Nykyisin löytyy joka makuun vähäkalorisia ja proteiinipitoisia välipaloja ja jäkiruokia. On patukoita, vanukkaita, jäätelöitä, mousseja.
Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab tutustui muutamien proteiinijälkiruokien tuoteseloselosteihin ja kiinnitti huomiota tyydyttyneen eli kovan rasvan määrään.
Suomalaisten ravintosuositusten mukaan maitotuotteista kannattaisi valita vaihtoehto, jossa on korkeintaan prosentti rasvaa. Määrä ylittyy melkein kaikissa proteiinivanukkaissa ja -pirtelöissä. Eräässä proteiinijäätelöpuikossa oli jopa 22 prosenttia rasvaa.
"Se on todella hurja määrä. Tavallisessa kermajäätelössä on rasvaa yleensä 10-12 prosenttia", Schwab ihmettelee.
Suomalaiset saavat nykyisin ruoasta liikaakin proteiinia. "Kuntoiluun liittyy vääristynyt käsitys, että lihakset kasvavat vain silloin, kun syö runsaasti proteiinia." Ylimääräinen proteiini varastoituu kuitenkin rasvaksi ja voi johtaa esimerkiksi painonnousuun. Pitkäaikainen ja runsas käyttö voi aiheuttaa jopa munuaisvaivoja.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Sanni Massinen on puolestaan sitä mieltä, että proteiinituotteiden suosio voi vääristää suhtautumista herkutteluun.Terveellisenä markkinoitu jälkiruoka saattaa luoda mielikuvan, että sitä voi syödä huoletta päivittäin. Massinen ei itse suosittelisi ostamaan niitä korkeintaan kuin kerran viikossa.
Massinen kummastelee sitä, miten proteiinivälipalabuumin myötä moni on alkanut suhtautua keinotekoisiin valmisteisiin oikeana ruokana.
Jos proteiinivälipala on pakko ottaa mukaan vaikkapa treeneihin, hän suosittelee valitsemaan tuotteen, jossa on mahdollisimman paljon tavallisia ja tuttuja raaka-aineita, kuten pähkinöitä, siemeniä, kuivahedelmiä ja herneproteiinijauhetta.
Ursula Schwab huomasi proteiinijälkiruokiin perehtyessään, että monet niistä eivät sisällä ollenkaan lisättyä sokeria, vaan makeuttajana on usein keinotekoinen makeutusaine.
Makeutusaineet on nyt herättänyt paljon keskustelua, sillä maailman Terveysjärjestö WHO suositteli vuonna 2023, ettei niitä käytettäisi painonhallinnassa.
WHO:n mukaan makeutusaineiden pitkäaikaiskäyttöön on yhdistetty esimerkiksi kohonnut kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski.
Jos kaupassa joutuu joka kerta miettimään, pitääkö kevytversio valita huonon omatunnon takia, Massisen mielestä on hyvä kaivautua syvemmälle syyllisyyden syihin.
Ruokien jakaminen sallittuihin ja kiellettyihin saattaa johtaa kierteeseen, jossa itseään palkitsee herkuilla tai syyllistää itseään niiden syömisestä.
"Herkuttelu on sallittu osa elämää ja jokainen saa itse määritellä, mikä itselle on mieleinen herkku."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!