Surutyöni 27.

 

Rakas 22-vuotias Vera tyttäreni kuoli yllättäen tammikuun yhdeksäs päivä. Hän oli terve ja kuntoili paljon. Teen surutyötä.

Nukun hyvin paljon. Saatan nukkua 14 tuntiakin yössä. Muutama päivä sitten nukuin koko yön ja päivän. En ollut krapulassa, koska en ole nyt juonut kahdeksaan kuukauteen.  Minulle tuli krapula helposti, vain muutamasta viinilasillisesta, ahdistus ja levoton sydän.

Ehkä pakenen surua ja tuskaa uneen. Niin Vera et ole koko ajan ajatuksissani. Ei tämä varmaankaan muuta ole. Lepoa ja pakoa. Jotkut lapsensa menettäneet voivat kärsiä unettomuudesta. Olen jutellut tällaisen äidin kanssa. Minulla on aivan toisin päin. Lepo ja pako.

Miehen kanssa olemme alkaneet vähän sisustaa keittiötä tai oikeastaan se on tupakeittiö. Silloin Vera ei ole koko ajan mielessä.Pitkän jahkailun, tutkinnan, kinastelun jälkeen löysimme tapetin, johon molemmat ovat tyytyväisiä. Tapetin nimi on Raparperi. Siinä on muitakin kasveja, pääväri on vihreä, lisäksi violettia ja punaista.

Sinun mielestä Vera  tapetti olisi ollut riemunkirjava ja lisännyt keittiön kirpputorimaisuutta. Niin sinä Vera olisit lohkaissut. Sinun huoneesi on moderni ja tyylikäs. Valkeaa, harmaata ja sinistä. Marimekkoa ja Vallilaa, hirmuisen iso taulutelevisio. Emme vieläkään ole tyhjentäneet sinun huonetta. Ehkä vuoden päästä pystymme siihen. Annamme kaiken olla ennallaan. Paitsi sinun peiton ja tyynyn otin jossakin vaiheessa itselleni ja olen nuuskinut sen tuoksua, sinun tuoksua.

Ostin neljä mattoa keittiöön ja eteiseen. Kolme tilasin 75 prosentin alennuksella Zalando Loungesta ja yhden 40 prosentin alennuksella Vallilalta. Halusin, että matoissa on punaista. Vallilan matto on värikäs ja räiskyvä. Lisäksi ostin pyyhkeitä ja verhot Vallilalta. Syksyllä aloittamani maalausprojekti on kesken. Ehkä vielä jatkan sitä. Kuvissa vilahtaa linssilude Siiri kissamme.

Meidän talo on 1950-luvun lopulta. Keittiö on viimeksi remontoitu 1980-luvulla. Haluaisin teetättää täysremontin keittiöön, uudet keittiökalusteet tiskipöydät ja kaapit sun muut. Uusi lattia, tuota ruskeaa muovimattoa suorastaan inhoan. Muovimaton alla on lautalattia. Sen vain tarvitsisi hioa ja ehkä lakata tai maalata. En ole  saanut puhuttua miestä ympäri. Ehkä jonakin päivänä.

Olen katsonut liikaakin Netflixiltä Shtisel-sarjaa. Se kertoo ortodoksi juutalaisten elämänmenosta koomisestikin. Olen täysin koukussa sarjaan. Tämä johtuu osittain siitä, että olin lukion jälkeen vuoden Israelissa kibbutsilla, josta oli Jerusalemiin vain 20 kilometriä. Olimme siellä miltei joka viikonloppu. Shtisel-sarja sijoittuu Jerusalemiin. Voin aistia vieläkin sen tunnelman. Eläväiset kadut ja kiehtovat rakennukset.