeltaan. Lisäksi maailmankatsomus ja arvot ovat samanlaisia.
Lähteet: Helsingin Sanomat 8.8.2022, kuvat omat
Erinomainen aihe jälleen kerran 👍.
VastaaPoistaOlen ollut aina huono ystävyyssuhteissa. Minä en osaa, joten toisen osapuolen on täytynyt olla todella osaava ja lahjakas. Ja silti esteenä on voinut olla jotain.
Osa ystävyyksistä ovat olleet selvästikin elämänvaiheystävyyksiä, joissa samaan aikaan koetut jutut (=raskaudet ja vauvat) ovat olleet voimakkaita yhdistäviä tekijöitä.
Sittemmin ollaan palattu takaisin perusasioiden ääreen: mikä oikeasti kiinnostaa ja mikä ei. Yllättävän (?) eri suuntiin ollaan menty elämän myötä 🤔
Kiitos kommentistasi Susanna. Onhan se tosiaan niin, että ihmiset osaavat eri tavoin solmia ystävyyssuhteita. Nuo elämänvaiheystävyydet ovat niin tuttuja.Keksit hyvän ja mainion sanan: elämänvaiheystävyys!
PoistaOn ihmisiä jotka tykkää ja viihtyy olla yksin, jotka eivät paljoa tarvitse toisia ihmisiä elämänsä alueilla, mutta joissain käytännöllisissä asioissa tarvitaan tietysti muita ihmisiä.
VastaaPoistaTätini joka kauan on asunut yksin, on hän sanonut mulle että "vaikka hän on yksin,ei hän tunne itseään yksinäiseksi", joku tulee aina kuitenkin käymään, ja seurana on puhelin,TV ja aikakausilehdet, tätini on 90v. ja haluaakin olla yksikseen, koska elämänsä aikana on ollut monenlaista käännekohtaa.Onhan se hyvä että virikkeitä järjestetään vanhuksille, mutta ovatko kaikki enää kiinnostuneita, sen huomasin kun itse olin vanhus työssä.
Oikeastaan yksinäinen itse hakeutuu yksinäisyyteen, sillä kyllä apua ja tekemistä ja kaikkea löytyy, jos ryhtyy etsimään.
Kiitos kommentistasi pike. Joo, jotkut haluavat olla yksin. Hieno esimerkki tuo tätisi. Minä tunnen yhden ihmisen, joka haluaa elää erakkoelämää, eikä oikeastaan tarvitse ystävyyssuhteita. Hän on hyvin karismaattinen ja upea ihminen.
VastaaPoista