Netissä on helppo valehdella

 

Valehteleminen on inhimillistä, mutta älylaitteet ovat tehneet siitä entistä helpompaa. Somessa moni haluaa esiintyä parempana kuin on.

Valheet jaetaan yleisesti kahteen luokkaan: hyväntahtoisiin valheisiin ja antisosiaalisiin valheisiin, joiden tavoitteena on petos tai henkilökohtainen hyöty.

Hyväntahtoisilla valheilla on yleensä vähemmän haittoja, ja ne voivat helpottaa ja sujuvoittaa vuorovaikutusta. Ihmissuhteiden kannalta on joskus parempi muunnella omaa ilmaisua kuten esimerkiksi toisen uudesta kampauksesta kuin umpirehellisesti. Antisosiaaliset valheet rikkovat yhteisöä.

Valehtelua voi myös jakaa alalajeihin, kuten täysiin petoksiin, puolitotuksiin ja liioitteluihin. Jokainen valheen muoto palvelee omanlaistaan tarkoitusta, ja ne kytkeytyvät ihmissuhteisiin.

Netissä kenties välimatka saa kokemaan, etteivät samat pelisäännöt ole voimassa kuin kasvokkain, ja toisen puuttuva läsnäolo etäännyttää. Tähän liittyy sekin, että moni on ilkeämpi netissä kuin kasvokkain.

Valehtelu on kognitiivisesti kuormittavaa, kun joutuu pitämään yllä valheiden verkkoa. Valehteluun voi helposti sokeutua, mikäli tarkkaavaisuus pettää.

Moni on voinut joskus hieman värittää kokemuksiaan saadakseen viihdyttävän tarinan esimerkiksi Facebookiin ja Instagramiin ja jättänyt kertomattta ammattinsa, koska pelko voi kahlita ilmaisua.

Yleistä on se, että omasta elämästä valikoidaan parhaat palat esitykseen. Lomakuvat, kylpyläviikonloppu, juhlat, vauva.

Itä-Suomen yliopistossa julkaistussa pro gradu-tutkielmassa Milja Jokinen ja Anne Haikola toteavat, että haastatellut nettideittailijat joutuvat tasapainoilemaan itsensä kiillottamisen sekä aidon minän esittämisen välillä.

Tinderissä on hyvä olla rehellinen - esimerkiksi totuus ulkonäöstä paljastuu nopeasti tavattaessa - mutta halu löytää partneri voi tuottaa paineita tuoda itsestä paranneltu versio.

Juuri nettideittailussa osa ihmisistä huijaa häikäilömättömästi. Viime vuosina on kirjoitettu monista tapauksista, joissa ihmiset ovat voineet menettää tuhansia euroja huijarille, joka on hyväksikäyttänyt toisen tunteita.

Netissä tahallisen väärän tiedon levittämisestä ei välttämättä koidu seurauksia, koska jotkin alustojen ominaisuudet tekevät siitä helppoa. Osa huuhaata levittävistä hyvinvointiguruista on alkanut julkaista kyseenalaisimmat väitteensä Instagramin tarinat-osiossa, josta ne katoavat 24 tunnin kuluessa.

Tutkitusti valehtelua on hyvin hankala tunnistaa, eikä valehteluun ole onnistuttu yhdistämään varmoja tunnusmerkkejä, esimerkiksi katseen välttelyä. Näin on offline-maailmassa.

On tutkittu, että verkossa valehtelua voidaan vähentää. Ihmisiä pyydetään lupaamaan, että he puhuvat totta. Tämä näyttäisi tehoavan vahvimmin äärimmäisiin valehtelioihin. Valheiden koko saattaa pienentyä, vaikka niiden määrä pysyisi samana.

Lähtteet:  referaatti Helsingin Sanomat 24.10.2022, kuvat omat