Joka viides suomalainen masentuu jossakin elämänvaiheessa. Masennuksesta puhutaan nykyisin enemmän, sen oireet tunnistetaan aikaisempaa paremmin eikä masennuksesta tunneta niin helopsti häpeää. Mutta jotkut ajattelevat vieläkin, että masennus on tahdonvoima kysymys.
Masennus-sanaa käytetään arkikielessä huolimattomastikin. Kaikilla on joskus huonoja päiviä tai vaikeita jaksoja. Kaikki alakulo ei ole masennusta.
Ei aina vain lamaannusta
Usein mielikuvissamme masentunut makaa vain lamaantuneena sohvalla, mutta masennus voi ilmetä myös ärtymyksenä tai fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, vatsavaivoina, unettomuutena, väsymyksenä.
Koska masennuksen syyt ovat monenlaisia ja ihmiset erilaisia, myös oireet vaihtelevat, esimerkiksi unettomuudesta liikanukkumiseen.
Työpaikan pärjäävä ilopilleri voi yhtä lailla kärsiä masennuksesta. Hänen oireensa on ylitsempata ja ponnistella ylenpalttisesti.
Masennus ei synny itsestään
Masennuksen yhteydessä puhutaan usein serotoniinista, joka on aivojen välittäjäaine. Se vaikuttaa esimerkiksi mielialaan ja vireystilaan. On totta, että masentuneen serotoniinijärjestelmä ei toimi yhtä hyvin kuin muiden, mutta pelkästään se ei ole syy masennuksen puhkeamiseen.
Yli 80 prosentissa masennuksista taustalla on selvä laukaiseva tekijä tai pitkittynyt stressitilanne. Laukaisevina tekijöinä voi olla muun muassa läheisen tai työpaikan menetys, pitkään jatkunut työkuormimitus tai jokin elämänmuutos.
Psykologi ja psykoterapeutti Nina Pyykkösen mukaan olisi tärkeää keskittyä nykyistä paremmin siihen, miksi ihminen masentuu. Miksi elämä pakottaa pysähtymään juuri nyt? Masennus ei tule sattumanvaraisesti. Se tulee silloin, kun sitä tarvitaan. Pyykkönen sanoo joskus asiakkailleen, että onnekkaita ovat he, jotka kuuntelevat masennuksensa viestiä. On kauheaa olla masentunut, mutta se on mahdollisuus tulla omaksi itsekseen.
Luonnollinen reaktio
Nina Pyykkösen mielestä on ongelmallista, että masennuksesta puhutaan sairautena, jonka voi hoitaa lääkkeillä pois. Diagnoosiin keskittyminen antaa hänestä ymmärtää, että masennus on itse ongelma eikä seurausta jostakin.
Jos ihminen on aivan toimintakyvytön, lääkkeet auttavat häntä pääsemään terapiaan ja pitämään huolta itsestään. Lääkkeet eivät saisi kuitenkaan olla lopullinen ratkaisu. Jos masennus vain hoidetaan oireina pois, sen syy jää kohtaamatta.
Pyykkösen mielestä masennus on luonnollinen selviytymiskeino: jos elämässä tapahtuu liikaa kuormittavia asioita, masennus ikään kuin kääntää tunteet pois päältä.
Masentunut ihminen ei yleensä vain itke. Paremminkin hän kokee, että kaikki tuntuu merkityksettömältä. Vaikka masennus on kokemuksena kauhea, sen tarkoitus on suojella meitä.
Nina Pyykkösen vastaanotolle tulee usein nelikymppisiä ihmisiä, jotka miettivät, miksi masentuvat, kun elämässä on kaikki hyvin: parisuhde, lapset ja hyvä työ. Pyykkösen mukaan on usein kysymys perinteisestä keski-iän kriisistä. Kaikki elämän ensimmäisen puolikkaan tärkeät asiat voivat voivat äkkiä tuntua aivan merkityksettömiltä.
Psykoterapiassa ihminen alkaa tutkia omia arvojaan ja sitä, onko elänyt itsensä näköistä elämää vai toteuttanut muiden toiveita. Kun asioita pääsee käsittelemään, on mahdollisuus tulla enemmän omaksi itsekseen, ja masennuskin usein väistyy.
Lähteet: Kauneus&terveys 5/2020, kuvat omat
