Olen miettinyt tätä kysymystä ja tutkiskellut itseäni. Kyllä, minun luonteeni on muuttunut nuoruuteen verrattuna. Olen nyt muun muassa ulospäinsuuntautuneempi ja hieman kärsivällisempi. Mutta kärsimätön olen edelleen.
Luonteesta käytetään psykologiassa sanaa persoonallisuus. Se tarkoittaa yksilön ajattelutapoja, tunne-elämää ja käyttäytymistä.
Psykologian isä William James sanoi vuonna 1887 persoonallisuuden "kovettuvan kuin kipsi" 30 vuoden ikään mennessä. Ajatus jäi elämään.
Vanha käsitys on murtumassa. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että persoonallisuus muuttuu paljon luultua herkemmin.
Persoonallisuutta tutkitaan yleisimmin viiden suuren Big five-mallin mukaan. Siinä arvioidaan viittä pääpiirrettä: avoimuutta uusille kokemuksille, tunnollisuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta, sovinnollisuutta ja neuroottisuutta eli tunne-elämän tasapainottomuutta.
Big fiven piirteet jättävät kuitenkin pimentoon erityisesti ei-toivottuja piirteitä esimerkiksi aggression, vieraantuneisuuden, manipulatiivisuuden. Itsevarmuuttakaan ei tutkita. Malliin on ehdotettu lisättäväksi vilpittömyyden. Sen mittaaminen paljastaisi myös häikeilemättömyyden.
Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset monesti muuttuvat vanhetessaan henkisesti tasapainoisemmiksi, sopuisammiksi ja tunnollisimmiksi. Lähes 4000:n 20-80-vuotiaan ihmisen tutkimus osoitti, että persoonallisuus muuttuisi eniten nuorilla aikuisilla ja yli 60-vuotiailla.
Muutokset muuttavat persoonallisuuttakin
Suuri elämänmuutos muovaa persoonallisuutta, esimerkiksi rakkaussuhteen aloittaminen vähentää neuroottisuutta. Naiset ja miehet muuttuvat vähemmän ulospäinsuuntautuneiksi erotessaan.
Kasvavan tutkimusaineiston mukaan voimme itse muokata aktiivisesti persoonallisuutta. 87 prosenttia ihmisistä tahtoisi nähdä
kunkin viiden suuren persoonallisuuspiirteensä muuttuvan ainakin vähän.
"Useimmat haluaisivat olla hieman tarmokkaampia ja sosiaalisesti rennompia, ystävällisempiä ja rakastavampia, vastuullisempia ja tuottavampia, vähemmän stressaantuneita ja ärsyyntyviä tai luovempia ja syvällisempiä." Näin sanoo sosiaalipsykologi ja tutkija Nathan Hudson.
Lähteet: Tiede 5/2019, kuvat omat
Psykologian isä William James sanoi vuonna 1887 persoonallisuuden "kovettuvan kuin kipsi" 30 vuoden ikään mennessä. Ajatus jäi elämään.
Vanha käsitys on murtumassa. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että persoonallisuus muuttuu paljon luultua herkemmin.
Persoonallisuutta tutkitaan yleisimmin viiden suuren Big five-mallin mukaan. Siinä arvioidaan viittä pääpiirrettä: avoimuutta uusille kokemuksille, tunnollisuutta, ulospäinsuuntautuneisuutta, sovinnollisuutta ja neuroottisuutta eli tunne-elämän tasapainottomuutta.
Big fiven piirteet jättävät kuitenkin pimentoon erityisesti ei-toivottuja piirteitä esimerkiksi aggression, vieraantuneisuuden, manipulatiivisuuden. Itsevarmuuttakaan ei tutkita. Malliin on ehdotettu lisättäväksi vilpittömyyden. Sen mittaaminen paljastaisi myös häikeilemättömyyden.
Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan ihmiset monesti muuttuvat vanhetessaan henkisesti tasapainoisemmiksi, sopuisammiksi ja tunnollisimmiksi. Lähes 4000:n 20-80-vuotiaan ihmisen tutkimus osoitti, että persoonallisuus muuttuisi eniten nuorilla aikuisilla ja yli 60-vuotiailla.
Muutokset muuttavat persoonallisuuttakin
Suuri elämänmuutos muovaa persoonallisuutta, esimerkiksi rakkaussuhteen aloittaminen vähentää neuroottisuutta. Naiset ja miehet muuttuvat vähemmän ulospäinsuuntautuneiksi erotessaan.
Kasvavan tutkimusaineiston mukaan voimme itse muokata aktiivisesti persoonallisuutta. 87 prosenttia ihmisistä tahtoisi nähdä
kunkin viiden suuren persoonallisuuspiirteensä muuttuvan ainakin vähän.
"Useimmat haluaisivat olla hieman tarmokkaampia ja sosiaalisesti rennompia, ystävällisempiä ja rakastavampia, vastuullisempia ja tuottavampia, vähemmän stressaantuneita ja ärsyyntyviä tai luovempia ja syvällisempiä." Näin sanoo sosiaalipsykologi ja tutkija Nathan Hudson.
Lähteet: Tiede 5/2019, kuvat omat
Totta totta. Hyvä kirjoitus, Marja.
VastaaPoistaLuonne muuttuu, ja sitä voi itsekin vähän patistella mukavampaan suuntaan, olen huomannut. Se, että vanhemmiten meistä tulee lupsakampaa väkeä, olisi hyvä ottaa huomioon etenkin politiikassa ja käyttää hyödyksi vanhojen kokemus :) ... vaikka jotkut itsekeskeiset häikäilemättömät eivät lauhkeudu vanhetessakaan, ikävä kyllä.
Kilpailu tekee luonteelle hallaa, uskon minä. Siitäkin pitäisi päästä irti. Niin että kilpailkoot urheilijat, ei me muut - ainakaan ihan kaikessa.
Kiitos kommentistasi Eeva. Odotan vanhuudessa lupsakkaampia päiviä. Paavo Väyrynen ei taida olla vähemmän lupsakkaammaksi muuttunut poliitikko. Hän se vaan jaksaa. Muuten, en vastaa tällä hetkellä yleensä kommenteihin, koska on niin läpeensä väsynyt olo, että nukun paljon. Kerroin siitä muistaakseni postauksessa Psykiatrisessa sairaalassa kipulääkevieroituksen hoidossa osa 22.
VastaaPoistaKyllä se muuttuu ja hyvä niin. Pysyy myös osa samana. Tämä on aihe josta voisi kirjoittaa pitkät pätkät. Itsellä rohkeus kuunnella omaa sisintään on kasvanut, mutta esim. Taas vastakkain ajateltuna olen tullut myös pelokkaammaksi, lintsin laitteisiin ei ole enää kaipuuta.
VastaaPoistaIhanaa päivää Marja💗🤗💗
Aivan varmasti osittain muuttuu. Jotain kyllä "vanhasta minästä" jääkin.
VastaaPoistaItsellä se on impulsiivisuus, jota edelleen yritän karistaa.
Ei sinun tarvitse vastata kommentteihin. Itse vain haluan jättää jonkun merkin käynnistäni.
Virkistävää viikonloppua Marja ❤️