Hyvä seksi vaihdevuosissa ja myöhemmin

 

Vaihdevuodet voivat aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Kun ne ovat päällä, seksi ei tule ensimmäisenä mieleen.

Seksin harrastaminen voi kuitenkin helpottaa erilaisia vaihdevuosioireita. Näin sanoo dosentti ja ylilääkäri Pauliina Aukee, joka on lantiopohjan alueen toimintaan erikoistunut gynekologi.

Unihäiriöt ovat yleisiä vaihdevuosioireita ja joskus myös vaihdevuosien ainut oire. "Hyvä seksi rentouttaa ja voi siten tuoda hyvän unen", Aukee sanoo.

1) "Orgasmi voi tuoda unen"

Unihäiriöistä kärsii vaihdevuosi aikaan 40-60 prosenttia naisista. Unihäiriöitä on kolmenlaisia: nukahtamisvaikeus, herääminen liian varhain ja unikatkokset.

Seksistä puhutaan unilääkkeenä, mikä voi tosin olla pientä liioittelua, toteaa kliininen seksologi ja johtava psykoterapeutti Tarja Santalahti. "Totta kuitenkin on, että miellyttävässä seksissä kumppanin kanssa fyysinen läheisyys rentouttaa kehoa ja mieltä.Siitä voi seurata kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tila, mikä edesauttaa nukahtamista."

Läheisyys kumppanin kanssa saa kehon erittämään mielihyvähormoni oksitosiinia. Orgasmi todennäköisesti erittää prolaktiini nimistä hormonia, joka voi rentouttaa unettavaan oloon asti. "Voi siis hyvinkin olla, että orgasmin jälkeinen ihana tunne iltaisen tai öisen seksin jälkeen saa nukahtamaan hyvin."

2) "Hormonit voivat auttaa kipuun ja stressiin"

Seksi vapauttaa kehoon keskushermoston välittäjäainetta endorfiiniä, joka on yksi hyvänolonhormoniksi kutsutuista hormoneista. Se vähentää kipua tai ainakin voi auttaa sietämään sitä paremmin.

Luonnon kipulääkkeenä toimiva seksi voi tulla tarpeeseen, sillä vaihdevuosien aikaan nivelkivut saattavat lisääntyä. Tähän ei tiedetä syytä.

"Jos itse ja kumppani pitää omaa kehoaan hyvänä, kivun tunne saattaa hetkellisesti helpottaa", Santalahti sanoo.

Seksin rentouttavat hormonivaikutukset saattavat auttaa myös stressiin, jota monelle tuottavat vaihdevuosiin osuvat elämäntapahtumat, kuten työkiireet ja sairaudet.

3)"Yhdyntäseksi stimuloi lantionpohjaa"

Lantionpohja on yksi elimistön tärkeistä tukirakenteista.Se auttaa rakkoa ja suolta tyhjenemään kunnolla, mutta iän myötä lihasten voima heikkenee.

"Yhdyntäseksi voi edistää lantionpohjan normaalia toimintaa ja myös toimia muistutuksena siitä, että sen kunnosta huolehtiminen on tärkeää", sanoo erikoislääkäri Pauliina Aukee.

Yhdyhtäseksi saa lantionpohjan lihakset supistelemaan, mikä on lihaksille harjoitusta. Niitä voi myös jumpata pidättämällä ja helittämällä lihakset.

Lantionpohjaa voi myös stimuloida seksileluilla, esimerkiksi emätinkuulilla tai dildoilla.

4) "Haluttomuus ei aina johdu hormoneista"

Haluttomuudesta kärsii arvoilta 7-12 prosenttia naisista. Tämän taustalla on usein monia syitä. Hormonaaliset syyt ovat yksi, mutta eivät kuitenkaan ainut tekijä.

"Vaihdevuosi-ikäisellä voi siis olla elämässään monenlaisia haasteita. Kannattaa koettaa mielessään erotella, mikä kaikki vaikuttaa haluttomuuteen", Santalahti neuvoo.

