Surutyöni 95.

 

Rakas, niin rakas Vera tyttäremme kuoli yllättäen nukkuessaan. Hän oli terve ja kuntoileva molekyylibiologian opiskelija. Syytä kuolemalle ei löydetty. Kuolinsyyraportissa sanottiin "syy tuntematon". Teen surutyötä.

Oloni vaihtelee hyvin paljon. Välillä olo on musertunut, ja tuntuu, että Vera kuoli vasta eilen. Albumeja selatessa olo rauhoittuu. On seesteinen ja kaunis. Olen nyt vasta ymmärtänyt, että Vera hymyilee miltei joka kuvassa. Olihan hän iloinen ja tyytyväinen pienokainen.

Veran murrosikä oli aikamoinen. Hän kiukutteli ja riiteli. Sanotaan, että mitä vaikeampi murrosikä on, sitä tiiviimmät välit ovat olleet vanhempiin. Silloin pitää protestoida paljon, että jonkinlainen ero vanhempiin mahdollistuisi ja oma identiteetti muodostuisi.

Minusta on tullut siivoava nainen. Siivoan kerran viikossa tämän talon, joka tuntuu nyt suurelta. On kolme makuuhuonetta, miesluola, iso tupakeittiö ja olohuone, käytäviä, eteisiä ja portaat yläkertaan, sauna, vessat.

Tänään tein chili sin carnea, joka on lempiruokani. Keitän kidneypavut itse ja siinä on oltava tarkkana, ettei pavut kypsy liikaa tai liian vähän.  Teen tomaattipohjaisen kastikkeen, johon lisään myös soijarouhetta. Nams! Syön yleensä ohrariisiä tai kikhernepastaa.

Löysin pakasteesta karpaloita ja nyt on kahtena päivänä tullut syötyä niitä kinuskikastikkeen kanssa. Nams!

Ruokahaluni ei ole lainkaan pienentynyt Veran kuoleman jälkeen vaan lohtusyön suruuni. Paino on noussut. Toissa vuonna pudotin 13 kiloa. Laihdutuksesta kerroin tässä blogissa. Ehkä laihdutan taas kevään tullen. Kaamos lisää hiilihydraattihimoa.

Kun sain lääkityksen paniikkihäiröön, kohtauksia ei ole enää tullut, mutta koputan puuta. Ei ole lainkaan varmaa, että seuraavassa tapaamisessa psykiatri määräisi niitä lisää. Lääkepakkauksessa luki, että reseptiä ei uusita, tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön. Jos lääkettä ei uusita, alkaa taas kamppailu paniikkikohtauksia vastaan. Hengitysharjoitukset, kyykkyjen tekeminen vauhdilla ja paljon kunnes lihakset väsyvät ja kylmä suihku.

Perheonnea, kun Vera oli pieni vauva.