Minulle on tärkeintä tulla hyväksytyksi perheen ja muiden läheisten kanssa. Totta kai sitä hyväksyntää hakee muualtakin, esimerkiksi työpaikalta ja harrastuspiireistä. Mutta läheiset on aina ykkösenä.
Alla Juha Tapion hieno kappale Ohikiitävää. Sitähän tämä elämä on hyväksynnän hakemisineen ja muineen.
Alla Juha Tapion hieno kappale Ohikiitävää. Sitähän tämä elämä on hyväksynnän hakemisineen ja muineen.
Ihmisillä on suuri yhteenkuuluvuuden ja liittymisen tarve. Tämä näkyy monessa asiassa: Ihmisillä on tapana muodostaa ryhmiä. Kokea yhteenkuuluvuutta samanmielisten kanssa. Ja ihmiset saattavat oppia ryhmän mielipiteitä, elämäntapaa vain osoittaakseen kuulumista ryhmään. Ryhmiä voi olla muun muassa työporukka, kaveripiiri, ystäväpiiri, liikuntaryhmä, vegaanien kokkausryhmä...
Sosiaalipsykologiassa on useissa tutkimuksissa osoitettu. Että ihmisiä ei ole pakko painostaa sopeutumaan ryhmään. Ihmiset mukautuvat täysin omasta tahdostaan. Ihmiset puhuu ihmeen paljon ihmissuhteista keskenään. Ja pohtivat niitä itsekseenkin.
Pelkkä kuuluminen johonkin ryhmään ei kuitenkaan riitä. Ihminen haluaa kiintyä ja tulla hyväksytyksi. Kiintymyksen tarve on synnynnäinen ominaisuus. Lapsuuden kiintymyssuhteen laatu kertautuu aikuisenakin. Onko ollut turvallisesti kiintynyt hoitajaansa? Tai turvattomasti kiintynyt? Turvattomasti kiintyneiden ihmisten on vaikea luottaa muihin ihmisiin. He voivat olla jopa äärimmäisen mustasukkaisia parisuhteessa.
Ihmissuhteet on erilaisia. Lähipiirin ihmissuhteissa ihminen voi olla oma itsensä: myös vaikea, surkea, murehtiva, tylsä... Pelkkien niin sanottujen kavereiden seurassa ihminen voi kokea jopa raskasta yksinäisyyttä. Jos hänellä ei ole ketään, jolle puhua salaisimmista ajatuksista ja tunteista. Hän voi saada kyllä arvostusta ja tulla hyväksytyksi. Mutta voi olla silti pettynyt. Jos kukaan ei tunne häntä syvällisesti.
Minkälaisia harrastusryhmiä sinulla on? Tunnetko itsesi yleensä hyväksytyksi?
Lähteet: omat, valokuvat omat
Hyvä juttu ja kuvat.
VastaaPoistaRyhmissä olemme kukin tavallamme. Vaikka ulospäin voi näyttää, että joku ryhmäläinen vetäytyy, pelkkä jäsenyys voi antaa hänelle paljon.
Nuorempana tuo hyväksytyksi tuleminen oli minulle paljon tärkeämpää kuin nykyisin.
Nyt ajattelen enemmän nähdyksi tulemista kuin hyväksyntää.
Tarinateatterissa, jota harrastan, ollaan ihmisten tarinoiden äärellä. On koskettavaa nähdä, kuinka ihminen puhkeaa kukkaan, kun ohjaaja haastattelee häntä ja hän lopuksi näkee pienen tai ison tarinansa näyttämöllä. Itsestäkin tuntuu kuin olisi yhtenä näyttelijänä saanut ojentaa lahjan tarinan kertojalle.
Kun olen monesti itse sulanut tapettiin, yritän huomioida jokaisen henkilön niissä ryhmissä, joissa olen jäsenenä
Hienoa kesäistä viikonloppua sinulle!
Kiitos, Kirsti, kommentistasi.Kyllä ihminen on loppujen lopuksi sosiaalinen eläin. Hienoa että sinulla hyväksymisen haku on muuttunut nähdyksi tulemisen tarpeeseen.Upea harrastus sinulla tuo Tarinateatteri. Varmasti ruokkii psyykkistä kasvua.Ja saat vielä seurata läheltä "toisen kukkaan puhkeamista". Leppoisaa viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaSellaisia me olemme, tarvitsemme ja haluamme hyväksyntää niin, että sopeudumme melkein mihin tahansa. Helposti jokin tietty mielipide leviää oman porukan sisällä ja yleistyy kaikkien mielipiteeksi. Esim. maahanmuuttovastaisuus ja monet muut toisia ihmisiä ulos sulkevat asenteet ovat tästä ikävä seuraus. Järkikin joskus sumenee, koska kaverin hyväksyntä on niin tärkeää.
VastaaPoistaMinä olen juuri tänä vuonna löytänyt tieni kivaan pieneen kirjoittajaporukkaan, jonka tapaamisia odotan taas kesän jälkeen innolla. Mikään ei rentoutua niin kuin omanlaistensa seurassa söpöttely.
Kiitos, Eeva, kommentistasi. Niinhän se on, että minkälaisessa tahansa ryhmässä vaikuttaa aina jotenkin ryhmäpaine. Eniten nuorilla. Mutta myös kaiken ikäisillä.Kiva että olet löytänyt mukavan kirjoittajaryhmän. On varmasti hyvin hedelmällistä kuulla toisten mielipiteitä kirjoituksesta. Mukavaa viikonalkua sinulle!
Poista