Haluttomuus on ongelma silloin, kun haluton itse niin tuntee. Seksiä ei tarvitse haluta kenenkään toisen vuoksi.

5)"Hyviä vaikutuksia on hyvällä seksillä"

"Hyvän seksin jokainen määrittelee itse. Siihen ei ole yhtä vastausta. Vastaanotollani asiakkaat kuvaavat sitä esimerkiksi sanomalla, että yhteisessä seksissä toinen osapuoli ottaa huomioon toiveet ja tarpeistaan voi myös kertoa avoimesti puolin ja toisin", Santalahti kertoo.

"Iän tuomien kokemusten turvin moni viisikymppinen tietää jo, mistä nauttii ja mitä seksissä haluaa ja osaa kertoa siitä toiselle. Hyvään seksuaaliseen itsetuntoon kuuluu sekin, että on kiinnostunut kuulemaan ja huomioimaan myös toisen tarpeet."

Lähteet: Kauneus&Terveys 8/2024, kuvat omat

Liian suuri ego kuntoilussa

Minä lenkkeilen melko maltillisesti ja kuntosalillakaan en kovasti intoile. Katson vain kellosta ajan, että olen siellä sen tavallisen yhden tunnin. Meidän kuntosalilla on hyvä henki. Aina saa neuvoja, jos kysyy. Puolin ja toisin. Joskus voi jäädä suustaan kiinni jonkun kuntosalikaverin kanssa. Siinähän se tunnin treeniaika voi sujuvasti vierähtää, koska tiukka päätökseni on olla siellä se tunti. Ja on niin kovin urheilullinen fiilis jutella treenivaatteissa(?).

Kuntosalilla tai juoksulenkillä pitäisi keskittyä omaan tekemiseen. Mutta monet eivät malta vaan katsovat muitten harjoittelua ja haluaisivat olla parempia.

Kilpailuhenkisyys rakentuu esimerkiksi temperamentista, hormoneista, kasvatuksesta, sosiaalisesta ympäristöstä. Jotkut haluavat jo lapsena kilpailla kaikesta, kilpaileminen ja voittaminen innostaa.

Kilpailuhenkisyys voi olla myös hyväksynnän hakemista, jos lapsena ei ole saanut hyväksyntää kuin vain suorittamisella ja voittamisella.  

Kilpailuhenkisyys voi aiheuttaa ongelmia, jos ego ja kärsimättömyys ottaa vallan. Ihminen saattaa treenata kuntosalilla liian isoilla painoilla. Tämä lisää loukkaantumisen riskiä etenkin silloin, jos liikkeiden tekniikassa on ongelmia. Tästä voi olla seurauksena tuki- ja liikuntaelimistön vammoja, kipua ja treeni-innon lopahtaminen.

Monet aloittavat kuntoilun nollasta, painavat heti kaasun pohjaan, ja tulosta pitäisi saada saman tien. Kun näin ei käykään, kuntoiluinto lopahtaa.

Tutkimusten mukaan kilpailuhenkiset ihmiset ovat usein energisiä, aktiivisia, toiminnallisia. Vaativa asenne itseään kohtaan voi näkyä tällöin pakonomaisena tekemisenä ja etääntymisenä omista tarpeistaan. Treenistä katoaa aito tekemisen ilo.

Yksi keino hillitä halua kilpailla on keskittyä tekemään muista parempia. Kehuu, kannustaa, auttaa kaveria sen sijaan, että haluaa päihittää hänet hinnalla millä hyvänsä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 15.8.2019, kuvat Pixabay

Iski noidannuoli

 

Tässä yhtenä päivänä kannoin puita saavissa ulkokatoksesta sisään. Se on jokapäiväistä hommaa. Kun saavi oli täynnä, nostin sen ylös. Mutta tein sen jotenkin väärin, ehkä kiertäen, ja alaselkään ampaisi mieletön kipu. Noidannuoli. Saavi jäi odottamaan, että mies sen kantaisi. Konkkasin jotenkin sisälle.

