Viha on hyvin energisoiva tunne. Vihaisena minä rupean siivoamaan raivokkaasti tai menen hyvin rasittavalle lenkille.
Oikein käytettynä viha on hyödyllistä. Se antaa voimaa puolustaa oikeuksia, jos on kohdeltu väärin. Monesti ihminen kasvaa koko mittaansa vasta, kun tietää, mitä sietää, eikä salli vaikkapa huonoa käytöstä toisilta. Vihaan ei kuitenkaan kannata jättäytyä kiinni.
Viha auttaa meidät pois avuttomuudesta ja lamaannuksesta. Vihassa on myös hyvää se, että se paljastaa toiveet ja tarpeet. Vihaa kannattaakin tarkastella oman mielen viestinä: mitä se kertoo minulle itsestäni? Mistä olen ehkä jäänyt paitsi, kun koen vihaa?
Usein viha on tärkeä suojatunne. Kun on vihainen, vihan alla onkin surua, pettymystä, loukatuksi tulemista - kaikkea hyvin haavoittavaa.
Parisuhteessa voi olla aggressiota, joka tavallisesti on osin tukahdettua: mykkyyttä, panssarimaista torjuntaa, jäisiä katseita. Ollaan aivan pettyneitä tai loukattuja, mutta niellään vuosien aikana kertuneet kaunat eikä pystytä puhumaan.
Erityisen kiellettyä suuttumuksen osoittaminen on tytöille. Odotetaan, että nainen on kiltti ja sävyisä, miellyttävä ja käyttäytyy hyvin. Monesti naisetkin puhkeavat itkuun, kun tuntevat vihaa.
Vanhemmat saattavat kieltäytyä lohduttamasta vihaista lasta tai sanoa, ettei saa olla kiukkuinen. Näin lapsi oppii, että viha on jotakin, mikä pitää kätkeä tai työntää pois.
Joidenkin psykoanalyyttiisten teorioiden mukaan masennus on itseen suunnattua vihaa. Sitä ei uskalleta näyttää, niin se kääntyy itseään vastaan. Myös syövän on selitetty olevan patoutunutta vihaa.
Lähteet: Helsingin Sanomat 25.11.2021, kuvat Pexel
Luulen sen, etten lapsena ja nuorena osannut hillitä vihanpurkauksiani (aikka siihen yritettiin kasvattaa) tavallaan auttaneen minua pysymään edes jotenkuten selväpäisenä. Ehkä se, että lapsena olin usein vihastunut on myös vaikuttanut siihen, että aika harvoin nykyisin tulistun mistään (?)
VastaaPoistaMukavaa perjantaita ja viikonloppua Marja!
Kiitos kommentistasi Kirsti. Varmaankin olet aivan oikeassa tuosta, että lapsena koettu vihan purkaminen on auttanut pysymään järjissäsi, ja se on varmasti ollut vihaa syystä, epäoikeudenmukaisuudesta. Hienoa, että raivosi valjastui hyvin myöhemmin voimavaraksi.
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista