Mieli meissä - tasapainoista arkea mielentämisen keinoin

Tämän Kirjapajalta arvostelukappaleena saamani kirjan ovat kirjoittaneet psykiatri ja psykoterapeutti Matti Keinänen ja psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin, jotka ovat mentalisaatioterapian uranuurtajia Suomessa. He ovat laajentaneet sen käyttöä epävakaan persoonallisuuden hoidosta yleisemmäksi terapiamuodoksi.

Kirjassa on kymmenen lukua. Jokaisen luvun lopussa on tehtäviä ja rauhoittumisharjoitus, jotka ovat mielestäni todella hyviä ja käyttökelpoisia esimerkiksi opetustyössä. Kirjan lopussa on  järkevästi sanasto, joka voi olla tuiki tarpeellinen maallikolle.

Mielentäminen on Matti Keinäsen käyttöön ottama suomennos englannin kielen sanalle mentalizing. Mentalisaation käsite on ollut pitkään käytössä kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa. Mentalisaatio-termi on ollut myös mielenterveyden hoitotyön suomalaiseen sanastoon kuvaamaan kykyä olla selvillä omista ja muiden mielentiloista.

Mielentämisellä tarkoitetaan kykyä pitää mieli mielessä eli olla tasapuolisesti ja tasapainoisesti selvillä oman ja toisen mielen sisällöstä.

  

Aina ei voi tietenkään tietää, mitä toisen päässä pyörii. Mutta sitä voi lähteä selvittämään kysymyksin. Mielentämisen edellytyksiä ovat uteliaisuus ja leikillisyys. Kannattaa mennä tulta päin. Kokeilla uteliaana eikä ottaa itseään liian vakavasti. Tärkeintä on, että yrittää. Kömmähdyksiä voi pyytää anteeksi.

Mielentäminen laajentaa mielenhallintaa kahteen suuntaan: vuorovaikutukseen ja oman mielen rajoihin. Mielentävä ihminen on yleensä tietoinen omasta mielestään ja sen rajoista. Hän voi  esimerkiksi huomata, miten ja milloin mieli alkaa puolustaa itseään. Hän kuulostelee, mitä itsen ja toisen reagoinnin takana on ja haluaa ottaa ne vuorovaikutuksessa huomioon. Aito kiinnostus ei jää keskustelukumppanilta huomaamatta.

Kirja oli melko yksityiskohtainen, paljon tietoa sisältävä, mutta onneksi se on selkeä. Vaikka se on tarkoitettu psykologiaa tuntemattomallekin ihmiselle, väliin kirjaa lukiessa tuli tunne, että se olisi tarkoitettu melkeinpä psykoterapeuttiseen työhön. 

Kirjaa leimasi kahtiajakauntuneisuus. Välillä se kertoi täysin itsestään selvistä asioista kuten listana siirtymävaiheista syntymä, päivähoidon alkaminen, koulun aloittaminen ja niin edelleen aina kuolemaan saakka. Toisaalta kirjassa käytiin keskushermosto ja ääreishermosto hyvin tarkasti läpi sitouttaen niitä erilaisiin mielentämisiin.

Tavalliselle ihmiselle käyttökelpoisin oli mielestäni luku Mielentäminen selviytymiskeinona.  Selviytymiskeinoja on: rauhoittuminen, myötätunto; erillisyys, kunnioitus ja vastuullisuus; tunnesäätely ja tasapainoon palautumisen kyky; uteliaisuus, palaaminen, anteeksipyytäminen ja antaminen, avun pyytäminen, ennakointi, mielen muuttaminen; suhteellisuuden löytyminen ja tilannetaju.

Seuraavaksi esittelen kahta selviytymiskeinoa tarkemmin.

Rauhoittumisen merkitys

Jotta ihminen voi ymmärtää, mitä hänessä tapahtuu, hänen pitäisi osata mielentämisen perustaidot: rauhoittuminen, myötätunto ja rajojen tunnistaminen ja asettaminen. Ilman näitä tärkeitä keinoja ajaudutaan helposti kaaokseen, stressitilaan ja ihmissuhdesotkuihin.

Jos ihmisellä on sitkeä taipumus kiihdyttää itsensä huolestuneisuuden ja ahdistuneisuuden tilaan, on tärkeä huomata, että rauhoittumisen taitojen harjoittelu ja omaksuminen ovat ensimmäinen askel parempaan vointiin. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, kirjassa on joka luvun jälkeen näitä rauhoittumisharjoituksia. Seuraavaksi  rauhoittumisharjoitus joka on nimeltään juurtuminen.

"Voit tehdä juurtumisharjoituksen tuolilla istuen. Se on erityisen hyvä tapa rauhoittaa itseä ja hengitystä stressaavassa, ahdistavassa tai jännittävässä tilanteessa.---Istu tuolille tukevasti, nojaa reilusti selkänojaan. Laita jalkapohjat lattialle ja anna käsien levätä sylissäsi reisien päällä. Päästä hartiat vähitellen laskeutumaan ja jos haluat, voit sulkea silmäsi. Hellitä jännitteet kasvoiltasi ja rintakehältäsi ja huokaa helpotuksesta. Juurru alustalle, tuolin ja lattian kannateltavaksi. Hengittele tietoisesti nenän kautta sisään ja ulos. Hengityksen ei tarvitse olla erityisen tehokasta, anna sen kulkea leppoisasti aivan omaan tahtiinsa. 

---

Hankalissa tilanteissa voit ajatella, että tuoli ja lattia ovat aina puolellasi kuin paras ystäväsi tai turvallisen vanhemman syli."

Myötätunto

Myötätunto tarkoittaa kirjassa myötätuntoa ja itsemyötätuntoa. 

Turvallisesti kiintynyt pieni lapsi on virittynyt kohti myötätuntoisessa suhteessa olemisen tapaa. Vanhemman myötäeläminen ja lapsen tunteiden tavoittaminen tukevat lapsen kykyä rauhoittua ja suuntautua uteliaasti kohti ulkomaailmaa.

Jotta ihminen saa myöhemminkin käyttöön tämän voimavaran -   itsemyötätunnon ja myötätunnon muita kohtaan - ihminen tarvitsee tankkausta, myötätuntoista kohtelua muilta. Vasta tämä synnyttää kestävän ja pysyvän myönteisyyden kehän, koska myötätunto itseä kohtaan on edellytys sille, että ihminen tuntee myötätuntoa toista kohtaan.

Mielentämisen kannalta itsemyötätunto ja myötätunto muita kohtaan on välttämätöntä. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä virheitä, häpeää, pelkoa, syyllisyyttä ja muita vaikeita tunteita toisissa, jos niitä ei pysty hyväksymään itsessä.

Mitä  mieltä olet mielentämisestä?





Lähteet: Hyväterveys 3/2019