Minulla on ollut noidannuoli aikaisemmin noin 20 vuotta sitten. Olin jo unohtanut kuinka terävä, vihlova sen kipu on, voi olla myös toisessa jalassa. Särkylääkkeen otettuani oli pakko kaatua sänkyyn. Siinä maata lohjotin hyvää asentoa etsien koko loppuillan. Maatessakin kipu oli kova.

Laitoin kauratyynyn mikroon ja sitten asettelin sen alaselkään. Seuraavana päivänä yritin liikkua, koska olen lukenut, että selkäkivussa kannattaa tehdä niin. Käveleminen sattui, mutta kuitenkin kävellä kuppelehdin sisällä särkylääkkeen voimin. Seuraavana päivänä vääntäydin ulos kävelemään. Tein hyvin pienen lenkin. Neljän päivän kuluttua kipu helpotti, ja pystyin jo tekemäään melkein tavanomaisen lenkin.

Kipufysioterapian erikoisasiantuntija Riikka Holopainen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että sana noidannuoli kuvaa edelleen hyvin asiaa. "Moni kuvaa tunnetta niin, että kuin joku iskisi jollain terävällä alaselkään."

Noin neljä viidestä suomalaisesta saa jossain vaiheessa elämänsä aikana noidannuolen. Määrä on suuri.

Lääkäriin pitää hakeutua silloin, jos jalan lihasvoimat alkavat heiketä, pissaa ei tule tai uloste karkaa tai kipu ei vähänkään hellitä missään asennossa.  

Noidannuoli vie toisilta viikon, mutta jotkut selviävät parilla kolmella päivällä. Riskiä noidannuoleen lisäävät selkää kuormittava työ, istumatyö, ylipaino, tupakointi ja perintötekijät. Myös yllättäen psykososiaalisilla tekijöillä on merkitystä kivun kokemiseen.

Kun kipu alkaa nopeasti, toisilla siihen liittyy pelkoa ja ahdistusta. Myös stressi ja väsymys vaikuttavat kipukokemukseen.

Väsyneenä keskittyminenkin saattaa herpaantua, ja tulee huomaamatta tehtyä jokin hallitsematon pieni liike. Moni noidannuolipotilas kertoo, että krampin iskiessä on tehnyt jotakin tavanomaisesta arjesta poikkeavaa, esimerkiksi vaihtanut autoon renkaita. Noin puolessa noidannuolitapauksissa kipu vain alkaa, eikä tarkkaa alkusyytä ole.

Tutkimusten perusteella tärkeintä selkäkipujen ehkäisyssä on liikkuminen, sekä ymmärrys selkäkivusta, mutta järkevää on pitää kokonaisuudessaan huolta omasta hyvinvoinnista, kuten unesta ja mielialasta.

"Välilevyjen muutoksia on myös tosi paljon oireettomilla, eli niiden yhteys kipuihin ei ole yhtään niin selkeä kuin moni luulee",  Holopainen sanoo.

Nykyään ohje selkäkipupotilaalle on, että liikkuu kohtuullisesta kivusta huolimatta. Tämän vuoksi särkylääkettä kannattaa syödä, jos vaihtoehto on jäädä sängyn pohjalle. Lämpötyyny tai toisaalta kylmäpussi helpottavat osaa noidannuolesta kärsiviä.

   Lähteet: Referaatti  Helsingin Sanomat 26.1.2023

Eläinten eleitä

 

Sinä halaat rutistaen koiraa, mutta tästä ei koira välttämättä pidä.  Rutistus ei ole koiran luontaista käytöstä. Koira kääntää katseensa muualle ja se saattaa myös läähättä tai lipaista kuonoaan. Tämä postaus perustuu tutkija Sonja Kosken ja eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänrannan ajatuksiin.

