Näytetään tekstit, joissa on tunniste traumaperäinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste traumaperäinen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 19. elokuuta 2019

Painajaiseni



Näen painajaisia silloin tällöin. Suomessa noin  5 prosenttia väestöstä näkee painajaisia usein. Painajaisissani on kolme pääteemaa: jonkin tekeminen pakosta liian nopeasti pitkän aikaa, loputtoman tylsän kirjan lukeminen pakosta ja pakeneminen.

Pakeneminen on yleensäkin tavallinen painajaisten aihe. Pakenen unissani esimerkiksi petoja tai pahoja ihmisiä eli elämäni pelkoja, pettymyksiä, surua. Pakenemisuni on evolutiivisesti järkevä. Lajin säilymisen kannalta on ollut pakko paeta uhkaa. Unessa harjoitellaan sitä Revonsuun uniteorian mukaan. Olen kirjoittanut aikaisemmin unien tulkinnasta kaksi juttua, täällä ja täälläkin.


Nopeasti pakonomaisesti tekeminen kumpuaa lapsuudesta. Minun oli pakko tehdä kotitöitä liian paljon. Olin jo noin 10-vuotiaana perheeni "äiti". Nykyhetkessä olen liian kärsimätön; uni muistuttaa siitäkin.

Tylsän kirjan pakonomainen lukeminen on vastakohta todellisuudelle, jossa luen nauttien ja ahnaasti. Kaikkien painajaisunien pohjalta nousee tuo pakonomaisuus, jota olen kyllä käsitellyt ja työstänyt. Mutta silloin tällöin se muistuttaa minua pysähtymisen tarpeellisuudesta.


Painajaisuni liioittelee, vääristelee, on ajaton, usein kieletön, arkaainen, uhkaava, kavala, huijari.

Sigmund Freudin mukaan uni on kuninkaantie alitajuntaan. Unessa alitajunta läikehtii superegon läpi uneen. Unentulkinta on ilmiunen muokkaamista vapaan assiosiaation menetelmällä piilounen viestin ymmärtämiseksi. Carl-Gustav Jung ajatteli kutakuinkin, että jokainen on itse unen paras tulkitsija.


Painajaisia on pääpiirteissään kahdenlaisia: traumaperäisiä ja idiopaattisia.

Traumaperäiset painajaiset ovat reaktio arjen pelottaville ja järkyttäville tapahtumille. On täysin normaalia, että trauma toistuu unessa.

Idiopaattiset painajaiset eivät käsittele suoraan arjen tapahtumia, eikä ole selvää mistä ne kumpuavat. Ne ovat mielikuvituksellisia, painostavia ja vilkkaita.


Tiuhasti toistuviin painajaisiin on olemassa terapiamuoto image rehearsal therapy. Tässä terapiassa käydään painajaista läpi valveilla, ja siihen mietitään parempi loppu. Terapiaa voi kokeilla myös kotona.

Jotkut ihmiset ovat saaneet positiivisia tuloksia harjoittelemalla selkounen näköä (lucid dreaming). Selkounessa on ideana, että kesken unen havahtuu ja tietää näkevänsä unta. Silloin pystyy vaikuttamaan unen kulkuun. Selkounen näkeminen luonnostaan on harvinaista, ja sen harjoitteleminen on pitkä prosessi.







Lähteet: Helsingin Sanomat 8.8.2019, kuvat Pixabay