Joka aamu herään melkein aina erilaisessa tunnetilassa. Olen ehkä surullinen, iloinen, toiveikas, rauhaisa, kärttyisä...En ole niin sanotusti tasainen ihminen. Mutta yritän elellä niin, että en tunteillani loukkaisi muita.
Luin turkkilaisen kirjailian Elif Shafakin romaanin Rakkauden aikakirja, joka kertoo 1200-luvulla eläneestä sufi-mystikosta (sufilaisuus on yksi islamin kolmesta pääsuunnasta) Rumista. Hän kirjoittaa paljon ihmismielen ailahtelevista tunteista.Rumin runot on säilyneet tähän päivään asti.
Esimerkiksi tunteiden hyväksymisestä Rumi kirjoittaa:
Toivota tervetulleeksi ja viihdytä niitä kaikkia!
Vaikka ne olisivat murheiden joukkio,
joka raastaa taloasi raivokkaasti
tyhjäksi huonekaluista,
kohtele jokaista vierasta kunnioittavasti..
He voivat olla tyhjentämässä sinua
uutta iloa varten.
Synkkä ajatus, häpeä, kauna -
Ota ne vastaan nauraen
Ja kutsu ne sisään.
Ole kiitollinen kaikista tulijoista
sillä niistä jokainen on lähetetty
Oppaaksi tuonpuoleisesta.
Minähän ihan ajan ratoksi innostuin nyt maalaamaan näitä kirjaimia.(Kuvittelen näin osaavani edes jotakin ihmeellisestä digimaailmasta. Vaikka tämä on pelkkää digineitsyen oikuttelua!)
Sielukas Eva Dahlgren laulaa niin kauniisti ja tunteellisesti yhden lempilauluistani Vem tänder stjärorna. Hope so, että video näkyisi.
Oman ajatuksenjuoksun, järkimaailman tiedostaminen on jo paljon tässä hektisessä ja pirstaloituneessa maailmassa.Tunteiden kohtaaminen on vielä enemmän. Uskallus tutkia tunteitaan ja kellutella niissä on hyvä kyky. En tarkoita tällä mitään dramaattista tunteissa piehtarointia. Draama-Queenismia. Vaan hiljaista sisäistä tarkastelua. Sillä jos jotakin tunnetta oikein kovasti välttelee, se pyrkii esiin entistäkin voimakkaammin. Ja voi tulla ahdistunut, epämääräisen huono olo.
Sitä en pienenä feministinä toivo kenellekään kanssasisarelleni. Miehet lillukoon itse keittämissään sakeissa ja järkisotkuisissa liemissään. En minä miehiä vihaa. En vain aina ymmärrä. Omaakaan miestä.
Sitä en pienenä feministinä toivo kenellekään kanssasisarelleni. Miehet lillukoon itse keittämissään sakeissa ja järkisotkuisissa liemissään. En minä miehiä vihaa. En vain aina ymmärrä. Omaakaan miestä.
Lähteet: Elif Shafak Rakkauden aikakirja, kuvat Pexel, ihana video youtube
Kiitos Marja. Tunteet ovat läsnä joka hetki. Aamuisinkin. Tietyt tunteet on helppo sallia itselleen, mutta syyllisyys, häpeä, kateus ja viha ........ ah, ne työntäisi mielellään jonnekin syvälle. Hyvää päivän jatkoa sinulle.
VastaaPoistaKiitos, Kirsti, kommentistasi. Olit niin okeassa, että ne kenkut tunteet voisivat hävitä...
VastaaPoista