Keski-iässä helposti tulevat kilot

 

Väestötilastoissa  näkyy selvä piikki painossa ikähaarukassa 40-60. Perimmäinen syy iän myötä hiipiville liikakiloille ei ole kuitenkaan aineenvaihdunnan hidastumisessa niin kuin usein ajatellaan.

Science-tiedelehden julkaisemassa tutkimus paljasti, että aineenvaihdunta pysyy keskimäärin lähes luotisuoran tasaisena ikävuosina 20-60 raskausaika mukaan lukien.

Viisikymppinen ihminen polttaa kaloreita yhtä tehokkaasti kuin 20-vuotias ja yli 60-vuotiaillakin aineenvaihdunta hidastuu maltillisesti eli 0,7 prosenttia vuodessa, summaa tutkimusjohtaja professori John Speakman.

Suomessa ylipaino lisääntyy keski-iässä ja sitä vanhemmissa. Suurin osa ihmisistä on kuusikymppisinä ylipainoisia. Tämän jälkeen ylipainoisten osuus vähenee.

"Ilmiötä ei selitä siinä kohtaa äkkinäinen laihtuminen väestötasolla, vaan monien lihavien tippuminen pois tilastoista eli kuolema", sanoo painonhallintalääkäri Andre Heikus.

Mikä sitten on syy lihavuuspiikkiin, jos ei ikä ja aineenvaihdunta? Lähtökohta on yksinkertainen: iästä riippumatta paino nousee, kun kaloreita nautitaan liikaa, mikä yleensä tapahtuu tiedostamatta.

Ruuhkavuodet osuu yhä useammin keski-ikään, koska ensisynnyttäjien ikä on noussut. Yhä useammat elää silloin arkea, jossa kiireisen työpäivän jälkeen edessä ovat kotipuuhat ja lasten- ehkä omien vanhempienkin- tarpeista huolehtiminen. Oma hyvinvointi jää silloin usein kakkossijalle, ja se vaikuttaa myös ruokarytmiin.

Monilla omaa kehoa kuunteleva rento syöminen voi olla hakoteillä. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mukaan ateriarytmi ei ole juuri koskaan kunnossa painonsa kanssa painiskelevien asiakkaiden kanssa. 

Keski-iässä on jo usein myös varallisuutta nuorempia enemmän. Tällöin itseään saattaa helpommin palkita hyvällä ruoalla ja alkoholilla.

Jo nelikymppisenä monella voi olla takanaan useampi laihdutuskuuri. Nämä epäonnistuneet laihdutusrupeamat vaikuttavat hyvin epäedullisesti syömiskäyttäytymiseen, aineenvaihduntaan ja painoon. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston Faranak Halalin julkaistusta väestötutkimuksesta. Toistuvia laihdutusyrityksiä tulisi siksikin välttää, Halalin summaa.  

Kun ihminen laihduttaa hänen perusaineenvaihdunta hidastuu, koska elimistö jarruttaa luonnostaan laihtumista. Elimistö yrittää kaikin keinoin ylläpitää ravinnonsaantia.

"Painon jojoilu kasaa epäonnistumisen tunteita, mikä latistaa itsetuntoa. Laihduttamisen lähtökohdat tulisikin olla maltillisissa tavoitteissa, jotka ovat sopusoinnussa oman elämänrytmin kanssa", Borg sanoo.

Borgin ydinsanoma on, että keho tietää, kuinka paljon pitää syödä. Tärkeää olisi opetella tunnistamaan aito nälkä ja kylläisyys. Monilla nämä keskeiset kehosignaalit toimivat huonosti, ja siihenkin on usein syynä jatkuva laihduttaminen.

,

Vaihdevuosien alkaminen saattaa vaikuttaa painoon noin 50-vuotiailla naisilla, mutta eri tavalla kuin usein kuvitellaan.

.

Vaihdevuodet aiheuttavat helpoiten kiloja uniongelmien takia, joita tulee usein estrogeenin vähenemisen myötä.

"Havaitsimme, että niillä naisilla, jotka liikkuvat enemmän ja syövät terveellisemmin, oli enemmän lihasmassaa ja vähemmän rasvamassaa koko kehossa", väitöskirjatutkija Hanna-Kaarina Juppi kertoo.

Uniongelmat ovat tuttuja vaihdevuosissa, mutta myös ruuhkavuosissa. Jatkuvasta univajeesta kärsivät syövät tutkimusten mukaan keskimäärin 300-400 kaloria enemmän kuin riittävästi nukkuvat. Univaje houkuttaa syömään höttöruokia ja lisää napostelua.

Liikkuminen on täsmälääke keskivartalolihavuutta ja sisäelinrasvoittumista vastaan. Fyysinen aktiivisuus muun muassa alentaa tulehdusarvoja, kohentaa mielialaa, käynnistää useita elimistön korjausprosesseja ja lisää verenkiertoa.

Kiireisessä keski-iässä voi kuitenkin olla hankala syttyä liikuntaan nuoruuden innolla ja kehoakin voi kolottaa helpommin.  Tällöin on hyvä muistaa, että kävelemällä saavuttaa kalorinpoltossa juoksua vastaavia tuloksia, kunhan jaksaa kävellä hieman pidemmän ajan.

Vaikka liikunta on suositeltavaa painonhallinnassa, on vielä tärkeämpää olla ylipäänsä aktiivinen. Ennen kaikkea kannattaa vähentää istumista. Sillä kaikkia passiivisuudesta johtuvia haittoja ei edes voi paikata liikuntaharjoittelulla.

Muutamat reippaat juoksulenkit viikossa eivät riitä korjaamaan liiallisen istumisen tuomia haittoja, kuten insuliiniherkkyyden heikkenemistä.

Uusimpien tutkimusten mukaan istumisen vähentämisestä hyötyvät lähes kaikki, myös he, jotka liikkuvat suositellun määrän viikossa. Jokaisen siis kannattaisi nostaa peppua penkistä hetkeksi säännöllisin väliajoin.

Lähteet: Hyvä Terveys 09-2023, kuvat Pixabay