Ihmisellä on voimakas tarve koskettaa. Joten me ajattelemme, että se on muillekin eläimille yhtä palkitsevaa. Esimerkiksi hevosta taputetaan kaulalle, kun se on tehnyt jotakin hyvin. Tämä voi olla hevoselle epämiellyttävä ja hämmentävä teko.

Hevoset ei tao toisiaan eturaajoilla. Sen sijaan ne nykivät hampaillaan hellästi toisen hevosen harjan tyvestä. Se on pieni ja kevyt kosketus.

Eläinten ymmärtämisellä on paljon merkitystä. Mitä paremmin ymmärtää eläinten  tunteita, sitä paremmin eläintä kohdellaan hyvin.

Koirilla ja kissoilla on  esimerkiksi  paljon tuki- ja liikuntaelinvaivoja.  Elänten kipu voi jäädä ihmiseltä kuitenkin herkästi  huomaamatta.

Esimerkisi kroonisesta kivusta kärsivän koiran liikkeet muuttuvat jäykemmiksi tai askel lyhyemmäksi. Koira saattaa  olla myös ärtyisämpi kuin ennen. Se saattaa tuijottaa tyhjyyteen ja sen silmien väliin tulee pystysuunnassa ryppy.

Koirien kivun tunnistaminen on tärkeää, sillä kipu on yleensä hoidettavissa lääkkeillä ja fysioterapialla.

Toinen tuntemus, joka jää ihmisiltä helposti huomaamatta, on lemmikin pelko. Pelkäävän kissan silmät avautuvat pyöreiksi ja korvat kääntyvät sivulle. Pelkäävän linnun höyhenet painautuvat lähemmäs ihoa ja kaula ojentuu niin, että lintu näyttää hieman hoikistuvan.

Useimmat eläimet voivat kokea perustunteet, kuten pelon, ilon, surun, kiintymyksen, vähintään yhtä vahvasti kuin ihmiset. Ihminen kuitenkin pystyy  eläintä monimutkaisempaan älylliseen ajatteluun.

Eläimet elävät enemmän tässä ja nyt. Ihmisen ajattelu on usein menneessä ja tulevassa.

Monet eläimet tuntevat myös, kumppanin menetyksen aiheuttavaa surua; leikkisyyttä, ystävyyttä. Ystävyydellä on väliä kaikille laumaeläimille.

Etenkin kissoja ja hevosia voidaan pitää toisinaan kostonhimoisina, älykkäinä otuksina, jotka punovat ilkeyksiä. Mielikuva ei pidä paikkaansa. Jos kissa pudottaa vaikkapa kristallivaasin hyllyltä, se ei tee sitä ilkeyttään vaan siksi, että sillä on tylsää ja se haluaa leikkiä.

Kun koira puree omistajansa postin riekaleiksi, se saattaa näyttää siltä, että se häpeää silmät  päästään. Kyse on kuitenkin muusta. Eläimet osaavat tulkita ihmisten tunteita tarkasti. Koirat, kissat ja hevoset havaitsevatkin jo pienet lihasten jännittymiset ja kireän äänensävyn.

Kun esimerkiksi koira näkee, että omistaja on vihainen, se huolestuu. Tällöin koira saattaa painua matalaksi, heiluttaa häntäänsä ja kääntää korvansa taaksepäin. Tällä tavalla se yrittää rauhoitella ihmistä.

Koiralle yhdessäolo on tärkeää, joten yksinoloa pitäisi harjoitella jo pennusta lähtien aluksi vähän kerrallaan, jotta koira oppii tuntemaan olonsa rauhalliseksi. Ahdistunut koira rauhoittaa ja lohduttaa itseään pureskelemalla. Koira voi esimerkiksi järsiä kenkiä, koska niissä on rakkaan omistajan tuoksu. Koira ei protestoi vaan se yrittää keksiä keinoja, joilla paha olo helpottuu.

