Masennus voi suojata mieltä

Tässä jutussa käsitellään vähän erilaistakin suhtautumista masennukseen ja sen syihin.Pärjäävä ja iloinen ihminenkin voi kärsiä masennuksesta. Masenuus on vakava sairaus, mutta myös normaali reaktio, joka voi suojella sietämättömiltä tunteilta.

Joka viides suomalainen masentuu jossakin elämänvaiheessa. Masennuksesta puhutaan nykyisin enemmän, sen oireet tunnistetaan aikaisempaa paremmin eikä masennuksesta tunneta niin helopsti häpeää. Mutta jotkut ajattelevat vieläkin, että masennus on tahdonvoima kysymys.

Masennus-sanaa käytetään arkikielessä huolimattomastikin. Kaikilla on joskus huonoja päiviä tai vaikeita jaksoja. Kaikki alakulo ei ole masennusta.

                                    Ei aina vain lamaannusta

Usein mielikuvissamme masentunut makaa vain lamaantuneena sohvalla, mutta masennus voi ilmetä myös ärtymyksenä tai fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, vatsavaivoina, unettomuutena, väsymyksenä.

Koska masennuksen syyt ovat monenlaisia ja ihmiset erilaisia, myös oireet vaihtelevat, esimerkiksi unettomuudesta liikanukkumiseen.

Työpaikan pärjäävä ilopilleri voi yhtä lailla kärsiä masennuksesta. Hänen oireensa on ylitsempata ja ponnistella ylenpalttisesti.

                                  Masennus ei synny itsestään

Masennuksen yhteydessä puhutaan usein serotoniinista, joka on aivojen välittäjäaine. Se vaikuttaa esimerkiksi mielialaan ja vireystilaan. On totta, että masentuneen serotoniinijärjestelmä ei toimi yhtä hyvin kuin muiden, mutta pelkästään se ei ole syy masennuksen puhkeamiseen.

Yli 80 prosentissa masennuksista taustalla on selvä laukaiseva tekijä tai pitkittynyt stressitilanne. Laukaisevina tekijöinä voi olla muun muassa läheisen tai työpaikan menetys, pitkään jatkunut työkuormimitus tai jokin elämänmuutos.

Psykologi ja psykoterapeutti Nina Pyykkösen mukaan olisi tärkeää keskittyä nykyistä paremmin siihen, miksi ihminen masentuu. Miksi elämä pakottaa pysähtymään juuri nyt? Masennus ei tule sattumanvaraisesti. Se tulee silloin, kun sitä tarvitaan. Pyykkönen sanoo joskus asiakkailleen, että onnekkaita ovat he, jotka kuuntelevat masennuksensa viestiä. On kauheaa olla masentunut, mutta se on mahdollisuus tulla omaksi itsekseen.

                                 Luonnollinen reaktio

Nina Pyykkösen mielestä on ongelmallista, että masennuksesta puhutaan sairautena, jonka voi hoitaa lääkkeillä pois. Diagnoosiin keskittyminen antaa hänestä ymmärtää, että masennus on itse ongelma eikä seurausta jostakin.

Jos ihminen on aivan toimintakyvytön, lääkkeet auttavat häntä pääsemään terapiaan ja pitämään huolta itsestään. Lääkkeet eivät saisi kuitenkaan olla lopullinen ratkaisu. Jos masennus vain hoidetaan oireina pois, sen syy jää kohtaamatta.

Pyykkösen mielestä masennus on luonnollinen selviytymiskeino: jos elämässä tapahtuu liikaa kuormittavia asioita, masennus ikään kuin kääntää tunteet pois päältä.

Masentunut ihminen ei yleensä vain itke. Paremminkin hän kokee, että kaikki tuntuu merkityksettömältä. Vaikka masennus on kokemuksena kauhea, sen tarkoitus on suojella meitä.

Nina Pyykkösen vastaanotolle tulee usein nelikymppisiä ihmisiä, jotka miettivät, miksi masentuvat, kun elämässä on kaikki hyvin: parisuhde, lapset ja hyvä työ. Pyykkösen mukaan on usein kysymys perinteisestä keski-iän kriisistä. Kaikki elämän ensimmäisen puolikkaan tärkeät asiat voivat voivat äkkiä tuntua aivan merkityksettömiltä.

Psykoterapiassa ihminen alkaa tutkia omia arvojaan ja sitä, onko elänyt itsensä näköistä elämää vai toteuttanut muiden toiveita. Kun asioita pääsee käsittelemään, on mahdollisuus tulla enemmän omaksi itsekseen, ja masennuskin usein väistyy.

Lähteet: Kauneus&terveys 5/2020, kuvat omat

                                    

Puheliaisuus ei ole vain luonteenpiirre

Olen melko puhelias ihminen ja olen huomannut, että joskus myös  saatan puhun toisen päälle. Se on hyvin ikävä ominaisuus, ja olen yrittänyt karsia sitä. Mutta osaan kuitenkin mielestäni kuunnella. Olen hyvin kiinnostunut ihmisistä, heidän tarinoista, ilonaiheista, suunnitelmista ja ongelmista.

Vaikka ajattelisi olevansa ekstrovertti, puheliaisuutta voi säädellä, riittää kun hengittää kerran syvään ennen kuin sanoo mitään.

On olemassa kaksi temperamenttityyppiä: rauhallinen ja vilkas. Tämä näkyy siinä, miten suhtaudutaan ympäristön ärsykkeisiin. Rauhalliset ihmiset ovat yleensä varautuneempia ja tarkkailevat ennen kuin toimivat. Toiset taasen ovat nopeatempoisia ja reagoivat helpommin. Kasvatus ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten temperamentin piirteet tulevat esiin. Maan kulttuurikin vaikuttaa asiaan.

Puhuminen on näistä syistä jollekin luontaisempaa ja helpompaa. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että puheliaan olisi sopivaa puhua muitten päälle. Puhuminen on käyttäytymistä ja käyttäytymiseen voi vaikuttaa.

Ihmiset voivat käyttää puhetta vain puolustaakseen itseään. Oikeassa olemisen tapa voi olla selviytymiskeino.

Jos jokin tilanne arvioidaan uhaksi, käynnistyy erilaisia reaktioita: taistele, pakene tai jähmety. Jotkut saattavat hyökätä puheen avulla, toiset pakenevat olemalla hiljaa.

Kokoukset ja palaverit ovat hyvä paikka arvioida sitä, olenko ihminen, joka ei anna muille puheenvuoroa. Aiheesta voi antaa palautetta. Suupaltille voi kertoa, että haluaisi kuunnella muittenkin mielipiteitä.

Ryhmässä syntyy nopeasti psykologisia rooleja, ja ryhmän jäseniltä aletaan odottaa tietynlaista käyttäytymistä. Jonkin ihmisen odotetaan esimerkiksi ottavan asiat puheeksi. Rooli saattaa tehdä ihmisestä puheliaan.

Eläytyvä kuunteleminen ja itsensä ilmaiseminen rakentavasti ovat taitoja, joita jokainen voi opetella. Tärkeintä on tulla tietoiseksi siitä, ettei anna muille suunvuoroa. Jo asian tiedostaminen on edistysaskel. Tämän jälkeen voi harjoitella sitä, ettei puhu muitten päälle.

Kuuntelemista kannattaa opetella, koska kuulluksi tuleminen on ihmisen perustarve. Ihminen kaipaa sitä, että joku ymmärtää ja haluaa kuulla juuri minun todellisuuttani.

Lähteet: Helsingin Sanomat 28.11.2019, kuvat omat