Olen melko puhelias ihminen ja olen huomannut, että joskus myös saatan puhun toisen päälle. Se on hyvin ikävä ominaisuus, ja olen yrittänyt karsia sitä. Mutta osaan kuitenkin mielestäni kuunnella. Olen hyvin kiinnostunut ihmisistä, heidän tarinoista, ilonaiheista, suunnitelmista ja ongelmista.
Vaikka ajattelisi olevansa ekstrovertti, puheliaisuutta voi säädellä, riittää kun hengittää kerran syvään ennen kuin sanoo mitään.
On olemassa kaksi temperamenttityyppiä: rauhallinen ja vilkas. Tämä näkyy siinä, miten suhtaudutaan ympäristön ärsykkeisiin. Rauhalliset ihmiset ovat yleensä varautuneempia ja tarkkailevat ennen kuin toimivat. Toiset taasen ovat nopeatempoisia ja reagoivat helpommin. Kasvatus ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten temperamentin piirteet tulevat esiin. Maan kulttuurikin vaikuttaa asiaan.
Puhuminen on näistä syistä jollekin luontaisempaa ja helpompaa. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että puheliaan olisi sopivaa puhua muitten päälle. Puhuminen on käyttäytymistä ja käyttäytymiseen voi vaikuttaa.
Ihmiset voivat käyttää puhetta vain puolustaakseen itseään. Oikeassa olemisen tapa voi olla selviytymiskeino.
Jos jokin tilanne arvioidaan uhaksi, käynnistyy erilaisia reaktioita: taistele, pakene tai jähmety. Jotkut saattavat hyökätä puheen avulla, toiset pakenevat olemalla hiljaa.
Kokoukset ja palaverit ovat hyvä paikka arvioida sitä, olenko ihminen, joka ei anna muille puheenvuoroa. Aiheesta voi antaa palautetta. Suupaltille voi kertoa, että haluaisi kuunnella muittenkin mielipiteitä.
Ryhmässä syntyy nopeasti psykologisia rooleja, ja ryhmän jäseniltä aletaan odottaa tietynlaista käyttäytymistä. Jonkin ihmisen odotetaan esimerkiksi ottavan asiat puheeksi. Rooli saattaa tehdä ihmisestä puheliaan.
Eläytyvä kuunteleminen ja itsensä ilmaiseminen rakentavasti ovat taitoja, joita jokainen voi opetella. Tärkeintä on tulla tietoiseksi siitä, ettei anna muille suunvuoroa. Jo asian tiedostaminen on edistysaskel. Tämän jälkeen voi harjoitella sitä, ettei puhu muitten päälle.
Kuuntelemista kannattaa opetella, koska kuulluksi tuleminen on ihmisen perustarve. Ihminen kaipaa sitä, että joku ymmärtää ja haluaa kuulla juuri minun todellisuuttani.
Lähteet: Helsingin Sanomat 28.11.2019, kuvat omat