Stressi lisää nisäkkäillä virtsan eritystä ja nopeuttaa ruoansulatusjärjestelmää, jolloin ne saattavat pissiä tai kakata sisälle.

Lähteet: Referaatti Helsingin Sanomat 20.10.2022, kuvat Pixabay

  

Seksi on terveellistä

Seksi vähentää kipuja

Seksin aikana syntyy endorfiineja, jotka toimivat kehon luonnollisina kivunlievittäjinä. Orgasmi voi vähentää naisen kuukautiskipuja. Amerikkalaisista 60 prosentilla myös migreenipotilaan kipu lieveni. Luku tuntuu hurjalta.

Seksi lisää aivovoimaa

Säännöllinen seksi voi parantaa muistia. Asia saattaa olla myös toisinpäin: hyvä aivoterveys ja muisti voivat tuoda elämään lisää seksiä. Seksi stimuloi uusien hermosolujen syntymistä hippokampuksessa, jossa oppiminen ja muisti tapahtuu.

Jos edellisenä iltana harrastettiin seksiä, seuraava päivä sujui työssä paremmin riippumatta siitä, olivatko kumppanit tyytyväisiä parisuhteeseensa. Toisaalta ongelmat työpaikalla vähensivät seuraavan illan seksin todennäköisyyttä.

Seksi lisää parisuhteen onnellisuutta

Parisuhteen onnellisuus ja tyydyttävä seksielämä liittyvät yhteen. Seksuaalinen vuorovaikutus on suomalaisissa tutkimuksissa suurin mittari sille, kuinka onnelliseksi parisuhde koetaan. Positiivinen palaute kumppanilta lisää tunnetta siitä, että on haluttava. Tämä on tärkeää erityisesti naisille.

Seksi pienentää sairastumisriskiä

Seksi on aerobista liikuntaa ja voi vähentää sydänsairauden riskiä. Säännöllisesti - noin pari kertaa viikossa - seksiä harrastavien miesten sydänsairauden riski on jopa 45 prosenttia pienempi kuin muilla.

Erityisesti naisten elimistö erittää orgasmin aikana runsaasti oksitosiinia, joka laskee verenpainetta. Orgasmi lisää myös prolaktiinihormonin tuotantoa, mikä auttaa rentoutumaan ja nukahtamaan. Seksi parantaa estrogeenin eritystä ja  limakalvojen kuntoa.

Lähteet:https://docplayer.fi/28134844-Osmo-kontula-lemmen-paula.html , Yhteishyvä 6/2019, kuvat Pixabay

Ihminen tarvitsee kosketusta

Kuinka ihanaa oli aikoinaan tyttärien ollessa vielä vauvoja hoitaa heitä. He saivat vauvahierontaa, paljon syliä ja rakkautta. Vielä alakouluiässä he tulivat syliin tankkaamaan rakkautta. Nykyisin toisen tyttären kanssa halaamme aina, kun hän tulee kotiin. 

Minä tykkään koskettaa ihmistä käsivarteen tai olalle aivan arkisissakin keskusteluissa.

Vanhempani oli suurta sodanjälkeistä ikäluokkaa.  Heitä ei lapsena kauhean paljon - jos yhtään -  koskettu. Silti vanhemmat koskettivat minua. Isä nappasi syliin. Äiti letitti hiukset ja harjasi hiuksiani, ja jos kapusin hänen syliin, hän salli sen.

Suurten ikäluokkien koskemattomuuden malli johtuu ehkä sotavuosista. Isät olivat viisi pitkää vuotta sodassa. Ja palasivat kotiin traumoineen. Lapset saattoivat jopa pelätä heitä.

Äidit selvisivät tilanteesta omaksumalla sisukkuuden ihanteen. Töitä tehtiin hurjasti, ja lapsia hoivattiin, kun ehdittiin.

Arvo Ylpön opit oli ankarat. Vauvaa sai syöttää tasan neljän tunnin välein. Vauvat itkivät nälkäänsä. Kovan itkun ajateltiin vahvistavan keuhkoja.

Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen on tutkinut koskettamista. Hän keräsi yhdessä Suomen kirjallisuudenseuran kanssa kirjoituksia koskettamisesta eri ikäisiltä ja eri puolilla Suomea asuvilta ihmisiltä. Kirjoituksia kertyi 61.

Noin puolet kirjoittajista totesi, että he olivat kärsineet koko ikänsä rakastavan kosketuksen puutteesta.

Monelle tutkimukseen osallistuvalle oman kosketushistorian läpikäyminen oli kivulias prosessi. Useat kommentoivat, että aihe oli liian vaikea. Muisteleminen sai aikaan päänsärkyä ja vapinaa.

Kaikkein selvimmin kirjoituksista oli aistittavissa epämääräinen, ääneenlausumaton kipu, joka liittyi kosketuksen kaipuuseen.

Miten sinä suhtaudut kosketukseen?

Lähteet: Helsingin Sanomat 14.2.2019, kuvat omat

Sairaanhoito kokonaisvaltaisemmaksi

Useilla sairaalakeikoilla olen huomannut, että minua hoidetaan välillä vain diagnoosina. Ei puututa elämääni kokonaisvaltaisesti. Ei joskus kysytä edes sitä, miltä vointi tuntuu? Samoin  koko lääkärivastaanoton lääkäri saattaa  kirjoittaa tietokoneelle diagnoosiani ja sen hoitoa. Tämä ketuttaa, koska haluaisin puhua lääkärin kanssa, mutta en uskalla lopettaa hänen tietokoneella napsutteluaan. Voihan olla, että he joutuvat kirjoittamaan ylös vaivani ja sen hoidon jo vastaanottoajalla, koska niin halutaan säästää. Enpä ole kysellyt.

Kun henkeä ahdistaa mennään keuhkolääkärille. Kun sydämeen sattuu mennään kardiologille. Syöpää hoitaa onkologi. Kuka olisi huolestunut koko ihmisestä?

Ja olipa sairaus mikä tahansa, suurin osa ihmisistä haluaisi tulla hoidetuksi kokonaisena ihmisenä. Ei oirekimppuna tai diagnoosina.

Kokonaisvaltaisuudelle ei ole lääketieteessä yksiselitteistä käsitettä.
Mutta kuitenkin pyrkimyksenä on - jos on aikaa - hoitaa potilasta psykofyysisenä kokonaisuutena.

Ensimmäisenä vuonna lääkärikoulu aloitetaan heti kertomalla, että ihminen ei ole mikään tauti.  Vaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Mutta miksi tämä ei yleensä näy lääkärin työssä? Unohtuuko ensimmäisen opiskeluvuoden oppi opiskeluvuosien ja työvuosien karttuessa?

Ihmisen luonteen, elinympäristön ja olosuhteet huomioiva hoito antaa paremmat mahdollisuudet hoitaa kuin vain pelkkään lääketieteelliseen ongelmaan keskittynyt hoito.

                        

                         Hospitalisti näkee kokonaisuuksia

Oulun lääketieteelliseen tiedekuntaan on otettu hospitalistin lisäkoulutusohjelma. Tämän lisäkoulutuksen käynyt lääkäri osaa suhtautua potilaaseen kokonaisuutena.

Laajempia kokonaisuuksia hallitseville hospitalisteille on kysyntää. Hospitalistin tarkoitus on parantaa hoidon laatua ottamalla potilas kokonaisuutena huomioon. Samalla lääketieteen erityisosaajia vapautuu lääketieteen tehtäviinsä.

Hospitalisti voi parantaa potilaan kuntoutusmotivaatiota. Useimmissa sairauksissa - kuten verenpainetaudissa, diabeteksessa - on yleiset hoitotavoitteet, joita potilas ei ikävä kyllä aina ymmärrä. Hospitalisti auttaa potilasta ymmärtämään sairauttaan, sen lääkehoitoa ja mahdollista kuntoutusta.

