Vatsakipumigreeni

 

Monesti ajatellaan, että migreenin ainoa kipuoire on päänsärky. Kipu voi kuitenkin tuntua vatsan alueella. Näin sanoo neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta.

Vatsamigreeni on migreenin variantti klassiselle päänsärkytaudille. Sama mekanismi, joka tuottaa päänsärkyoireen, voi sijaita myös muualla hermostossa. Jos se esiintyy vatsan alueen hermotuksessa, se tuottaa niin sanotun vatsamigreenioireen.

Vatsamigreenioire voi olla hyvin kivulias. Kipu voi olla koko vatsan alueella tai se voi paikantua ylä- tai alavatsalle. Se voi muistuttaa erehdyttävästi sappikivikohtausta tai umpilisäketulehdusta.

Vatsakipumigreeni voi panna vatsan sekaisin. Oireena on kivun sijaan ripuli, pahoinvointi tai oksentelu. Vatsamigreeni voi olla migreenikohtauksen itsenäinen oire, eli se saattaa ilmetä niin, ettei päänsärkyä ole lainkaan. Vatsakipu saattaa myös  tulla päänsäryn mukana, jolloin ihminen tuntee päänsärkykohtauksen aikana erilaisia vatsaoireita.

Vatsamigreeni voi olla kohtausmainen ja kestää migreenipäänsäryn tavoin päivästä useampaan päivään. Joskus se voi muuttua krooniseksi.

Vatsakipumigreeniä tunnetaan huonosti, mikä johtuu luultavasti siitä, että migreeniä tunnetaan muutenkin yllättävän huonosti. Se onkin päivystyspoliklinikalla usein diagnostinen haaste, eli sen syytä on vaikea saada selville. Vatsakipumigreeniä potevien oireet diagnosoidaan usein ärtyneen suolen oireeksi tai psykosomaattiseksi vaivaksi.

Voi olla, että monella lääkärillä on luulo, että potilaalla on oltava muitakin migreenin oireita, jotta vatsakipumigreenin diagnoosin voi asettaa.

Lähteet: Helsingin Sanomat 28.1.2021, kuvat Pixabay

 

Sairaanhoito kokonaisvaltaisemmaksi

Useilla sairaalakeikoilla olen huomannut, että minua hoidetaan välillä vain diagnoosina. Ei puututa elämääni kokonaisvaltaisesti. Ei joskus kysytä edes sitä, miltä vointi tuntuu? Samoin  koko lääkärivastaanoton lääkäri saattaa  kirjoittaa tietokoneelle diagnoosiani ja sen hoitoa. Tämä ketuttaa, koska haluaisin puhua lääkärin kanssa, mutta en uskalla lopettaa hänen tietokoneella napsutteluaan. Voihan olla, että he joutuvat kirjoittamaan ylös vaivani ja sen hoidon jo vastaanottoajalla, koska niin halutaan säästää. Enpä ole kysellyt.

Kun henkeä ahdistaa mennään keuhkolääkärille. Kun sydämeen sattuu mennään kardiologille. Syöpää hoitaa onkologi. Kuka olisi huolestunut koko ihmisestä?

Ja olipa sairaus mikä tahansa, suurin osa ihmisistä haluaisi tulla hoidetuksi kokonaisena ihmisenä. Ei oirekimppuna tai diagnoosina.

Kokonaisvaltaisuudelle ei ole lääketieteessä yksiselitteistä käsitettä.
Mutta kuitenkin pyrkimyksenä on - jos on aikaa - hoitaa potilasta psykofyysisenä kokonaisuutena.

Ensimmäisenä vuonna lääkärikoulu aloitetaan heti kertomalla, että ihminen ei ole mikään tauti.  Vaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Mutta miksi tämä ei yleensä näy lääkärin työssä? Unohtuuko ensimmäisen opiskeluvuoden oppi opiskeluvuosien ja työvuosien karttuessa?

Ihmisen luonteen, elinympäristön ja olosuhteet huomioiva hoito antaa paremmat mahdollisuudet hoitaa kuin vain pelkkään lääketieteelliseen ongelmaan keskittynyt hoito.

                        

                         Hospitalisti näkee kokonaisuuksia

Oulun lääketieteelliseen tiedekuntaan on otettu hospitalistin lisäkoulutusohjelma. Tämän lisäkoulutuksen käynyt lääkäri osaa suhtautua potilaaseen kokonaisuutena.

Laajempia kokonaisuuksia hallitseville hospitalisteille on kysyntää. Hospitalistin tarkoitus on parantaa hoidon laatua ottamalla potilas kokonaisuutena huomioon. Samalla lääketieteen erityisosaajia vapautuu lääketieteen tehtäviinsä.

Hospitalisti voi parantaa potilaan kuntoutusmotivaatiota. Useimmissa sairauksissa - kuten verenpainetaudissa, diabeteksessa - on yleiset hoitotavoitteet, joita potilas ei ikävä kyllä aina ymmärrä. Hospitalisti auttaa potilasta ymmärtämään sairauttaan, sen lääkehoitoa ja mahdollista kuntoutusta.

                                 Konstit kivunhoitoon

Kivuista kärsivän kokonaisvaltaisempaa hoitoa voivat usein tukea lääkkeettömät hoidot. Pitkäaikaista kipua saattavat  auttaa mielen ja kehon yhdistävät hoidot kuten jooga ja tietoisuusharjoitukset.

Chicagon yliopiston vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että ne potilaat, joiden luona vieraili päivittäin terapiakoira, tarvitsivat keskimäärin 28 prosenttia vähemmän kipulääkitystä  kuin ne joiden luona terapiakoira ei vieraillut.

Jos lempimusiikin päivittäinen kuuntelu kuuluu elämään, krooninen kipu vähenee neljänneksellä. Ja hyvinvointi lisääntyy.

Mitä mieltä sinä olet ihmisen kokonaisvaltaisesta hoidosta?

Lähteet: Hyväterveys 6/2018, kuvat Pxabay