torstai 24. maaliskuuta 2022

Tavarani hukassa



Voihan kiesus miten kova olen hukkaamaan tavaroita. Pahimpia ovat silmälasit, kännykkä ja vaatteet. Minulla on miinus näkö eli en näe kunnolla kauas. Ikänäköäkin on tullut, mutta näen aivan hyvin lähelle, kun otan nuo miinuslasit pois. Silmälasini ovat hyvin vikkelät ja pontevat.


Olen hukannut silmälasini kaupassa, kun olen tiiraillut pakkausmerkintöjä. Hikipäässä sitten etsinyt silmälaseja. Tätä on tapahtunut usein, kaupalla ei ole niin väliä. Se voi olla vaatekauppa, kirjakauppa, ruokakauppa, kukkakauppa... Vikkelät silmälasini löytävät nopeasti piilon.


Kotona silmälasit voivat  piiloutua mitä kummallisimpiin paikkoihin, ja jos olen lähdössä jonnekin, joudun etsimään niitä paniikissa. Silmälasini ovat olleet muun muassa vaatekaapissa, pellon reunalla, roskiksessa, lattialla sängyn vieressä, sänky on hyvä piilopaikka levottomille silmälaseilleni.


Ne tykkäävät myös oleskella kirjahyllyssä,  TV:n päällä, sohvassa. Sentään jääkaappiin en ole niitä unohtanut. Vera sanoi aikoinaan, että minun rilleissä pitäisi olla ketjut, että kuljettelisin niitä aina mukanani. Hyvä pointti. Mutta en ole saanut sitä aikaiseksi.


Siivotessa silmälasit oikein kiihdyttävät itsensä liikkeeseen. Koska en näe kunnolla lähelle, minun on otettava silmälasit pois, kun huomaan tahran lattialla. Onko se oikeasti tahra? Pitäisikö sitä jynnsätä mopilla kunnolla? Ei auta muu, kuin ottaa rillit pois ja tiedostomattomasti laskea ne lattialle. Sitten taas mopin kanssa heilumista. Ja missä silmälasit ovat? Missä laskin ne käsistäni? Mopatulle alueelle niitä etsimään ja jostakin kohtaa ne löytyvät, ja saan märät sukat. Tätä iloa silmälaseillani kestää koko siivouksen ajan.  



Kännykkä ei ole niin nopealiikkeinen kuin silmälasit. Se on vipeltänyt muun muassa silmälasien lailla vaatekaappiin, pihalle, uimarannalle, kauppaan ja autoon. Lompakko on laiska liikkumaan, eikä häviä usein,paitsi kirjastoon hyllyille ja lehtilukupaikalle, mutta se myös lymyilee jossakin laukun tavarapaljouden alla.


Päätin kerran siivota lompakon kuiteista ja muusta sälästä. Sitten kun seuraavan kerran aukaisin lompakon, huomasin, ettei siinä ole enää seteleitä. Yhdistin tilanteen lompakon siivoamiseen  ja löysin rahat roskiksesta. Ja niin, niin paljon muitakin tavaroita on hävinnyt.



Kaikki varmasti tietää sukat. Ne voivat yöllä hiiviskellä esimerkiksi pöydän tai  sängyn alle. Hävitä pesukoneeseen. Lenkkivaatteet - nopeaan kyytiin  tottuneet - voivat olla esimerkiksi likaisten vaatteiden korissa, vaikka eivät ole likaiset. Toisella puolella kotia, jossa on ulko-ovi, lenkkivaatteet voivat löytyä kylmältä kuistilta, sängyn alta tai vaatekaapissa, vaikka niille on oma paikka eteisessä. Te rakkaat tavarani, miksi ette viihdy minun luonani? Vaan varmaan kokoonnutte öisin, pidätte pirskeitä ja juttelette tyhmistä ihmisistä.


Sanotaan, että multitaskaaminen on suurin syy tavaroiden kadottamiseen. Monitekeminen sopii minuun nykyisin. Sählään nopeasti asiasta toiseen.


Unohtelua lisää myös stressi, ahdistuneisuus, masennus ja uniongelmat ja tietyt lääkkeet. Syitä on monia kuten muistin kadottajiakin on.


2 kommenttia:

  1. Sinähän olet kuin monet lapsistamme.💙
    Meidän huushollissa etsitään jatkuvasti kissojen ja koirien kanssa muutaman nuoremme tavaroita. 🤣

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Kirsti. Sinulla on kokemusta hajamielisyydestä nuorempien kautta. Kyllä ottaa tämä häslääminen välillä aivoon.

    VastaaPoista

Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!