Vatsavaivat ovat yleistyneet, ja ne saavat ihmiset kokeilemaan ruokavalion muutoksia, joihin liittyy tietyn ravintoaineen välttäminen.
Moni päätyy kokeilemaan, auttaisiko vaivoja viljojen sisältämän gluteenin välttäminen. Terveystrendit ovat tehneet gluteenittomasta ruokavaliosta suositun.
Olisi hyvä tietää, mitä viljojen välttäminen sekä kuitujen ja hiilihydraattien väheneminen ruokavaliossa vaikuttaa suolistomikrobeihin.
Suolistossa on jopa 70 prosenttia ihmiskehon vastustuskykyä ylläpitävistä immuunipuolustuksen soluista. Suolistomikrobit tarvitsevat oikeanlaista ravintoa, josta ne pilkkovat tulehduksia hillitseviä yhdisteitä.
Joidenkin tutkimusten mukaan gluteeniton ruoka vähentää hyvien mikrobien, esimerkiksi maitohappobakteerien, määrää suolistossa. Maitohappobakteerit ovat tärkeitä immuunipuolustuksen ylläpitäjiä. Vastustuskyvyn kannalta niiden väheneminen on huono asia.
Toisaalta on myös päinvastaisia tutkimuksia, joiden mukaan gluteenin välttäminen lisää lyhytkestoisten rasvahappojen tuottamista, ja vähentää näin tulehdusta suolistossa, mikä on hyvä asia.
Tutkijat eivät ole vielä yksimielisiä siitä, onko gluteenin välttäminen hyväksi suoliston terveydelle, ja tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.
Suoliston hyvät bakteerit tarvitsevat joka tapauksessa ravinnokseen ruoasta saatavia kuituja, joista ne pilkkovat monia terveyttä edistäviä yhdisteitä. Jos jättää viljat pois ruokavaliosta, on tärkeää saada riittävästi kuituja muista lähteistä.
Kuituja saa muun muassa kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä ja hedelmistä. Yksin niistä kuitua on kuitenkin vaikea saada riittävästi.
Kvinoa on kuitupitoinen vaihtoehto valkealle pastalle. Samoin pavuista tai kikherneistä tehdyt pastat. Kuidun määrää voi nostaa lisäämällä ruokiin psylliumkuitua, joka on luonnontuote. Chian- ja pellavan siemenet tuovat kuitua esimerkiksi aamupalaan.
Jos kuidun määrä ruoassa vähenee paljon, seurauksena voi olla ummetus. Pitkään jatkuva ummetus vähentää myös maitohappobakteerien määrää suolistossa.
Vähäkuituisissa leivissä, pastoissa ja riisissä on sen sijaan turhia hiilihydraatteja, joista ei ole hyötyä terveyden kannalta. Ne imeytyvät elimistöön suureksi osaksi jo ohutsuolessa, eivätkä hyödytä paksusuolen ahkeraa mikrobiyhteisöä.
Lähteet: Helsingin Sanomat 24.9.2020, kuvat Pixabay