Miksi on hyvä kehua?

Minä kehun melko helposti etenkin läheisiäni. Olen itse tottunut olemaan vähästäkin kiitollinen. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että  jouduin tekemään kovasti maatalon töitä sen jälkeen, kun täytin kymmenen vuotta. En saanut perheeltäni koskaan kiitosta tai kehuja paitsi koulutodistuksista.  Ennen kymmentä ikävuotta sain seikkailla ja leikkiä vapaasti. Lapsuudessani etenkin kesät olivat onnellisia.

Työpaikoissani on ollut sellaiset pomot, joilta en ole saanut kuulla kiitosta. Ehkä he eivät vain osanneet kehua ja kiittää. Ei minua, eikä muita. Sen sijaan kerkeästi annettiin ne kielteiset palautteet. Mutta tällainen ei nujertanut minua. Ei ollenkaan.

Jokainen tarvitsee ainakin joskus myönteistä palautetta, kiitosta ja kehuja. Myönteisellä palautteella on suuri voima.Se nostaa mielialaa ja auttaa jaksamaan. Miten hyvä olisi kuulla läheiseltä ihmiseltä, että olet minulle tärkeä ja hyvä noin.

Suomalaisilla työpaikoilla yleensäkin on valtava pula myönteisestä palautteesta. Ihmiset kokevat, että heidän työtään ei nähdä eikä työsuorituksia arvosteta. Jos työpaikan ilmapiiriä halutaan parantaa, kannattaa antaa enemmän hyvää palautetta. Tätä monet esihenkilöt eivät ymmärrä, ja työpaikoilla voi olla ikävä ilmapiiri.

Niin mukavalta kuin myönteinen palaute voi tuntua, sen tiellä on esteitä. Jotkut ovat sitä mieltä, että kehuminen olisi jonkinlaista hömppää eikä perustuisi tosiasioihin.

Kehumista vähentää myös se, että kehuminen tuntuu joidenkin mielestä kiusalliselta. Kehuja itse vaivaantuu, ja sama voi tapahtua kehumisen kohteelle. Kiitoksen saaja kyllä kestäisi hetkellisen nolostumisen, ja jälkikäteen kiitos tuntuu hyvältä.

Suomalaisessa kulttuurissa myönteinen palaute pidetään usein piilossa. Tähän ei kannata kuitenkaa takertua, vaan antaa myönteistä palautetta, kun siihen on aihetta.

Suomalaisessa kasvatusperinteessä on pelätty, että lapsi ylpistyy, jos häntä kehuu paljon. Lapselle voi toisaalta tehdä hallaa, jos häntä kehuu katteettomasti vääristä asioista. Jos lapsi kuulee jatkuvasti olevansa mahtava ja muita parempi, hän voi kasvaa ylimieliseksi. Lasta kannattaa kehua perustellusti.

Kun myönteinen palaute kiinnittyy johonkin, eikä leiju vain epämääräisenä ylistyksenä, se on hyväksi lapselle, eikä hän tuolloin tunne itesään vain  kaikkivoipaiseksi. Lapselle voi sanoa esimerkiksi, että on hienoa, kun onnistuit kokeessa. Luit siihen niin hyvin, että se tuotti tulosta.

Jos kehuminen on epäaitoa, se on imartelua ja lähinnä manipulaatiota.Imartelulla on muita tavoitteita kun hyvän palautteen antaminen. Imartelija haluaa hyötyä kohteestaan ja saada taivuteltua hänet omaan tahtoonsa. Usein epäaidon kehumisen tunnistaa siitä, ettei se tunnu hyvältä, sekä kehon kieli ja elekieli ovat ristiriidassa puheen kanssa.

Vilpitön hyvä palaute saa voimansa antajan aidosta kiitollisuuden tunteesta. Aito kiitos näkyy ja tuntuu eleissä, ilmeissä, äänenpainossa, katseen suunnassa ja mikroilmeissä. Kiittäjä ja kiitoksen saaja aistivat toisensa tunnetilat. Tunteet tarttuvat ja ilo leviää.

 

Lähteet: Voi hyvin 6/2021, kuvat omat