                                 Konstit kivunhoitoon

Kivuista kärsivän kokonaisvaltaisempaa hoitoa voivat usein tukea lääkkeettömät hoidot. Pitkäaikaista kipua saattavat  auttaa mielen ja kehon yhdistävät hoidot kuten jooga ja tietoisuusharjoitukset.

Chicagon yliopiston vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että ne potilaat, joiden luona vieraili päivittäin terapiakoira, tarvitsivat keskimäärin 28 prosenttia vähemmän kipulääkitystä  kuin ne joiden luona terapiakoira ei vieraillut.

Jos lempimusiikin päivittäinen kuuntelu kuuluu elämään, krooninen kipu vähenee neljänneksellä. Ja hyvinvointi lisääntyy.

Mitä mieltä sinä olet ihmisen kokonaisvaltaisesta hoidosta?

Lähteet: Hyväterveys 6/2018, kuvat Pxabay

Kosketus tekee terveemmäksi

Ihminen on alusta alkaen hyvin kehollinen. Olemme kehittyneet jo kohdussa kosketuksessa kantajaamme.

Tuntoaisti on ensimmäisenä kehittynyt aistimme ja se on suurin aistielimemme.Varsinkin elämän alku- ja loppuvaiheessa koskettamisen tarve korostuu.

Tutkimusten mukaan keskosten koskettaminen ja vauvahieronta edistävät lapsen kehitystä. Säännöllinen hieronta nostaa keskosten painoa ja vahvistaa elimistön toimintaa.

Tavallisessa arjessa ihmiset voisivat koskettaa enemmän toisiaan. Tästä koskettamisesta käytetään sanaa sosiaalinen kosketus.

Sosiaalisesta kosketuksesta on paljon hyötyä fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle. Sosiaalinen kosketus voi suojata stressiltä. Se myös lievittää kipuja ja parantaa vastustuskykyä. Sosiaalinen kosketus vahvistaa ihmissuhteita ja hyvinvointia.

On tutkittu, että jos ihmistä pyytää koskettamaan toista, lähes kaikki koskettavat automaattisesti samalla miellyttävältä tuntuvalla vauhdilla. Se on ihmisiin sisäänrakennettua. Miellyttävä nopeus on sama kaikkialla maailmassa.

Juulia Suvilehto tutki väitöskirjaansa varten suhtautumista kosketukseen kuudessa maassa. Suomalaiset oli yllättäen kaikkein sallivimpia kosketuksen suhteen.

Käsivarren koskettaminen sallitaan laajasti vieraammassakin ihmissuhteessa. Yläselän ja hartioiden kosketusta pidetään myös sallittuna. Alaselkää ja takapuolta pidetään luonnollisesti intiimeinä alueina ja niitä saa koskettaa vain todella läheisissä ihmissuhteissa.

Jos ei ole omaa kosketuskaveria, osan koskettamisen terveyshyödyistä saa käymällä hierojalla. Esimerkiksi stressi voi lieventyä hierojankin avulla.

Tykkäätkö vähän vieraammankin ihmisen kosketuksesta? Oletko itse kova koskettelija?

Lähteet: Helsingin Sanomat 20.12.2018, Hyväterveys 1/2019, kuvat Pexel

Kuolemasta

Kuolema on Suomessa tabu. Siitä ei mielellään puhuta. Moni varmasti jättää tämän kirjoituksen lukematta. Silti haluan avata tätä tabua.

Tähän aiheeseen sopii Vesa-Matti Loirin laulama  Eino Leinon runo Elegia.

Minä olen kokenut paljon kuolemaa. Äiti, isä, isosiskoni, paras ystäväni ovat kuolleet. Melkein kaikki äidin puoleiset enot. Olen joutunut ajattelemaan kuolemaa paljonkin. Ja tekemään surutyötä.

