Minä en ole mielestäni kovinkaan tunnollinen ihminen. En ole järjestelmällinen ja saatan toimia impulsiivisesti, hetken mielijohteesta. Koti on vanha ja aika sekaisin. Töissä kuitenkin pystyin tekemään velvollisuuteni ja jopa sen yli. Mutta kotona oli toisin.
Psykologian professori Markus Jokela on tutkinut kollegoineen eri maista kerättyjä, yhteensä kymmeniä tuhansia ihmisiä kattavia seurantatutkimuksia. Niiden pohjalta tunnolliset ihmiset tekevät muita parempia terveysvalintoja: he liikkuvat enemmän, syövät terveellisemmin ja käyttävät maltillisemmin alkoholia.
Tunnollisiin ihmisiin liitetään paljon ennakkoluuloja: he ovat ujoja, epäsososiaalisia. He antavat muiden kävellä itsensä ylitse. Tunnollinen suostuu mukisematta kaikkeen ja kahmii itselleen liikaa töitä. Täydellisyyteen pyrkiessään hän voi lopulta uupua.
Nämä ennakkoluulot, stereotypiat eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Epäsosiaalisuuden tai tylsyyden sijaan tunnollisuus ennustaa menestystä työelämässä, parempaa sosiaaliekonomista asemaa ja pitkää ikää.
Mitä tunnollisempi ihminen on sitä pienempi riski on sairastua kroonisiin sairauksiin, esimerkiksi sydän-ja verisuonisairauksiin, aikuisiän diabetekseen. Tunnollisuus edistää siis hyvää terveyttä.
Tunnolliset ihmiset elävät muita pidempään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että kaikkein epätunnollisempien ihmisten elinaikaodote on viisi vuotta pienempi kuin tunnollisilla.
Keitä nämä ideaali-ihmiset ovat? Mitä tunnollisuus oikein tarkoittaa? Voiko sitä treenata? Tunnollisuus on elinaikainen piirre ja sitä voi olla hankala treenata.
Persoonallisuuspsykologiassa tunnollisuus on kattokäsite, jonka alle kuuluu monia erilaisia ominaisuuksia. Sellaisia ovat esimerkiksi järjestälmillisyys, itsekuri, harkitsevuus ja organisointikyky.
Tunnollisuus näkyy ulospäin. Kalenteri on pävitetty, kirjahylly järjestyksessä, laskut maksettu eräpäivään mennessä ja lomasuunnitelmat tehty ajoissa. Tunnolliset ihmiset pitävät sovituista asioista kiinni.
Entä mistä tunnistaa epätunnollisen ihmisen? He voivat olla impulsiivisia eivätkä huolehdi velvollisuuksistaan.
Kaikilla elämän osa-alueilla ei tarvitse tavoitella korkeinta mahdollista tunnollisuutta. Se riittää, että on riittävän tunnollinen. Ei tarvitse olla hypertunnollinen.
Tunnollinen ihminen voi pitää tunnollisuuttaan myös ärsyttävänä. Tunnollisuus itsessään ei johda haitallisiin asioihin, kuten perfektionismiin tai liian korkeisiin vaatimuksiin itsestään.
Jos haluaisi muuttua tunnollisemmaksi, olisiko asialle jotakin tehtävissä? Kysymys on vaikea. Persoonallisuuden tutkijat ovat vuosikymmenten ajat pohtineet, missä määrin persoonallisuus voi muuttua.
Muun muassa psykoterapian avulla voidaan kyllä muokata käyttäytymistä ja ajattelua ja siten myös jossain määrin persoonallisuutta. Jokela pitää kuitenkin todennäköisenä sitä, ettei persoonallisuuden rakennetta voi juuri muuttaa.
Lähteet: Helsingin Sanomat17.10.2020, kuvat omat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!