Jotkut ravintolisät todella vaikuttavat, mutta suurin osa ei. Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta melkein tyrmää niiden käytön: "Väestötasolla ajateltuna suomalaisilla ei ole puutetta mistään ravintoaineesta. Terve aikuinen ei yleensä tarvitse ravintolisiä."
Monien ravintolisien hyödyistä on lähinnä yksittäisiä tutkimuksia eikä aina niitäkään. Koettu hyöty voi perustua plaseboon: myönteiset odotukset tuntuvat myönteisinä vaikutuksina.
Valtaosa syö ravintolisiä terveyden kannalta turhaan, mutta moni käyttää niitä: yli puolet miehistä ja kaksi kolmas osa naisista. Esimerkiksi moni luulee tarvitsevansa kalaöljyvalmisteita, jos ei syö kalaa, mutta omega 3-rasvahappoja saa kuitenkin esimerkiksi myös rypsiöljystä.
Näyttöä on sinkin vaikutuksista. Se lyhentää flunssan kestoa. Tyrni vaikuttaa kuivasilmäisyyteen, mustikkauutteella edistetään silmänpohjan terveyttä, sekä korjataan kehon aineenvaihduntaa, ja karpalo- ja puolukkatuotteilla lievitetään virtsavaivoja.
D-vitamiini on osa osteoporoosin hoitoa. Rautalisä hoitaa anemiaa. Lisäksi ravintolisiä käytetään munuaissairauksissa, joittenkin epilepsialääkkeiden kanssa sekä lihavuusleikkauksen jälkeen, koska riski vitamiini- ja hivenainepuutoksille kasvaa.
D-vitamiini on tärkeää esimerkiksi sikiön luuston kehittymiselle, ja riittävä foolihappo vähentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön vaaraa.
Lähteet: Kauneus&Terveys 12/2021, kuvat Pixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ole hyvä ja kommentoi. Teet minut iloiseksi!