                                  Kuolema

Jos ei kuole tapaturmaisesti heti tai saappaat jalassa sydänkohtaukseen vaan kuolee sängyssä. Kuolema lähestyy, kun tajunnan taso heikkenee. Ihminen reagoi vähemmän puheeseen ja kosketukseen. Hengitys saattaa muuttua äänekkääksi. Sitten hengitys muuttuu katkonaiseksi. Tauot hengityksessä alkaa pidentyä. Hengitys muuttuu pinnallisemmaksi. Sitten kuuluu huokaisu. Eikä ihminen enää hengitä. Yleensä kaikki sujuu rauhallisesti ja kauniisti.

Aika moni ei ole koskaan nähnyt kuollutta. Se kannattaisi. Kuolema ei ole pelottavan näköinen. Kuoleman jälkeen iho siliää ja kärsivä ilme häviää. Moni kuollut näyttää hymyilevän.

                             Kuoleman pelko

On hirvittävää ajatella, että minä kuolen. Minua ei enää ole. Minä lopun. Mutta maailma jatkaa menoaan.

Kuoleman pelko on hyvä pilkkoa osiin. Ja miettiä mikä kuolemassa eniten pelottaa. Onko se yksinäisyys, kipu, letkuihin joutuminen? Tai ehkä se, ettei tiedä sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

Tuskin kukaan voi vapautua kuoleman pelosta kokonaan. Sen edessä onkin hyvä pelätä. Siihen voi jokainen vaikuttaa, kuinka ison osan pelko vie elämästä.

Useinkaan ei tiedetä, että sairauden edetessä kuolemaan kypsytään hiljalleen. On olemassa osaavaa hoitoa. Lievitystä kipuihin ja ahdistukseen. Kuoleva oppii hiljalleen hyväksymään kuoleman. Pelko jää taka-alalle.

                          Suomalaisten suhde kuolemaan

Suomalaisilta on hävinneet kuolemaan liittyvät tavat, sanat, teot. Kuolemaa ei tunneta. Vaikka pitäisi.

Monelta suomalaiselta uupuu luonnollinen suhde kuolemaan. Hautajaiset pidetään pieninä. Ihmiset kuolevat entistä vanhempina.

Kuoleman edessä ihmiset usein pelkäävät. Torjuvat sen. Ja teeskentelevät, ettei sitä ole olemassakaan. Tästäkin syystä sureva ihminen jätetään yksin.

               Teot voivat auttaa surevaa enemmän kuin sanat

Mustavalkoisuus ei päde kuolleen läheiseen. Ei ole niin, että läheisen kuoltua kaikki on täysin mustaa. Tai sitten ihminen selviää täysin. Näin ajattelee moni, joka ei ole vielä menettänyt läheisiään kuolemalle.

Surusta ei selvitä. Vaan sen kanssa opitaan elämään. Mielessä pyörii monenlaisia tunteita, esimerkiksi levollisuutta, kiitollisuutta, katkeruutta, surua.

Surevaa lohduttaa se, että joku uskaltaa tulla lähelle. Eikä vain sano "Otan osaa". Surevat saatetaan kokea pelottaviksi. He ovat käveleviä muistutuksia siitä, mikä meitä kaikkia vääjäämättömästi odottaa. Monelle olisi terveellistä siedätystä olla surevan seurassa.

Surevalta kannattaisi kysyä suoraan, millaista apua hän tarvitsee. Useat surevat arvostavat sitä, että joku tuo ruokaa tai vie koiran lenkille. Surevallakin on arki. Muuttunut ja ehkä hirveä. Mutta arkea kuitenkin.

Läheisten tulisi tarjota apua aktiivisesti. Sillä sureva ei sitä välttämättä jaksa pyytää.

Sureva tarvitsee apua pitkäänkin. Ei vain lyhyesti hautajaisten jälkeen.

Oletko sinä menettänyt läheisiä kuolemalle?

Lähteet: Helsingin Sanomat 1.11.2018, kuvat omat