Viljojen välttely voi vähentää hyviä bakteereja

Näin väittää Turun yliopiston bakteriologian dosentti Satu Pekkala. Hänen mukaansa ilman viljoja bakteerit eivät välttämättä saa tarpeeksi kuitua. Tässä tekstissä fonttikoko vaihtelee, vaikka yritin saada sen yhteneväiseksi. En ilmeisesti vielä osaa käyttää kunnolla tätä uutta Bloggeria.

Vatsavaivat ovat yleistyneet, ja ne saavat ihmiset kokeilemaan ruokavalion muutoksia, joihin liittyy tietyn ravintoaineen välttäminen.

Moni päätyy kokeilemaan, auttaisiko vaivoja viljojen sisältämän gluteenin välttäminen. Terveystrendit ovat tehneet gluteenittomasta ruokavaliosta suositun.

Olisi hyvä tietää, mitä viljojen välttäminen sekä kuitujen ja hiilihydraattien väheneminen ruokavaliossa vaikuttaa suolistomikrobeihin.

Suolistossa on jopa 70 prosenttia ihmiskehon vastustuskykyä ylläpitävistä immuunipuolustuksen soluista. Suolistomikrobit tarvitsevat oikeanlaista ravintoa, josta ne pilkkovat tulehduksia hillitseviä yhdisteitä.

Joidenkin tutkimusten mukaan gluteeniton ruoka vähentää hyvien mikrobien, esimerkiksi maitohappobakteerien, määrää suolistossa. Maitohappobakteerit ovat tärkeitä immuunipuolustuksen ylläpitäjiä. Vastustuskyvyn kannalta niiden väheneminen on huono asia.

Toisaalta on myös päinvastaisia tutkimuksia, joiden mukaan gluteenin välttäminen lisää lyhytkestoisten rasvahappojen tuottamista, ja vähentää näin tulehdusta suolistossa, mikä on hyvä asia.

Tutkijat eivät ole vielä yksimielisiä siitä, onko gluteenin välttäminen hyväksi suoliston terveydelle, ja tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.

Suoliston hyvät bakteerit tarvitsevat joka tapauksessa ravinnokseen ruoasta saatavia kuituja, joista ne pilkkovat monia terveyttä edistäviä yhdisteitä. Jos jättää viljat pois ruokavaliosta, on tärkeää saada riittävästi kuituja muista lähteistä.

Kuituja saa muun muassa kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä ja hedelmistä. Yksin niistä kuitua on kuitenkin vaikea saada riittävästi.

Kvinoa on kuitupitoinen vaihtoehto valkealle pastalle. Samoin pavuista tai kikherneistä tehdyt pastat. Kuidun määrää voi nostaa lisäämällä ruokiin psylliumkuitua,  joka on luonnontuote. Chian- ja pellavan siemenet tuovat kuitua esimerkiksi aamupalaan.

Jos kuidun määrä ruoassa vähenee paljon, seurauksena voi olla ummetus. Pitkään jatkuva ummetus vähentää myös maitohappobakteerien määrää suolistossa.

Syy viljojen välttelyyn voi olla pelko, että hiilihydraatit lihottavat. Hiilihydraattien syöminen kohtuullisesti on kuitenkin tärkeää suoliston kannalta.

Vähäkuituisissa leivissä, pastoissa ja riisissä on sen sijaan turhia hiilihydraatteja, joista ei ole hyötyä terveyden kannalta. Ne imeytyvät elimistöön  suureksi osaksi jo ohutsuolessa, eivätkä hyödytä paksusuolen ahkeraa mikrobiyhteisöä.

Lähteet: Helsingin Sanomat 24.9.2020, kuvat Pixabay

Pegaaniruokavalio uusi trendi?

Pegaaniruokavaliossa yhdistetään paleo- ja vegaaniruokavalio.

Vegaanit eivät syö mitään eläinperäistä, ja paleoruokavaliossa jäljitellään kivikautisen metsästäjä-keräilijän ruokavaliota.

Paleoruokavalio perustuu siihen käsitykseen, että ihmisen geenit periytyvät kivikaudelta. Maatalousyhteiskunnan tuotteet maito ja vilja aiheuttavat ruoansulatukselle ongelmia.

Näiden ruokavalioiden yhdistäminen voi tuntua kummalliselta. Paleoruokavaliossa painottuvat kala ja liha, mutta vegaanit välttelevät kananmuniakin. 

Ruokavalioissa on kuitenkin myös - ihme ja kumma - yhdistäviä tekijöitä: molemmat painottavat kasviksia ja hedelmiä sekä hyvänlaatuista rasvaa.

Pegaaniruokavaliossa on ajatus muodostaa toimiva kokonaisuus näiden kahden ruokavalion parhaista puolista.

Pegaaniruokavaliossa 75 % ruoasta on kasvispohjaista ja sisältää hedelmiä, marjoja, vihanneksia, pähkinöitä ja siemeniä. Loppuneljännes on kalaa, kanaa ja vastuullisesti tuotettua lihaa.

Gluteenia, maitotuotteita ja sokeria ei syödä. 

Ruokavaliossa ei ole prosessoitua ruokaa ja kasvisöljyjä.

Ravitsemustieteilijä Marjaliisa Erkkolan mukaan pegaaniruokavaliossa on kuitenkin yksi keskeinen puute: gluteenin välttely on turhaa.

Gluteeni on proteiiniyhdiste, jota on luonnossa vehnässä, ohrassa ja rukiissa.

Maijaliisa Erkkola huomauttaa myös, ettei maitotuotteiden poisjättämiselle ole terveydellisiä perusteita, jos ne valitaan vähärasvaisina.

Erkkola ihmettelee myös ehdottomuutta sokerin suhteen. "On parempi syödä marjoja, joissa on vähän sokeria kuin jättää ne happamuuden takia syömättä."

Puhtaaseen vegaaniruokavalioon verrattuna Erkkilää ilahduttaa ruokavalion pieni määrä täysarvoista eläinproteiinia, jos se on vastuullisesti pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Tämän vuoksi pegaanit saa ruokavaliosta jodia ja B12-vitamiinia.

"Pitkään toteutettuna tämä päihittää kyllä huonolaatuisen sekaruokavalion, mutta näin rajoitetun ruokavalion ylläpitäminen on vaikeaa."

Viime vuoden suurimpia ravitsemusrendejä oli ketogeeninen ruokavalio, jossa vältellään hiilihydraatteja, mutta syödään niiden sijaan proteiinia ja rasvaa. Runsaan lihansyönnin takia ketogeenistä ruokavaliota on kritisoitu sen epäekologisuudesta.

Mitä mieltä sinä olet pegaaniruokavaliosta?

Helsingin Sanomat 24.1.2019, kuvat Pixabay, Pexel