Olen vähän kenkähullu. Tässä hulluuden muodossa olen erikoistunut korkokenkiin. Kaupoissa syvennyn melkein hartautta lähentelevästi kauniisiin korkkareihin. Toki ostankin niitä, mutta harkiten. Aina voi ihailla ilmaiseksi. Ylhäällä olevan kuvan kengät on merkiltään Pier One muistaakseni Zalandolta monta vuotta sitten.
Merkki Tamaris, Zalandolta pari vuotta
sitten
Olin toissa iltana niin onnellinen, niin onnellinen: Helsingissä yliopiston preppauskurssilla melkein kaksi kuukautta ollut toinen tyttäreni tuli kotiin. Enää ei ole pesä tyhjä-oloja. Tulin iloiseksi siitä, että tytär sanoi, että onpa hyvä olla kotona. On taas niin kiva puhua pölöttää monenmoista tyttäreni kanssa. Olen todella tyytyväinen, että voin olla taas äiti lapselleni ihan konkreettisesti; tehdä hänen lempiruokiaan ja -leivonnaisiaan. Muidenkin lempiruokia tietty syödään myös.
Merkki Taupage ostettu monta vuotta
sitten.
Merkki Clarks, ostettu monta vuotta
sitten.
Olen pohtinut parina päivänä sitä, että onko minulle muodostunut jonkinlainen digi-identiteetti. Identiteetti tarkoittaa samana pysymisen kokemusta, ja se alkaa rakentua murrosiässä. Olen ollut omasta mielestäni täysin oma itseni tässä blogissa ja facessa. Vanhaa, hyvää aikaa rakastavana ihmisenä taidan siis viis veista mistään teoriasta digi-identiteetistä ja sen kolmivaiheisesta rakentumisesta. Olen mitä olen ja vähän vanhanaikaisesti.
Nämä on merkiltään Mustang ja monta vuotta vanhat.
Glamorous Zalandolta.
Todella vanhat ja paljonkäytetyt Tamaris
puukengät.
Ja kukapas sieltä hupsahti kuvaan. Meidän rakas, jo vanha, meditoiva, suursyömäri, kovaääninen ja puhelias Serefiina-rouva. Olen otettu! Hän näyttää tykkäävän näistä kirpparilta ostetuista kengistäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!